(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Helsinki säännöstelee sananvapauttaMinua luultiin pedofiiliksi. Sen seurauksena Helsingin kaupunki rajoitti minun sananvapauttani. Näytänkö minä vaaralliselta?

Lapsilla oli hauskaa. Minä istuskelin välillä kuopuksen kanssa vedessä, välillä loikoilin altaan reunalla, kun tytöt pulikoivat äitinsä ja esikoisen kummitädin kanssa.

Olimme laittautuneet Helsingin uimastadionille nauttimaan heinäkuun lopun helteestä.

Kummi innostui tallentamaan riemua ottamalla valokuvia lasten ilkamoinnista. Se oli hyvä ajatus: tottahan tällaisista ainutlaatuisista lapsuuden tuokioista täytyy saada kuvia muistoksi.

Puolisoni kehotti minuakin ottamaan kuvia.

Se oli huono ajatus.

Astuin altaan reunalle. Olin vasta sihtailemassa linssiä kohti tyttäriäni, kun toimeni keskeytyivät.

Paikalle oli kiiruhtanut huolestunut kansalainen.

– Täällä on kuvauskielto, hän ilmoitti.

Minä puolestani ilmoitin, että nähdäkseni kyseessä oli sen verran julkinen paikka, että mitään kuvauskieltoa tuskin voisi olla.

Kieltäjä haki paikalle uinninvalvojan, joka vahvisti, että kuvaaminen on kiellettyä. Kerroin heille, että kunnioittaisin pyyntöä olla kuvaamatta, vaikka kielto ei ollutkaan pätevä.

Säilytin tyyneyteni melko hyvin. Palasin istumaan pyyhkeen päälle ja kerroin mielipiteeni kiellosta ja sen esittäneistä henkilöistä vasta, kun kuulemassa oli enää seurueeseemme kuuluneita aikuisia.

Helsingin luvanvarainen sananvapaus

Uimastadionin nettisivuilla kerrotaan, että valokuvaukseen tarvitaan liikuntalaitososaston kuvauslupa. Uimastadionia ylläpitää Helsingin kaupunki. Näin ollen kielto on julkisen vallan käyttöä. Sen tulee Suomen perustuslain mukaan perustua lakiin.

Perustuslaissa säädetään myös sananvapaudesta, johon kuuluu oikeus valokuvata julkisilla paikoilla.

Helsingin tapa säännöstellä sananvapautta tekemällä se luvanvaraiseksi ällistytti minua sen veran, etä tiedustelin kaupungin maauimaloiden johtajalta sähköpostitse, että mihin lakiin kuvauskielto perustuu.

Johtaja toisti vastauksessaan, että kuvaamiseen todellakin tarvitaan lupa.

– Maksuton suullinen kuvauslupa voidaan henkilökunnan toimesta myöntää esimerkiksi perheenjäsenen kuvaamista tai siihen suostumuksen antaneen henkilön kuvaamista varten, hän kuitenkin lisäsi.

Mitään lainkohtaa johtaja ei vastauksessaan maininnut, vaikka sellaista kysyin.

Eikä ihme. Sellaista lakia ei nimittäin ole.

Villieläimet eivät laista piittaa

Minä en ole ensimmäinen, jota uimastadionin kuvauskielto on ihmetyttänyt. Asiasta on kanneltu ja siitä on olemassa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätös parin vuoden takaa. Siinä todetaan, että valokuvauskiellot eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan suosituksenluonteisia käyttäytymisohjeita.

Minä en tiennyt, että olisin voinut saada uinninvalvojalta erillisen luvan valokuvaamiseen. En huomannut sellaista anella.

Uinninvalvoja ei välttämättä tiennyt sen enempää apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä kuin perustuslaistakaan. Hänelle kielto oli luultavasti yhtä ehdoton kuin laki.

Olisin toki voinut kuvata ilman lupaakin, koska tiesin kiellon perusteettomaksi jo paikan päällä, vaikka en itsekään tuolloin tiennyt, että päivän selvällä asialla oli jopa apulaisoikeusasiamiehen vahvistus. Kuvaaminen tuskin olisi tehnyt hellepäivästä kuitenkaan sen mukavampaa.

– Kun gorillat ottavat hallintaotteen, siinä ei paljon lakikirjan siteeraus auta, Pasi Kivioja tuumi Journalisti-lehden kolumnissa, jossa hän käsitteli valokuvausta julkisilla paikoilla.

Toiset vain tihkuvat vaaraa

Apulaisoikeusasiamiehen päätökseen on liitetty Helsingin Sanomien juttu, josta käy ilmi, että Helsingin maauimaloiden kuvauskielto juontaa juurensa huolesta, että on ollut epäilyjä muistakin kuin laillisiin tarkoituksiin otetuista kuvista.

Samassa jutussa kerrotaan, että eräässä lapsipornotakavarikossa on löydetty vesipuistoissa otettuja kuvia lapsista. Niissä ei ollut kuitenkaan ollut mitään laitonta, vaikka ne lapsipornon seasta olivat löytyneetkin, ja kuvat oli pitänyt palauttaa haltijalleen.

Vaikka Helsingin kaupunki ei jutussa suoraan julistakaan, että kuvaaminen on kielletty pedofiilien pelossa, on asiassa ilmiselvästi siitä kysymys.

Huomasin vasta myöhemmin, että huolestunut kansalainen oli hätääntynyt estämään kuvaamisen minulta, mutta häntä ei ollut häirinnyt lainkaan, että esikoisen kummitäti oli ehtinyt räpsiä kuvia samasta tilanteesta jo pitemmän aikaa.

Kaksi henkilöä valokuvaamassa iloitsevia, vähäpukeisia lapsia. Toiselle sananvapaus sallitaan, toiselle ei.

Minua oltiin luultu pedofiiliksi.

*************

Näytänkö vaaralliselta?

Apulaisoikeusasiamiehen päätökseen liitetyssä Helsingin Sanomien jutussa todetaan, että Helsinki perii maksun luvasta ottaa julkaistavia kuvia uimastadionilla.

Otin uimastadionilla vastoin tapojani selfien. Kuvaushetkellä en ollut vielä kuullutkaan mistään luvista tai kielloista. Katson, että minulla oli sananvapauden nimissä lupa ottaa kuva. Lisäksi minulla on kuvassa esiintyvältä henkilöltä lupa julkaista se. Yrittäkääpä periä maksuja.

Huolestuneen kansalaisen mielestä minä ilmeisesti näytin hetki selfien jälkeen pedofiililtä. Itse en ole huomannut pitää olemustani erityisen vaarallisen oloisena, vaikka juuri tuona hetkenä en ehkä aivan hehkeimmilläni ollutkaan.

Hätääntyisitkö sinä, jos tuon näköinen mies yrittäisi ottaa maauimalassa valokuvia?

Aiheesta internetissä:

Finlex: Suomen perustuslaki

Pasi Kivioja / Journalisti: Saako ruokaa kuvata?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Päätös uimahallien ja maauimaloiden kuvauskielto koskeviin kanteluihin

En löytänyt Helsingin Sanomien juttua lehden verkkosivuilta, mutta se on liitetty apulaisoikeusasiamiehen päätökseen.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Kai sitä saa olla aika puusilmä jollei hoksaa että kuvaaja on seurueessa ja kuvaa lapsia joiden kanssa on liikkeellä. Eikai pedofiili sillen mee vieraiden viereen kuvaamaan. Et kyllä näytä sellaselle että hätääntyä pitäs. Typerä tuollanen kuvauskielto ja vielä maksullinen lupa. Saahan sitä hallissakin omaansa kuvata.

Eipä se pedofiili aina ole se kalju möhömahainen vanha mies niinkuin mielikuva tuntuu olevan.

Sorri mutta jos mä olisin nähnyt sua jossain rannalla kuvaamassa lapsia niin kyllä olisin voinut hyvin luulla että oot pedofiili… itsepä kysyit. Siinä totuus

Niin kysyin. Etkä sinä ole näkemyksesi kanssa yksin, kuten heinäkuinen päivä uimastadionilla osoitti.

Kannatan kuvauskieltoa. Tuskin itsekkään pitäisit siitä että ventovieras, oli sitten kyseessä setä tai täti, heiluu puhelin kädessä lastenaltaan reunalla kuvailemassa lastaan,jolloin todennäköisesti myös oma lapsesi ”pääsee” kuvaajan facebookkiin ”ihana kesäpäivä stadikalla” kansioon.

Niin, kukaanhan ei mieti tuota problematiikkaa silloin, kun julkaisee samanlaisia ”ihana päivä maauimalassa / rannalla / mökillä” kuvia Facebookiin, joka on pedofiilien parasta metsästysmaata. Nuo rannoilla / uimailoissa lurkkivat kuvailijat ovat jo todella vanhaa koulukuntaa, vähintään yhtä vanhaa kuin kaljut, möhömahaiset miehet…

Vastaa käyttäjälle kommentoija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X