(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Isänpäivä on valtion taholta kaksinaamaista teeskentelyä.Isänpäivä on turha. Perheissä isiä osataan arvostaa ilman yhteiskunnan kaksinaamaista teeskentelyäkin.

Toukokuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö palkitsi 35 äitiä äitienpäivänkunniamerkillä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein.

Arvatkaapas, kuinka monta isää palkittiin samanlaisella kunnianosoituksella isänpäivänä? Ei ainuttakaan.

Arvatkaapas kuinka monta miestä on yleensäkään koskaan saanut tuollaisen kunniamerkin? Yksi.

Arvatkaapas, saako koskaan enää? Ei saa, koska mitalia myönnetään nykyään vain naisille.

Isänpäivän kunniaksi isiäkin toki palkittiin. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) palkitsi kolme isää Vuoden isä -palkinnolla. Palkintoa on jaettu vuodesta 2006 lähtien. Tähän mennessä koko palkinnon historiassa ei tunnustuksia ole jaettu niin montaa kuin mitä äitejä palkittiin pelkästään tänä vuonna.

Vuoden isä -palkintoon ei liity minkään ritarikunnan minkään luokan mitaleja minkäänlaisilla risteillä.

Äitienpäivänä palkitaan äitejä kasvatustyöstä. Isänpäivänä palkitaan miehiä lähinnä kaikista muista kuin vanhemmuuteen liittyvistä ansioista. Tänä vuonna palkittiin työelämässä johtaja-tittelillä toimivia.

Äitejä palkitaan vanhemmuudesta, isiä työelämän saavutuksista. Mitä tämä kertoo valtion näkemyksestä sukupuolirooleista?

Kuten isänpäiväjutussani kirjoitin, isänpäivä ei ole edes oikea liputuspäivä. Liput kyllä liehuvat, mutta virallinen liputuspäivä se ei ole. Äitienpäivä on.

Isyys on virallisessa vanhemmuuden arvoasteikossa kaukana äitiyden perässä.

Mediassa isänpäivä huomioitiin vaihtelevasti. Pääkirjoituksissa ja jutuissa isät vilahtelivat tavallista enemmän. Toisaalta vastaan tuli myös hyvin yllättäviä tahoja, jotka eivät huomioineet isänpäivää millään tavalla.

Minun puolestani tämän teeskentelyn voi aivan hyvin lopettaa. Juhlitaan isiä perhepiirissä. Keitetään kahvit.

Minä arvostin saamiani lahjoja ja muutenkin hienoa isänpäivää. Henkilökohtaisella tasolla se riittää minulle.

Valtakunnan tason huomiota voi pitää korkeintaan vittuiluna. Olen edelleen sitä mieltä, että isät ansaitsisivat ihan oikean liputuspäivän, mutta jos asiaa ei haluta ottaa vakavissaan, niin annetaan koko homman olla.

Mikäli Laura Räty soittaisi minulle tyrkyttäen jotakin lohdutuspalkintoa, minä löisin luultavasti luurin korvaan.

Suomen valtiolle isät kelpaavat maksumiehiksi, kun rahasta on uupeloa. Kun vanhemmuudesta puhutaan, isät välttävät korkeintaan apulaisina.

Lue myös:

Homovastainen kansanedustaja ratsasti iljettävästi isillä (9.11.2015)

Isä ansaitsisi liputuspäivän

Aiheesta internetissä:

Yle: Vuoden isä asettaa lapsensa työn edelle
Helsingin Sanomat: Presidentti palkitsi 35 ansioitunutta äitiä
Wikipedia: Äitienpäivänkunniamerkki

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Tiukkaa asiaa! Hyvä, että kyseenalaistat. Yhteiskunnalliset asenteet muuttuvat hitaasti, mutta ne eivät muuttuisi koskaan, ellei niitä tehdä läpinäkyviksi. Mitä jos joku vuosi palkittaisiin Perheensä Elättänyt Äiti? Tai Pisimpään Hoitovapaalla ollut Isä (kuinkahan pitkästä ajasta olisi kyse…)? Tai Vuoden Yksinhuoltaja?

Ties vaikka valittaisiin jo?

Ei muutu maailma nopeasti, ei. Joissakin asioissa muutos on tuskastuttavan hidasta. Maailmantuska on valtava. Pitäisi varmaan miettiä vähemmän.

Tämä on täyttä asiaa. Voi, kun asia tiedostettaisiin laajemminkin ja isyyttä alettaisiin oikeasti arvostamaan.

Isejä ei samalla tavalla hehkuteta kuin äitejä, joista ylläpidetään kaikenmaailman äitimyyttejä ym., mutta toisaalta myös iseille sallitaan kaikenlainen perseily, ”koska mies”.
Isyyden arvostaminen samalla tavalla kuin äitiydenkin arvostaminen vähentäisi varmasti myös tuota toista varjopuolta asiassa, eli sallivaa asennetta vanhemmuuden alisuorittavien -tai jopa kokonaan laiminlyövien- miehiin.

Korjataan vielä sen verran, että ”kaikenlainen perseily” ei kata väkivaltaa (lapsiin tai puolisoon kohdistuvaa), joka taas on naisille jotenkin sallitumpaa, vaikka ei saisi olla yhtään kenellekään.

Juuri näin.

Se olisi kaikkien etu, jos varsinkaan valtion taholta ei ylläpidettäisi tällaista systeemiä, jossa äitien arvo mitataan kasvatusasioissa ja isien työelämän saavutuksista. Hyvä äiti on kasvattaja. Hyvä isä on johtaja.

Naiset synnyttää. Isät ei. Miksi kaiken tarvitsee olla pilkulleen tasa-arvoista? Miehen euro on naisen 80 centtiä. Äitienpäivä on virallinen liputuspäivä. Isänpäivänä liputetaan myös.

Jos isänpäivän epävirallisia liputuksia voi pitää saman arvoisena kuin äitienpäivän virallisia kunnianosoituksia, niin yhtä lailla kai noita palkkalukujakin pitäisi voida pitää vastaavina: molemmille maksetaan palkkaa, mutta toisille vain pikkuisen vähemmän.

Tasa-arvo on minun silmissäni sellainen juttu, että se olisi kaikkien etu. En minä hyväksy sitäkään, jos nainen tienaa sukupuolensa vuoksi vähemmän kuin samaa työtä tekevä mies. Sukupuolen ei pitäisi määrätä sellaisia asioita, joihin sukupuolella ei ole vaikutusta. Naiset synnyttää ja miehet ei, mutta yhtä lailla miehet voivat kunnostautua kasvattajina kuin naisetkin. Yhtä lailla naiset voivat menestyä liike-elämässä tai politiikassa kuin miehetkin.

Mä oon jo monena vuonna miettinyt että miksi me juhlitaan äitiä ja isää vain kerran vuodessa. Se työ mitä me tehdään, niin sitä pitäis osaa arvostaa ja juhlia joka päivä!!!! 🙂

Siispä Hyvää isänpäivää nyt ja huomenna! 😉

🙂

Vastaa käyttäjälle jasmin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X