Kesputtia

Jaa kaverilleTilaa Seura

kesputti

Ketsuppiin on lisätty jotakin lapset koukuttavaa mikstuuraa. Muuta selitystä ei ole. Vai onko?

Eilen saimme nautiskella poikkeuksellisen herkullisesta ruoasta poikkeuksellisen vähällä vaivalla. Mummu ja pappa toivat ison läjän savustettua kalaa. Tein lisukkeeksi vain perunamuusia.

Kun pääsimme pöytään, alkoivat jälkikasvun jo tutuiksi käyneet lisävaatimukset.

– Minä haluan kesputtia, lauleskeli esikoinen.
– Pitta, säesti kuopus tarkoittaen samaa asiaa.

Tuntuu siltä, että lasten mielestä ei ole olemassakaan ruokaa, johon ketsuppi ei sopisi. Vaikka kuinka makoisat eväät loihtisin, on ateria saatava kruunata teollisella tomaattisoseella. Tietenkään vaatimukseen ei aina suostuta – varsinkaan, jos ensin ei ole maistettu, miltä ruoka maistuu sellaisenaan. Useimmiten maistaminen ei muuta tilannetta.

Tomaatti on terveellistä. Ketsupiksi jalostettuna siitä saa erityisen runsaasti lykopeenia. Ylen viime vuonna haastattelemat ravitsemusasiantuntijat pitävät ketsupin huonoimpina puolina sen suolaisuutta, mutta muuten sen terveysvaikutukset eivät ole heidän mielestään kummoisia suuntaan tai toiseenkaan.

Jos ruoka siis muuten on vähäsuolaista, ei ketsupista ole erityistä haittaa, ellei sen syöminen mene aivan kohtuuttomuuksiin.

Savukalan ketsuppi pilaa melko täydellisesti, mutta en minä sitä muuten itsekään mitenkään vihaa. On olemassa ruokia, joihin se suorastaan kuuluu. Esimerkiksi makaronilaatikko ei maistu oikealta, ellei sitä ole höystetty sopivalla määrällä ketsuppia

Jotakin väärää siinä kuitenkin on oltava.

Ainakin se on haitaksi uusien makujen oppimiselle. Kuinka kukaan voi tottua erilaisiin ruokiin, jos kaikessa maistuu sokerilla, suolalla ja etikalla höystetty tomaatti?

Myös ketsupin teollinen valmistusprosessi arveluttaa kaltaistani kotiruokanatsia. Lisäaineita ketsupissa ei Ylen jutun mukaan ole, mutta kaikki massatuotantona valmistetut elintarvikkeet ovat jotenkin arveluttavia. Kunnon vanhemmat eivät lapsilleen sellaista syötä.

Yritin kerran tehdä itse ketsuppia. Onnistuin tekemään ihan kelpoa tomaattikastiketta, mutta ei se ketsuppia ollut. Se ei maistunut, näyttänyt tai tuntunut siltä. Olen niin tottunut teollisiin tuotteisiin, että muu ei kelpaa minullekaan.

Mikä siinä ketsupissa kiehtoo? Mikä tekee sen makuyhdistelmästä niin houkuttelevan, että se halutaan rikastuttamaan kaikkien ruokalajien aromia? Onko se kenties sokeri? Onko siihen lisätty jotakin erityisesti lapsia koukuttavaa mikstuuraa?

Kuinka te muut toimitte: annatteko lasten peittää kaikki ruokalajit tomaattisoseeseen vai säännöstelettekö sen käyttöä? Kieltääkö joku ketsupin peräti kokonaan?

*************

Päivitys: Kysymykseni siitä, mikä ketsupissa kiehtoo sai varsin pätevältä vaikuttavan vastauksen. Kommentti oli vain livahtanut väärän jutun yhteyteen. Lue Sampo Syreenin vastaus täältä.

Lue myös:
Mulukkuemännän makaronilaatikossa on munaa
Kotiruokanatsi

Aiheesta internetissä:
Onko ketsuppi terveellistä? – ravitsemusasiantuntijat vastaavat

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

X