Mitä siihen pimppiin on ängetty?

Jaa kaverilleTilaa Seura

jalkineet-webMuistan vielä hyvin ajan, jolloin sana neekeri oli ihan hyväksyttävää kieltä. Ymmärrän, miksi nyt on toisin. Sana on saanut sellaisia merkityksiä ja herättää sellaisia mielleyhtymiä, että sen käyttämistä on viisain välttää.

Eilen opin aivan uuden sanan. Naapuriblogin Emilia päivitteli kirjoituksessaan sitä, että vanha kunnon pimppi on korvattu joissakin perheissä uudissanalla etupylly. Google kertoi, että etupyllyillyä on harjoitettu jo vuosikausia, mutta minä kuulin termistä ensimmäistä kertaa vasta nyt.

Siis oikeesti kamoon hei huikeeta: etupylly. Teidän täytyy olla lapsettamassa mua.

Itseään tärkeinä pitävät henkilöt kutsuvat tällaisia kiertoilmaisuja vierasperäisellä sanalla eufemismi. Wikipedia määrittää asian seuraavasti:

“Kiertoilmaus (tai kiertoilmaisu) eli eufemismi on korvaava ilmaisu. Yleensä se on lieventävä ilmaisu tiukasta tai epämiellyttävästä asiasta. Sen avulla voidaan peittää totuutta käyttämällä epäsuoraa sanontaa suorapuheisuuden sijasta. Historiallisesti kiertoilmaus on ollut vaihtoehtoinen nimitys jollekin asialle tai olennolle, jonka nimeä ei jostain syystä saa sanoa.”

Mitä sellaisia merkityksiä tähän kilttiäkin kiltimpään sanaan on ängetty, että siitä on tullut jotenkin epämiellyttävä tai että sitä ei saisi puhutella sen oikealla nimellä? Tiedän kyllä useitakin samaa asiaa tarkoittavia ilmaisuja, joita vältän käyttämästä lasten kuullen, mutta vanha kunnon pimppi ei kuulu niihin.

Sitä paitsi etupylly on todella, todella huono sana. Se sisältää viittaukseen takapuoleen, joka taas on aivan eri asia, ja on näin omiaan hämmentämään lapsia. Lisäksi se on hankala yhdyssana. Jos kaksitavuinen, perinteinen pimppi punastuttaa, keksikää edes joku parempi vaihtoehto.

Kieli kehittyy koko ajan, eikä sille mitään voi. Minun mielestäni ei tarvitsekaan voida. Joskus on tarpeen keksiä uusia sanoja, kuten esimerkiksi neekeri-sanan kanssa on käynyt. Se on ruvennut tarkoittamaan monien mielissä eri asiaa kuin vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Monesti tässä korvailussa mennään kuitenkin metsään. Uusia sanoja kehitellään väkipakolla korvaamaan vielä aivan käyttökelpoisia ilmaisuja. Joskus syynä on hienostelu: kahdesta tai useammasta vaihtoehdosta valitaan korein ja ollaan muka fiinejä. Itsekin sorruin melkein paistattelemaan loistavuudellani puhuttelemalla kiertoilmaisua eufemismiksi ilman sen kummempia selittelyitä.

Minun talvikenkäni ovat hajoamaisillaan. Tänä keväänä sellaisia ei tietenkään juuri enää tarvitse, mutta nyt olisi hyvä hetki ostaa halvalla kengät ensi talveksi.

Mutta eihän kenkiä missään myydä.

Joka paikassa kaupitellaan vain jalkineita. Vaatteet löytyvät tekstiiliosastolta. Ruokaa saa korkeintaan ravintoloista; kotikokille on kaupan pelkkiä elintarvikkeita.

Emilia vetosi blogissaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Olen täysin samaa mieltä.

Enkä puhu nyt pelkästä pimpistä.

*************

Wikipedian määritelmä kiertoilmaisusta on tässä yhteydessä tahattoman koominen. Minä en ole sitä kirjoittanut.

*************

Aiheesta internetissä:

Mutsis on: Pimppi
Wikipedia: Kiertoilmaus

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

Kommentointi

Aika monella pienellä pojalla tuntuu olevan munat. Pippeli voi olla äidin mielestä vielä söpö ja neutraali sana, mutta isän mielestä äijillä on munat eikä pippeli.

Eikös ”munat” tarkoita yleensä kiveksiä?

Asioista todellakin pitää puhua niiden omilla nimillä. Etenkin pimpistä ja pippelistä. Oma amerikkalaistunut lapseni nyrpistää aina, kun sanon pimppi tai pippeli, pitäisi kuulemma sanoa ”privates”. En tottele, koska ”privates” vie ikiomat tärkeät ja arvokkaat ruumiinosat jonnekin sille tasolle, jossa haikara tuo vauvat ja alapää on jotenkin kauhea, ruma ja pelottava asia.

Minun 75-vuotias äitini puhui 1960-luvulla etupyllystä minulle kun olin lapsi. Sanaa pimppi meillä ei käytetty. Kun kasvoin teini-ikään niin alapää-sanaa saatettiin käyttää, jos oli ihan pakko sellaisia asioita ottaa esille.

Niinkö? Jo 60-luvulla? No sitten minä olen ollut todella pihalla, kun en ole aiemmin kuullut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X