Teksti:
Jussi Korhonen

futisJalkapallon MM-kisat lähestyvät loppuaan. Olen sinnitellyt kuukauden aivan liian vähillä unilla. Vain muutama ottelu on jäänyt näkemättä. Sunnuntai-illan finaalissa kohtaavat Argentiina ja Saksa.

Meksikon MM-kisat vuonna 1986 oli ensimmäinen MM-lopputurnaus, jota seurasin tarkasti. Sitä edellisten kisojen aikana olin vain neljävuotias, eikä minulla ole niistä mitään muistikuvia, vaikka turnausta meillä taatusti seurattiin.

Sunnuntain finaalipari tuntuu oikealta: vastakkain ovat samat maat kuin 28 vuotta sitten. Tuolloin Saksaa toki puhuteltiin vielä Länsi-Saksaksi.

Vuoden 1986 kisojen finaalissa yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista jalkapalloilijoista, Diego Maradona, johdatti Argentiinan mestaruuteen. Hän ei tehnyt finaalissa maaleja, mutta muuten kisat tekivät hänestä legendan. Eritoten hänen kaksi maaliaan puolivälieräottelussa Englantia vastaan ovat painuneet jalkapallofanien mieliin: ilmiömäinen pujottelu koko vastustajan puolustuksen läpi ja kädellä kurkotettu Jumalan käsi -maali. (Maalit YouTubessa)

Paljolti kiitos noiden kahden osuman tuoman maineen Maradona sijoittuu yleensä kärkipaikoille, kun listataan kaikkien aikojen parhaita jalkapalloilijoita. Asema lajin legendana riittää monesti kärkikaksikkoon asti: ykkössijan vie usein brasilialainen Pelé, joka on yhtä tärkeä jalkapallolle kuin Muhammad Ali nyrkkeilylle tai Olavi Virta suomalaiselle tangolle.

Kaleva äänestytti lukijoillaan kaikkien aikojen kymmenen parasta jalkapalloilijaa. Pelé ja Maradona veivät tämänkin listan parhaat sijoitukset. Minun huomioni kuitenkin herätti sijalta kymmenen löytyvä Brasilian Neymar.

Neymar on taitava ja lupaava pelaaja, mutta vasta 22-vuotias. Hän ei ole ehtinyt saavuttaa sellaista menestystä, että ansaitsisi sen vuoksi paikkaa kaikkien aikojen parhaiden joukossa. Asiaan on syytä palata muutaman vuoden kuluttua, kun hänen uransa on ehtinyt kypsyä osoittamaan, kuinka merkittävästä suuruudesta on kysymys.

Ymmärrän kuitenkin, miksi Neymar komeilee listalla. Sankaruus ei välttämättä rakennu tilastoista ja pitkistä urista, vaan yksittäisistä vaikuttavista hetkistä. Jos minä olisin laatinut listan vuonna 1986, olisi kärkikymmenikköön päässyt lukuisia pelaajia, jotka olivat juuri sillä hetkellä kuumia. Ainakin Meksikon kisojen maalikuninkuuden vienyt Englannin Gary Lineker olisi päässyt listalle. Myös Saksan Karl-Heinz Rummenigge teki minuun vaikutuksen. Pari vuotta myöhemmin olisin nostanut Euroopan mestaruuden voittaneen Hollannin Ruud Gullitin ja Marco van Bastenin lähelle kärkisijoja.

Vuodet ovat kuluneet, mutta nuo lapsuuden sankarit ovat minulle edelleen suuria pelkkien hetkien vuoksi. Nyt heidän arvoaan voisi mitata koko uran aikana saavutetuilla voitoilla, tehdyillä maaleilla ja muilla mittareilla, mutta vähät siitä: minulle he ovat edelleen kaikkien aikojen suurimpia tähtiä, vaikka tilastot mitä osoittaisivat.

Sunnuntain finaalissa Argentiinan Lionel Messillä on oivallinen tilaisuus nousta legendojen joukkoon. Kalevan äänestyksessä hän oli jo nyt korkealla, mutta maailmanmestaruus toisi hänen hattuunsa suuren sulan – eritoten, jos hän onnistuu ratkaisemaan pelin.

Muistan Maradonan maalit Englantia vastaan, mutta ehkä vieläkin elävämmin muistan suunnilleen samoilta ajoilta toisen huippusuorituksen: matala keskitys etukulmalle, johon hyökkääjä syöksyy ja puskee pallon maaliin. En muista, kuka keskitti. En muista sitäkään, minkä joukkueen verkkoon pallo meni, mutta muistan, että maalintekijä oli Kemin Palloseuran Juhani Himanka. Katselin suoritusta aitiopaikalta, kun olin pallopoikana Kemin Sauvosaaren kentällä KePSin ja jonkun muun joukkueen välisessä ottelussa. Se oli hienoin maali, jonka olin koskaan nähnyt.

80-luvun arvokisojen tähdet saivat pysyvän paikan minun listoillani kaikkien aikojen parhaista. Yhtä lailla mieleeni ovat painuneet paikalliset sankarit, joiden suorituksia kävin seuraamassa kentän laidalta. Himanka, Seppo Hosio, Risto Kovaniemi, Ilkka Siitonen, Jukka Ikäläinen ja monet muut kepsiläiset olivat pienelle palloilijalle sankareita ja esikuvia, vaikka heidän nimiään ei monestakaan jalkapallosuuruuksien listasta löydy.

Jalkapallo ei tehnyt yhdestäkään heistä miljonääriä tai kestojulkkista. Minun mieleeni he kuitenkin jäivät. Heidän nimensä herättävät minun mielessäni edelleen kunnioitusta. Voitot, tappiot ja tasapelit Sauvosaaren kentällä olivat tunteikkaita tapahtumia. Varsinkin, kun yli kolmetuhatta katsojaa jännitti Lapin jalkapallokuninkuuden kohtaloa Kemin ja Rovaniemen Palloseurojen välisissä otteluissa, oli ilmassa suuren urheilujuhan tuntua. Eikä pelkkää tuntua: ne olivat suuria urheilujuhlia, jotka synnyttivät esikuvia ja sankareita.

Ja muistoja, jotka kestävät.

Neymar on onnistunut tarjoamaan lyhyellä urallaan jo sellaisia hetkiä, että ne ovat nostaneet hänet monien mielissä suurten joukkoon. Minä en oikein vielä Neymarista tiedä, mutta Hiski, Setti, Rili, Jupe ja te muut 80-luvun kepsiläiset: yksi 36-vuotias pikkupoika ihailee teitä vieläkin.

Aiheesta internetissä:
YouTube: Maradonan maalit Englantia vastaan vuoden 1986 jalkapallon MM-kisoissa
Kaleva: Lukijat: Pelé on kaikkien aikojen paras jalkapalloilija – katso top 10

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

X