Oulussa sytytetään suurpaloa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Taukojumppaava Oulun kaupunginvaltuusto nosti kädet pystyyn vuonna 2013.

Oulussa leikitään tulella. Edellisestä suurpalosta on joidenkin mielestä ilmeisesti liian kauan. Palomateriaalia pinotaan parhaillaan. Sanomalehti on jo kääräisty sytykkeeksi.

Taukojumppaava Oulun kaupunginvaltuusto nosti kädet pystyyn vuonna 2013.

Taukojumppaava Oulun kaupunginvaltuusto nosti kädet pystyyn vuonna 2013.

Oulun näkymät ovat lohduttomat. Sen tietävät oululaiset ja sen tietää media. Helsingin Sanomat moitti viime viikolla Oulua siitä, että kaupunki on kadottanut kurssinsa. Myös Oulun paikallinen lehti Kaleva otti kantaa kaupungin taloustilanteeseen. Kumpikin pääkirjoitus totesi tilanteen surkeaksi.

Oulu on porvarikaupunki. Bisnes on pyörittänyt sitä, ja ratkaisut on tehty liiketoiminnan ehdoilla. Joskus on mennyt hyvin. Tervakaupan aikojen kukoistus muistetaan edelleen. Viimeisin menestys kumpusi teknologiabisneksestä.

Nyt bisnes on jälleen toiminut kuten bisnes toimii. Se lähti sinne, missä tehdään enemmän rahaa. Moni kuuluttaa yrityksiltä yhteiskuntavastuuta, vaikka kaikki tietävät sen lapselliseksi vinkumiseksi. Rahalla ei ole moraalia. Yhteiskunta, ympäristö ja ihmiset kiinnostavat vain, kun siitä on taloudellista hyötyä. Muulla ei ole merkitystä.

Teknologian paettua terva teki paluun. Oulun luottamustoimien haltijat ja virkamiehet litkivät sitä talousarviolukuja vääntäessään. Juotu terva halutaan oksentaa tukia ja palveluita kaipaavien niskaan ja lähettää heidät höyhenöityinä muille maille. Heikompi aines halutaan häätää toisten riesaksi. Aivan erityisesti toimet halutaan kohdistaa lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Oulun kokoomuslainen kaupunginjohtaja Matti Pennanen lakeijoineen on vaatinut jo pitkään vähävaraisten lapsiperheiden ankaraa kurittamista. Esityksistä on luettavissa, että kaikki tuet ja palvelut tulisi heidän mielestään laskea mahdollisimman pian korkeintaan lain edellyttämälle minimitasolle.

Lasten kotihoidon tuen kuntalisää yritettiin poistaa, mutta leikkaajien typeryyden vuoksi lisä säilyi. Hanke ajoitettiin onnettomasti kuntavaalien alle: kuka poliitikko olisi ollut niin tyhmä, että olisi käynyt juuri ennen vaaleja repimässä sataset äänestäjien taskuista? Myös julkisesta liikenteestä – Oulun tapauksessa harvakseltaan kulkevista busseista – yritettiin karsia vaunujen kanssa kulkevilta ilmaismatkat, mutta tämäkin juoni kaatui.

Viimeksi eilen Kaleva kertoi Pennasen himoitsevan opetus- ja sivistystoimeen merkittäviä heikennyksiä. Virallisen puisevaa kieltä käyttäen mies tosin esittää asian vaatimalla, että koulu- ja palveluverkon rakenne on arvioitava uudelleen. Jos jossakin on vielä koulu toiminnassa, kaupunginjohtaja haluaa sulkea sen.

Lapsiperheiden aseman kurjistumista on Oulussa hidastanut yllättävä taho: Suomen Keskusta. Puolue toimii pitkälti vaikutusvaltaisten suurperheiden mandaatilla, ja se on ärhäkästi vastustanut suoraan heidän asemaansa vaikuttavien etujen ja palveluiden karsimista. Keskusta on Oulun kaupunginvaltuuston suurin puolue. Kun se jotakin vastustaa, on sen mielipidettä hankala ohittaa.

En ole tässä blogissa Keskustaa juuri kehunut, mutta nyt on tunnustettava, että siitä on ollut minulle suoranaista taloudellista hyötyä.

Kalevaa suurperheet eivät pelota. Lehti suututti vanhoillislestadiolaiset pahemman kerran uutisoidessaan näyttävästi pedofiliakohusta, joka ravisteli liikettä jokunen vuosi sitten. Sen jälkeen Kaleva on ruotinut lestadiolaisten ja keskustan yhteyttä välillä avoimen paheksuvaan sävyyn.

