Rappiokuvat: Rupesin kaljoittelemaan keskellä päivää

Katseet tuomitsevat, kun lapsi huutaa. Kello on vasta yksi, mutta samapa se on ruveta kaljoittelemaan. Maine on mennyt, eikä tästä päivästä tule kuitenkaan mitään.

Oluessa on stigma. Se on viinaa. Se on pahasta. Kunnon ihmiset eivät kaljaa litki. Varsinkaan keskellä päivää. Mutta minäpä juon.

Jo pelkkä otsikko saa hätäisimmät sormet etsimään lastensuojelun hätänumeroa nokialaisen pikavalinnasta: koti-isä juopottelee holtittomasti eikä ajattele lapsia. Vaan kylläpä muuten ajattelee: tätähän voisi periaatteessa juottaa jälkikasvullekin.

Minä niin kovasti tykkään oluesta. Kuten olen jo useamman kerran todennut, minulla ei ole viinapäätä, eikä mallaksen latkiminen oikein käy päinsä. En voi juoda sitä lainkaan niin paljon kuin haluaisin, koska humallun helposti liikaa eikä minulla ole hauskaa.

Olen joskus yrittänyt juoda ykkösolutta. Se toimii välttävästi saunajuomana, mutta oikeastaan vesi on siihen tarkoitukseen melkeinpä sopivampi valinta kuin väljähtyneeltä ja vesitetyltä maistuva rapakalja. Maistamani kokonaan alkoholittomat oluet ovat olleet vielä mauttomampia esityksiä.

Useat tahot ovat ylistäneet Lidlin alkoholitonta olutta. Saksalaisten ykkösolut on ollut vertaistensa joukossa selvästi suomalaisten suurpanimojen tuotteita parempi, joten pakkohan tätä alkoholitontakin oli maistaa.

Nautiskelin juoman suoraan tölkistä. Tuoksu oli mieto, mutta kuitenkin selvästi oluelle kuuluva. Maku oli hento: kuin olisi juonut höyhenenkevyttä suomalaista kolmoslageria. Kulauksen jälkeen suussani viivähti jokseenkin epämiellyttävä, vienon imelä maku. Se väistyi kuitenkin hyvin pian eikä riittänyt pilaamaan kokonaisuutta. Voisin hyvin kuvitella imaisevani Finkbräu alkoholitonta purkin tai pari saunomisen yhteydessä.

Jotakin kuitenkin puuttuu.

Alkoholilla taitaa olla oluessa jopa suurempi merkitys kuin olen ajatellutkaan. Se terävöittää maun, mutta uskaltaisinpa melkein väittää, että kokemuksen kannalta myös sen muilla ominaisuuksilla on vaikutusta. Pienikin määrä alkoholia saa elimistön reagoimaan. Yksikin annos alkoholia vaikuttaa, vaikka ei varsinaisesti humalluttaisikaan. Kun siihen vielä yhdistää tilanteeseen sopivan oluen maun, on kokemus kasassa.

Oluen maine on paheellinen. Se on syöpynyt minunkin mieleeni niin vahvasti, että jopa alkoholittoman oluen nauttiminen keskellä päivää ja lasten läsnäollessa tuntuu väärältä. Näin siitä huolimatta, että voisin aivan hyvin tarjota juomaa kaksivuotiaalle kuopuksellekin.

Siinä menee kuitenkin raja: alkoholia eli ei, olut on aikuisten juoma. Varoitukset ja valistukset ovat tehonneet niin, että edes kylmän järkevästi ajatellessani en voi kuvitella juottavani olutta lapsille. Sehän on vähän kuin lakupiippuja syöttäisi.

Kaksplussan nettisivuilta muuten löytyy testi, jossa useampi ihminen maisteli alkoholittomia oluita. Löysin jutussta parikin sellaista uutuutta, joista en ollut ennen kuullutkaan ja joita taatusti vielä itsekin maistelen.

Lue myös:
Olispa kiva olla päissään
Olispa kiva juoda olutta

Aiheesta internetissä:
Kaksplus: Testi: Parhaat alkoholittomat oluet

——————————–

Isän pikajuna Facebookissa: www.facebook.com/isanpikajuna

Bloggaaja Twitterissä: @jussimkorhonen

Isän pikajuna Bloglovinissa: www.bloglovin.com/blog/11750703/isan-pikajuna

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed