Saako miehellä olla pitkä tukka?

Jaa kaverilleTilaa Seura

tukka

Pitäisin luultavasti enemmän lyhyistä hiuksista, mutta minulla on pitkä tukka, koska vihaan partureita. Esikoinen määrittää hiukseni osaksi minun identiteettiäni. Armeija puolestaan määrittää, että pitkät hiukset eivät voi olla osa miehen identiteettiä. Kansakunta on pian valmis sukupuolineutraaliin avioliittoon, mutta hiusten kohdalla sukupuolella on edelleen joidenkin mielestä ratkaiseva merkitys.

Kaksivuotias oli juuri herännyt päiväunilta ja ilahtui, kun äiti tuli kotiin. Oli helle ja sisällä hiostavan kuuma. Kerroin puolisolle, että ulos olisi päästävä välittömästi. Hän tiedusteli, että halusinko lähteä yksin vai porukalla. Vastasin, että minun puolestani oli aivan sama, minne menen ja missä seurassa, kunhan vain pääsen ulos, koska sisällä oli tukalan kuuma.

– Ai, onko tukalla kuuma? esikoinen puuttui keskusteluun.

Selitin, että oli tukalaa eli ikävän lämmintä, mutta että toisaalta se voisi auttaa, jos leikkaisin tukan pois. Kysyin, mitä mieltä hän olisi siitä. Lapsi vakavoitui ja heristi sormea.

– Ei! Sinä olet mies, ja sinä käytät tukkaa. Ole oma itsesi! hän sanoi tuimasti.

Minun pitkät hiukseni eivät johdu mistään hippeilystä, vaikka vähän hippi olenkin, eivätkä ne ole mikään kannanotto. Pitäisin luultavasti enemmän lyhyestä tukasta, mutta käytännön syistä olen ollut jo useamman vuoden pitkätukkainen.

Hiukset kasvavat. Jos niiden haluaa pysyvän lyhyinä, niitä täytyy olla jatkuvasti leikkauttamassa.

Vihaan partureita

En vihaa niitä ihmisiä, jotka työkseen leikkaavat hiuksia. En pidä parturissa käymisen kokemuksesta. Tämä saattaa johtua osin lapsuuden pelosta, että parturi leikkaa vahingossa korvaan, mutta enemmän minua tympivät vaivaannuttavat keskustelut, joihin parturoinnin kohteena yleensä joutuu.

Isyyden tunnustaminen koostuu lähinnä kysymyksistä, joista suurimpaan osaan oikea vastaus olisi mitä se sulle kuuluu. Parturit eivät aivan niin tungettelevasti utele, mutta yhtä kaikki minun kaltaiselleni jurottajalle on hankalaa ruveta jutustelemaan luontevasti ventovieraiden kanssa. Eikä siitä tilanteesta noin vain jollakin tekosyyllä poistuta.

Aikaisemmin kävin paljon nykyistä useammin Helsingissä. Siellä minulla oli monesti tapana pistäytyä World Trade Centerissä sijaitsevassa parturissa. Toimitus hoidettiin hirmuisella vauhdilla, eivätkä työhön keskittyneet parturit joutaneet jutustelemaan. Siisti leikkaus pika-ajassa ja pitemmittä puheitta.

Viimeisen kerran, kun leikkautin kuontaloni WTC:n parturissa, sattui minua palvelemaan henkilö, jonka kanssa se vähäinenkin kommunikaatio epäonnistui. Tämä johtui luultavasti osin kielimuurista, mutta olisin toki voinut esittää toiveeni täsmällisemminkin.

Toivotusta tuloksesta keskusteltiin kuvien avulla. Yritin kertoa kuvaa osoittamalla, minkä mittaiseksi hiukseni halusin leikattavan, mutta parturi ymmärsi, että kuvassa oli täsmällinen mallikuva haluamastani lopputuloksesta.

Keskityin lukemaan lehteä. Kun hetken kuluttua nostin pääni ja vilkaisin valmista kampausta, tuijotti peilistä vieras mies. Tukka oli trendikäs ja kaikin puolin hienosti leikattu ja vieläpä kunniakkaassa ajassa. Se oli kuitenkin lehdessä pällistelleen jalkapalloilijan tukka, ei minun.

Tuon jälkeen en ole parturissa käynyt. Jossakin vaiheessa hiuksista tuli häiritsevän pitkät. Katselin erästä keikkataltiointia ja minusta näytti, että selässäni olisi roikkunut joku alien. Puoliso leikkasi letistä 30 senttiä pois, ja heti oli parempi. Tämä toistetaan nykyään kerran tai pari vuodessa. Alussa olevat kuvat ovat viimeisimmästä sessiosta viime talvelta.

Kenen identiteettiin pitkä tukka sallitaan?

Minä voisin hyvinkin olla jo valmis luopumaan pitkistä hiuksista, mutta ilmeisesti ne ovat osa isiä. Esikoinen määrittää pitkän tukan osaksi minun identiteettiäni.

Puolustusvoimat määrittää, että pitkät hiukset eivät voi olla osa identiteettiä. Paitsi naisille. Armeijan mielestä se on sukupuolesta kiinni.

Majuri Ilpo Karvinen Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoi viime vuonna Ruotuväki-lehdelle, että hiusten pituudesta määrätään Yleisessä palvelusohjaussäännössä.

– Puolustusvoimien tarkoituksena ei ole loukata yksilön identiteettiä. Miesten, pois lukien reserviläiset, lyhyiden hiusten määräykseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten esimerkiksi sotilaallinen perinteemme, vaatimukset sotilaan ja sotilasjoukon ulkoasusta sekä siisteys-, hygienia- ja turvallisuusnäkökohdat.

Sotilaallinen perinteemme on ainoa kohta Karvisen luettelemassa litanniassa, jonka voi kuvitella selittävän vain toiseen sukupuoleen kohdistettavaa tulkintaa lyhyiden hiusten välttämättömyydestä.

Ei kaikista perinteistä täydy pitää kiinni ihan vain sen vuoksi, että ne ovat perinteitä. Olihan meillä sellainenkin perinne, että naisilla ei ollut armeijaan asiaa lainkaan. Tai äänestämään.

Aivan heti näistä perinteistä tuskin kuitenkaan päästään kokonaan eroon. Ajatukset juntataan lasten päihin jo pienenä, ja yhä edelleen monen pienokaisen mielessä on sinne ujutettu tieto siitä, että tytöt näyttävät yhdeltä ja pojat toiselta.

– Lasten kanssa käydään hauskoja keskusteluja. Yksi kertoo isänsä sanoneen, ettei pojalla voi pitkiä hiuksia, ja toinen vastaa, että mun isällä on pitkät hiukset. Vanhempien sukupuolikäsitykset paistavat läpi, lastentarhanopettaja Petteri Väkiparta kertoo toimittaja Noora Vaaralan mainiossa jutussa Vastakkainasettelun valtakunta.

Asenteet jäävät elämään ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Hiljalleen ne ehkä harvinaistuvat, mutta aikaa se ottaa.

Näyttää siltä, että rupeamme olemaan valmiita sukupuolineutraaliin aviolittolakiin. Kuinkahan kauan menee, että puolustusvoimissa ollaan valmiita sukupuolineutraaliin ohjesääntöön? Asevelvollisuusarmeijamme ei muutenkaan ole aivan kunniakkain luku monin muin tavoin kelpo tolalla olevasta Suomen tasa-arvotilanteesta, mutta joskus voisi olla kenraaleillekin paikallaan vilkaista bunkkereista ympäröivään yhteiskuntaan.

Minun lapseni mielestä jumppatädillä voi olla parta, ja isillä kuuluu olla pitkät hiukset (toisaalta hän oli ainakin vielä keväämmällä sitä mieltä, että pinkki ei ole poikien väri). Ehkäpä minä alan tästä eteen päin pitämään tukkaani poliittisena kannanottona. Ehkä minä sitten pidän siitä enemmän.

Mitä mieltä sinä olet: määrittääkö hiusten pituus miehuuden mitan? Onko pitkä tukka hippien, narkkareiden ja muiden epäkelpojen tunnusmerkki vai joko se rupeaisi vuonna 2014 olemaan merkityksetön seikka?  Pitääkö miesten näyttää miehiltä ja naisten naisilta?

*************

Noora Vaarala kertoo jutussaan Vastakkainasettelun valtakunta siitä, miten lapsen sukupuoli voi vaikuttaa tämän saamaan hoitoon päiväkodissa. Ehdottomasti lukemisen arvoinen!

Lue myös:
Sota-ajan sapuska olkoon pelkkää historiaa
Seitsemän onnellista asiaa
Suuri tasa-arvokeskustelu: ”Pinkki ei ole poikien väri”

Aiheesta internetissä:
Noora Vaarala / Rapport: Vastakkainasettelun valtakunta
Ruotuväki: Kuka saa määrittää hiustyylin ja miten?

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

Kommentointi

En tiedä oletko lukenut Mami Go Go -blogia, jossa kirjoittaja on saanut paljon kritiikkiä poikiensa pitkistä hiuksista. Olen lukenut keskustelua aiheesta huvittuneena ja häkeltyneenä, koska omasta mielestäni on aivan ihanaa, että joku antaa poikalapsienkin hiusten kasvaa. Ei ihme, ettei maailma muutu kun suurin osa vanhemmista opettaa lapsilleen jo pienestä asti miten kuuluu olla ja näyttää. Pojat on tällaisia ja tytöt tällaisia, ja hyvin pitkälti niistä lapsista sitten tuleekin sellaisia kun opetetaan. (Ainakin ennen murrosiän kapinavaihetta.) Jos poikalapsi tykkää pitkästä tukasta tai tyttölapsi lyhyestä, miksi suotta täytyy tunkea lapset siihen tiettyyn ”ainoaan oikeaan” muottiin? Sama pätee toki aikuisiinkin. Koko ajan syötetään tietynlaisia kauneuskriteerejä ja -ihanteita, joihin auttamatta on mukauduttava. Jos näin et tee olet joko laiska, last season tai -ilmeisesti tässä tapauksessasi- hippi.

Enpä ole lukenut. Täytyy käydä tsekkaamassa. Noin yleensä olen sitä mieltä, että konservatiiveja tarvitaan, jotta ei hypättäisi harkitsematta kaikkeen uuteen, mitä joku saa päähänsä. Näin muutokset tapahtuvat hallitummin. Mutta sitten on tällaista aivan turhaa niuhottamista, että pidetään jostakin aivan joutavista asioista kiinni ihan vain tavan vuoksi. En minä juuri kuule mitään kuittailua tukastani, enkä siitä välittäisikään, mutta tiedän, että niitä ihmisiä on paljon, joille tällainen muotista kieltäytyminen on kauhistus. He yrittävät kasvattaa lapsensa yhtä lailla umpimielisiksi. Ja jos jo vääränlaiset hiukset riittävät pelokkaisiin tunteidenpurkauksiin, niin ei ole mikään ihme, että kansa juoksee kauhusta hysteerisenä, jos jollakin on totuttua tummempi iho.

Miehellä nimenomaan pitää olla pitkä tukka

Aika naurettavan pikkumainen asia. On se kyllä niin että kun ihmisillä tällä hetkellä hyvinvointivaltioissa ei oo mikään oikee hätä ni keksitään valittaa pienimmistäkin asioista. Ja mitä hiuksen pituuteen ja armeijaan tulee niin aidossa taistelutilanteessa hiuksista on haittaa. Ne estää näkyvyyttä ja siitä saa hyvin napattuu kiinni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X