Tälläkään kertaa paikallisten mahtiperheiden puoluetta ei kumarrella: Kaleva tuomitsi viimeviikkoisessa pääkirjoituksessaan kotihoidontuen kuntalisän ja valitteli hieman peitellymmin sitä, että koulujen lakkauttaminen on niin hankalaa.

Kaleva yhtyi kokoomuksen lauluun.

Siinä missä Helsingin Sanomat päivitteli esimerkiksi kuntaliitoksista aiheutuneita kuluja, ei Oulun vaikuttavin media maininnut koulujen ja lapsiperheiden tukien lisäksi mitään muita säästökohteita.

Odotettavissa on kylmää kyytiä. Kokoomuksen ja kaupunginjohtajan toiveet tiedetään. Leikkaukset halutaan kohdistaa pienituloisiin lapsiperheisiin. Tukia tarvitsevat perheet ovat pelkkä menoerä, ja heidän tarvitsemansa palvelut pyritään lakkauttamaan. Paljon on jo viety – pian menevät loputkin. Seuraaviin kunnallisvaaleihin on vielä sen verran aikaa, että äänestäjien kostoa ei tarvitse pelätä.

Kaupunginjohtaja Pennasella ja hänen hännystelijöillään ei ole viisautta ymmärtää, että lapsia ja nuoria kurittamalla he vain lisäävät ongelmia. Eivät köyhät täältä mihinkään lähde. He jäävät tänne aiheuttamaan lisää ongelmia. Mitä kurjemmaksi heidän olonsa tehdään, sitä pahemmin heikomman aineksen oireilusta saa kärsiä myös porvarissäädyn ylhäisö.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puhui MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa perusopetuksesta säästämisestä valtakunnan tasolla.

– Teemmekö päätöksiä vuoden vai 20 vuoden säteellä? Kuinka paljon arvioidaan, mitä vaikutuksia päätöksillä on? Lapsivaikutusten arviointi on asia, jota hallituksen tulisi tehdä. Hallituksen esityksissä vain parissa kolmessa prosentissa vaikutukset lapsiin on arvioitu, Kurttila aprikoi.

Toisinaan vaikuttaa siltä, että Oulussa ei nähdä edes vuoden päähän.

Varsinkin silloin, kun ajat ovat huonot, tarvittaisiin viisautta. Tarvittaisiin kykyä nähdä yli edes seuraavan kvartaalin. Tarvittaisiin näkemystä siitä, mihin toimet johtavat. Kaupunginjohtaja on miettinyt päänsä puhki, ja hänen ratkaisunsa on syytää Oulun rahat venäläiseen ydinvoimarulettiin. Ihmiset eivät häntä kiinnosta, vaikka juuri ihmiset tekevät yhteisön. Tämän päivän lapset tekevät huomisen Oulun.

1990-luvun laman aikana riudutetuista lapsista kasvoi 2010-luvun heikko-osaisia aikuisia. Kun heidän jälkeläisiään vastaan hyökätään nyt, voi parinkymmenen vuoden kuluttua näkymä olla lohduton.

Kun Kalevakin on liittynyt avoimesti kaupunginjohtajan kampanjaan, on muidenkin kuin minun syytä miettiä, mikä tästä kaupungista on tulossa.

Historiansa aikana Oulu on palanut useita kertoja – pahimmillaan jopa liki kokonaisuudessaan maan tasalle. On surullista, että niin monet haluavat pilkkoa leikkauskirveellä lapset, nuoret ja lapsiperheet uuden suurpalon ruuaksi. Sanomalehti on kääräisty jo valmiiksi sytykkeeksi.

Mietiskelin aikaisemmin, että olisiko Oulusta viisain lähteä hyvän sään aikana. Ehkä sitä kannattaisi miettiä muidenkin. Kun kylä roihuaa, voi olla liian myöhäistä.

Lue myös:
Kuka niitä lapsilisiä edes tarvitsee?
Rotat jättävät Oulun – pakenisinko itsekin?
Oulu säästää päiväkodeista, sijoittaa ydinvoimaan?

