Huono äiti
Minä olisin huono äiti. Onneksi en ole nainen. Koska olen vain isä, minulta ei paljoa vaadita.
Naiset ovat paineessa. Huolittelematon äiti on arveluttava. Lapset on puettava harkiten. Varsinkaan viinaan ei sovi kajota. Isille riittää paljon vähempi. Pelkästään se on hienoa, että isä ylipäätään on lasten kanssa: Hyvä, että edes yrittää, vaikka eihän siitä mitään tule. Ei mieheltä voi sen enempää odottaa.
Kävin viime viikolla esikoisen kanssa Alkossa. Ostin sivistyneesti kolme pullollista kallista tuontiolutta, mutta luultavasti jo pelkkä piipahdus viinakauppaan on jonkun mielestä vähintäänkin huolestuttavaa: viedä nyt pieni ja viaton ihminen viinapiruja vilisevään paikkaan.
Kukaan ei sanonut mitään, eikä olisi pitänytkään.
Jälkeenpäin tuli mieleeni nettikeskustelu, johon törmäsin jokunen aika sitten. Siinä moitittiin erästä äitiä, joka oli ollut lapsen kanssa kaupassa.
Kukaan keskustelijoista ei tuntenut äitiä henkilökohtaisesti. Hän ei ollut vaikuttanut humalaiselta. Mitään ei yleensäkään tiedetty – vain se, että hän oli ostanut suuren määrän alkoholia.
Se riitti herättämään huolen.
Keskustelun aloittaja kysyi, että olisiko hänen pitänyt tehdä jotain. Suurin osa vastauksista oli järkeviä: aloittajalle huomautettiin, että pelkät ostokset eivät kerro mitään. Joukosta löytyi kuitenkin niitäkin, joiden mielestä huoli oli aiheellinen. Erilaisia toimenpiteitä ehdotettiin vastaavien tilanteiden varalle.
Kun minä punnitsin oluthyllyllä eri vaihtoehtoja, saattoi joku hyvinkin paheksua etäältä. Mieli oli kuitenkin luultavasti turvallinen: Miehet nyt juovat niitä kaljojaan. Sellaisia ne ovat. Onhan lapsella sentään äiti.
Jos taas viinaostoksilta olisi tavattu äiti, olisi joku huolestunut kansalainen voinut hätääntyä, koska kukapa siitä lapsesta silloin huolen pitäisi, kun äiti juo itsensä tiedottomaksi. Kossuhyllyn katveessa olisi ruvettu haromaan lastensuojelun hätänumeroa pikavalinnasta. Tai lähetetty kauhistunut viesti Facebookiin.
Isien kanssa ei ole niin tarkkaa. Isä voi esimerkiksi hyvillä mielin antaa lasten lähteä ulos vaikka minkälaisissa vaatteissa. Ei sitä kukaan tuomitse. Se kuuluu asiaan.
Luulen, että huomaan ainakin useimmiten, jos pukineet ovat hullusti. Se ei minua kuitenkaan haittaa, jos asusteet ovat säätilaan sopivat ja lapsi on ne itse pukenut suurella vaivalla ja ajatuksella. Huomautan kyllä, jos havaitsen omituisuuksia, mutta mikäli pukija ei halua korjauksiin ryhtyä, sopii se minulle mainiosti.
Äideille ei sellainen huolettomuus käy. Siinä on kunnia kyseessä. Monimutkaisten sosiaalisten rakennelmien sokkeloissa ei moisiin harha-askeliin ole varaa.
On aika helpottavaa, että minulla ei ole paineita olla hyvä äiti.
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä
Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla
Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed