Varkaita, kakkua ja kummittelua

Jaa kaverilleTilaa Seura

Viimeisestä blogipäivityksestä on kulunut luvattoman pitkä aika. Ehditte varmasti luulla, että hylkäsin teidät, rakkaat muutamat seuraajani, lopullisesti.

Suokaa anteeksi, mutta minun on täytynyt vähän elää välillä.

*************

Olemme onnistuneet valitsemaan siten, että vain kuopuksen toiset kummit ovat oululaisia. Kaikki muut asuvat pääkaupunkiseudulla, ja heitä näkee luonnollisesti harvemmin.

Nyt tytöillä ja meillä vanhemmillakin on ollut ilo nautiskella kummien seurasta, kun viikonloppuna meillä vieraili esikoisen kummitäti, ja heti perään saapui kuopuksen kummitäti, joka toi mukanaan kaksi vähän isompaa tyttöä meidän omien energisten tyttöjemme seuraksi.

*************

Vieraiden kunniaksi tekaisin kolmannen täytekakun noin kolmen viikon sisään. Homma rupeaa käymään jo rutiinilla. Minun kakkuni eivät ole välttämättä kovin nättejä, mutta jumalauta ne ovat hyviä.

*************

Lasten saaminen oli kyllä ehdottomasti elämäni kovin juttu. Elämä muuttui kokonaisuudessaan paljon merkityksellisemmäksi. Vanhemmuus on kasvattanut minua ihmisenä, ja ymmärrän, että kasvaminen ei koskaan lopu.

Muitakin kovia juttuja kuitenkin on. Yksi niistä tapahtui sunnuntaina, kun joku varasti minun blogipäivitykseni murha.info -forumille. Se oli hieno hetki. Olen lurkkinut tuolta sivustolta jo vuosia tietoa kaikenlaisista kuohuttavista rikoksista. Mikä kunnia tulla siteeratuksi.

Kyseinen päivitys Suomalaiset riemastuivat veriteosta: “Lastentappaja sai ansionsa mukaan” koostui lähinnä muilta forumeilta nappaamistani kommenteista, joten oli kai kohtuullista, että se nyysittiin jatkokäyttöön. Oli siinä sentään linkki blogiin perässä.

Tuota päivitystä ruvettiin maanantaina jakamaan muutenkin sen verran, että jo viikon ensimmäisenä päivänä blogissa näytti olleen enemmän kävijöitä kuin monina kokonaisina viikkoina yhteensä. En tiedä, onko syynä sitten se, että ihmiset ovat samaa mieltä lynkkausmielisten kanssa vai hämmästelevätkö he kansan verenhimoa kuten minäkin.

*************

Viimeviikkoista päivitystä Saako tätä sanoa ääneen? jaettiin ja luettiin vielä enemmän. Se on tällä hetkellä blogin toiseksi luetuin juttu. Tässä tapauksessa luulen, että aika moni muukin on tuskaillut samanlaisten tunteiden kanssa.

*************

Kävin viikonloppuna shoppailemassa. Onhan se minun velvollisuuteni trendsetterinä ja mainiona isäbloggaajana. Hankin housuja. Kirjoitan vielä myöhemmin kokemuksestani reportaasin. Odottakaahan vain: se muuttaa pysyvästi käsityksenne tyylistä, muodista, vaatteista ja shoppailusta.

*************

Ehdin lauantaina ylioppilasjuhliinkin. Oikeastaan en varsinaisesti tunne ylioppilasta tai edes hänen vanhempiaan, vaan minut oli kutsuttu parin välikäden kautta soittamaan,

Sitä tietää olevansa vanha, kun ylioppilasjuhlissa tuntee olonsa paljon luontevammaksi päivänsankarin vanhempien vieraiden seurassa kuin vastavalmistuneen kavereiden.

Minun soittovuoroni tuli vasta, kun nuoriso oli hävinnyt juhlapaikalta. Hauskaa oli, jamimeininkiä. Ainakin kaksitoista ihmistä tykkäsi musisoinnistani. Tunsin olevani tähti.

Join juhlissa olutta. Tällä kertaa en pitäytynyt kohtuudessa. Tuomitkaa.

*************

Paljon olisi asioita mielessä kirjoitettavaksi. Toivottavasti jaksan ja kerkeän niitä kirjoittelemaan lähiaikoina pois päästä pyörimästä. Siihen asti: nauttikaa kesästä!

Lue myös:
Suomalaiset riemastuivat veriteosta: “Lastentappaja sai ansionsa mukaan”
Saako tätä sanoa ääneen?
Mällit naamalle

Aiheesta internetissä:
Murha.info: Vankisurma Riihimäen vankilassa 29.5.2014

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

X