Aiheesta internetissä:
Helsingin Sanomat: Tervakaupunki kadotti kurssinsa
Kaleva: Kun helppoja säästöjä ei ole
Kaleva: Pennanen väläyttää kovia leikkauksia
MTV: Opetusneuvos koulutuspolitiikasta: Kukaan ei ohjaa laivaa

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

 

Jaa artikkeliTilaa Seura

Lisää aiheesta

Lue lisää samalta kirjoittajalta

Yhteistyössä

Kommentointi

Mitäpä jos herra Isänpikajuna menis töihin eikä itkisi muutaman kympin kotihoidon tuen perään? Koti-isyys, tai -äitiys, on mielestäni arvovalinta, eikä siihen pitäisi vaikuttaa se, maksetaanko kotona lapsia hoitaville verorahoista 20 euroa enemmän vai vähemmän. Ja mitä säästämiseen ja kouluverkon tehostamiseen tulee, niin tervemenoa vaan hakemaan päättäjäksi – se on hienoa, kun ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä budjetoinnista tai kansantaloustieteen perusteista antavat neuvoja siitä mihin verorahojen pitäisi riittää ja miten ne rahat AINA jaetaan väärin. Mutta itse ei kyllä päättäjäksi uskalleta, ei sitten millään. Ja selvyyden vuoksi: kyllä, olen itse ollut kotiäitinä 3 vuotta ja ei, en ole poliittinen päättäjä tässä kaupungissa. Lapseni käyvät Oulun suurinta yhtenäiskoulua ja tiedossa on todennäköisesti koulukuljetuksia ties minne koulutilojen ahtauden takia. Mutta onnellisuus on asenne. Smile and the life will smile back to you!

Kalliimmaksi kunnalle se lasten hoitaminen siellä tarhassa tulee, jos et ole asiaan yhtään perhetynyt. Edes dunarin tuomat veroroposet eivät kata niitä kuluja. Todellisuudessa kunta säästäisi, jos lasten kotona hoitamisesta maksettaisiin enemmän, säästyisi päiväkotipaikkoja!!

Kiitos palautteestanne. Valitettavasti kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nyt varattuna, mutta vastaamme niin pian kuin mahdollista.

Ihan älyttömäksihän tämä touhu on mennyt, itse juuri valmistuneena lastentarhanopettajana olen hyvin perillä kasvatuksen nykytilanteesta Suomessa. Ja ihan faktahan se on, että koulutuksesta -juuri siitä mihin pitäisi panostaa- leikataan kaikista eniten. Pieniin lapsiin investoiti kannattaa, tällöin saadaan näkyviä tuloksia aikaan myöhemmin ja säästöä muun muassa masennuksen ja syrjäytymisen ehkäisyn muodossa.
Lapselle olisi hyväksi, että hän saisi muutaman vuoden olla kotona vanhempien kanssa, ja mielestäni tätä pitäisi tukea, kun ei kerran resursseja päiväkodillekkaan anneta toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta. En yhtään ihmettele, ettei pienen lapsen laittaminen päiväkotiin houkuta: suuret ryhmäkoot ja minimibudjetti eivät mahdollista laadukasta yksilöllistä varhaiskasvatusta.
Kyllä päättäjien pitäisi herätä näkemään, että opetustoimesta ja lapsilta leikkaaminen, leikkaa koko Suomen tulevaisuutta, tietotaitoa ja hyvinvointia!

Olen täsmälleen samaa mieltä.

”1990-luvun laman aikana riudutetuista lapsista kasvoi 2010-luvun heikko-osaisia aikuisia.”

Tällä kommentilla haukuit oikeastaan suoraan minua sekä minun ikäisiäni heikko-osaisiksi aikuisiksi, jonka takia päätin ruveta kirjoittamaan kommenttia.

Ensimmäisenä haluaisin kysyä perustelut tälle väitteelle, millä mittapuulla mitattuna me olemme heikko-osaisempia kuin esimerkiksi 70 tai 80 luvulla syntyneet. Mitkä ovat ne konkreettiset asiat joiden takia meidät voidaan arvostella eri asteikolle. Ja minkä seurauksia ne oikeasti ovat?
Olisi mielenkiintoista vaikka ihan postauksen muodossa lukea tästä asiasta.

Kyllähän tämä asia on ihan tutkittukin juttu, 90-luvun lama näkyy vieläkin syrjäytymisenä, massennuksena yms. Ei tietenkään kaikkien kohdalla, mutta paljon isompi osa. Nyt ei ole kyse siitä, onko ihmisillä ollut 90-luvulla jotain enemmän kuin esim 70-luvulla, vaan miten yhteiskunta heitä on kohdellut kun turvaverkot ovat pettäneet ja mikä on ollut yleinen asenne ja ilmapiiri. Poliitikot itse sitä kauhumielialaa luovat, siinä on turha yrittää tavallisen taatelintallaajan olla positiivinen. Meidän poliitikot tekevät arvovalintoja ja he arvottavat aina lapset ja vanhukset viimeiseksi, se ei voi olla näkymättä. Tätä yhteiskuntaa on ajettu alas jo pitkällä tähtäimellä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X