Teksti:
Jussi Korhonen

Bändin kesäjuhlia suunniteltiin neljä vuotta. Niitä valmisteltiin niin hartaasti, että prosessin aikana orkesterin kokoonpano muuttui useampaan otteeseen ja minulle syntyi kaksi lasta.

Mitään sen kummempaa ei ollut alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä kuin lähteä porukalla käymään terassilla. Tätä ennen useamman muusikon kesäaikatauluista on ollut mahdotonta löytää kaikille sopivaa ajankohtaa.

Kun asia taas otettiin puheeksi, en uskonut, että tänä kesänä juhlittaisiin sen enempää kuin koskaan aikaisemminkaan. Sattuipa kuitenkin niin onnellisesti, että palaset loksahtelivat kohdalleen, ja peräti neljällä muusikolla oli mahdollista lähteä viettämään iltaa.

Kekkerit alkoivat treenikämpältä. Minua ilahduttaa jo pelkästään se, että pääsen soittamaan. Se on ollut harvinaista herkkua viime aikoina. Kun siihen vielä yhdistää ruokaa ja juomaa, on kokonaisuus minun näkökulmastani aika lähellä ihanteellista illanviettoa.

Evästä tarjoiltiin pöydän virkaa toimittaneen ylimääräisen kitaravahvistimen päältä. Soitimme tuttuja ja tuntemattomia kappaleita. Nautimme juomia jokseenkin kohtuullisesti. Lähdimme baariin.

Ilta ei sujunut, kuten kuvailin helmikuisessa blogipäivityksessäni Olispa kiva olla päissään, mutta se päättyi samankaltaisesti. Unohdin, että minulla ei oikeasti ole viinapäätä ja että jos aion nauttia useamman juoman, on syytä pysytellä mahdollisimman miedoissa litkuissa.

Ilonpidosta innoissani ajattelin hemmotella itseäni baarissa hyvällä oluella. Oli miellyttävää istuskella terassilla lämpimässä kesäyössä ja nauttia makoisaa juomaa hyvässä seurassa. Juoma koostui vain turhan suurelta osin alkoholista, ja päihdyin siihen pisteeseen, että en ollut enää itsenikään mielestä hyvää seuraa. Jouduin poistumaan vähin äänin ja pikaisesti.

800 metriä taksilla kotiin, nukkumaan ja koko seuraava päivä pilalla.

Tarkemmin ajatellen: ei oikeastaan ollutkaan kiva olla päissään. Pidin kaikesta muusta iltaan kuuluneesta enemmän.

Paljon puhuttu ja suositeltu kohtuukäyttö sopii minulle kännäämistä paremmin. Ehkäpä sen taas muistaa ainakin vähän aikaa.

Lue myös:
Olispa kiva olla päissään
Tästä olen isyyden vuoksi joutunut luopumaan

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

X