Mitä ne ämmät vinkuu?
Mies on vieras tai korkeintaan lapsen asemassa omassa kodissaan. Noin väittää huonekaluliike. Edes tätä loukkausta miehet eivät saa pitää omanaan, vaan sekin kiirehdittiin tulkitsemaan naisten alistamiseksi.
Huonekaluliike Vepsäläisen mainoksessa mies istuu kylpyhuoneessa pelaamassa. Kuvassa näkyy ilmeisesti miehelle kuuluvia tavaroita.
Melkein kuin minun elämästäni.
Minunkin romujani, kuten kitaroita, säilytetään vessassa, koska niille ei ole kummempaakaan paikkaa. Hiljattain luovuin omasta miesnurkkauksestanikin. Kirjoituspöytä odottelee parvekkeella jatkosijoitusta.
Luovuin tilastani omasta aloitteestani. Pöytä oli ruma ja vei tilaa. Jos Vepsäläistä on uskominen, ja miksei olisi, olisi oikean miehen pitänyt kokea moisen tapahtuman edellä painostusta ja lopulta nöyryyttävä alistuminen siihen, että hänen mielipiteillään ei ole väliä.
Toistaiseksi en ole liiemmin aikaa vessassa tavaroideni kanssa viettänyt, mutta ehkä pitäisi aloittaa. Niinhän miehet kai sitten toimivat, eikä minun kuulu haluta olla vähemmän mies kuin mitä muut ovat.
On syytä kiittää kauppiaita siitä, että sain tietää kaipaavani omaa tilaa juurikin sukupuoleni vuoksi. Osaanpa nimittää pöytääni edes näin jälkikäteen miesnurkkaukseksi.
Amerikkalainen isäbloggaaja Aaron Gouveia närkästyi pari kuukautta sitten, kun näki kyltin, jossa vaadittiin, että lapsia ja isiä ei saa jättää ilman aikuisen valvontaa. The Daddy Files -blogia kirjoittava Gouveia laati loukkaavaksi kokemastaan kyltistä Time-lehden verkkosivuille kitkerän kolumnin.
Reaktiota selittää osin ehkä se, että kyltin teksti oli kirjoitettu Comic Sansilla, mikä jo itsessään on julkeaa.
Kaltaiseni tasa-arvovouhottajan kuuluisi reagoida Vepsäläisen mainoksiin jenkkikollegani tavoin.
Mutta ei.
Ehkä juuri siksi, että mainoksessa kuvailtu tilanne muistuttaa kovasti omaani, pidän tekelettä jopa jonkun verran huvittavana.
En tullut ajatelleeksi, että minuahan on sorrettu, mutta niin kai se sitten on: Sisustusasiat ovat naisten juttuja, ja miehen tavaroilla ei ole sijaa raikkaan dynaamisessa kokonaisuudessa. Romut joutavat autotalliin. Jos sellaista ei ole, ne sijoitetaan esimerkiksi ylimääräiseen vessaan.
Pitäähän tuosta loukkaantua – edes mallin vuoksi ja velvollisuudentunnosta.
Haluan nojatuolin, jossa on nainen
Nainen, pidä kotisi siistinä: anna miehellesi oma huone.
Noin ohjeisti Vepsäläisen mainos Helsingin Sanomissa.
Koti on siis naisen, ja miehelle annetaan oma huone. Tämähän asettaa miehen lapsen asemaan tai alistetuksi vieraaksi omassa kodissaan.
Liike lupaa, että heidän valikoimistaan löytyy tuotteita, joilla miehen omasta tilasta saadaan tyylikäs. Vepsäläinen tietää, että minä tarvitsen oman huoneen ja he tietävät, kuinka minä haluan sen sisustaa: liikkeen verkkosivuille on kerätty kokoelma tuotteita, joista mies tykkää.
Haluan muun muassa kahden ja puolensadan euron lampun ja kolmen ja puolen tonnin nojatuolin, jossa loikoo nainen. Sellaisista me miehet pidämme. Enpä olisi tätäkään arvannut, ellei kauppa olisi kertonut.
Viisas bloggaaja olisi mainoksen nähtyään napannut saman tien puhelun Vepsäläisen markkinointiosastolle ja puhunut itselleen näkyvyyttä vastaan jonkun malliston lukuisista harmaista tuotteista ilmaiseksi. Vaan en minä. Tämänkin näkyvyyden tarjoilen ihan korvauksetta.
Mies siivotaan näkymättömiin
Huonekaluliike mainostaa kekseliäästi. Ärsytetään sen verran, että joku pahoittaa mielensä ja syntyy keskustelua, mutta ei loukata kuitenkaan kovin verisesti. Nyt sitten nimi Vepsäläinen tuiskahtaa taianomaisesti mieleen, kun sortoa kokenut miesaktivisti tai feministi seuraavan kerran lähtee jenkkisänkyostoksille. Loukkaus oli sen verran vähäinen, että sitä, kuten isänpäivääkään, ei kukaan enää parin viikon päästä muista.
Niin: mainoksessa mies esitetään alistettuna poloisena, jolla ei ole paikkaa kodissa, koska koko huusholli on rakennettu naisen ehdoilla.
Ja tästä huolimatta mainos onnistui herättämään närkästystä feministeissä – ei sen vuoksi, että miesten mollaaminen katsottaisiin tasa-arvon vastaiseksi, vaan siksi, että mainoksen tulkitaan kiertotietä lyttäävänkin naiset.
Tuo vaatii jo vähän mielikuvitusta ja kunnon ripauksen tarkoitushakuisuutta.
Mainosta luetaan nimittäin siten, että miehen oma tila vapauttaisi tämän velvoitteista ja sillä tavalla orjuuttaisi naisen keittiöön, siivoamaan ja lastenhoitoon. Näin siitä huolimatta, että mainoksessa kehotetaan vain siivoamaan mies pois sotkemasta naisen kotia. Kaikki muu tapahtuu siinä sivussa automaattisesti.
Kyllä on miehellä hankalaa. Kaikki on viety. Edes selkeän seksistisestä vähättelystä ei saa rauhassa loukkaantua. Sekin viedään ja väännetään niin päin, että siinä alistetaankin naisia.
Sinne meni sekin ilo.
– Mitä ne ämmät vinkuu? saattaisi joku kysyä.
En minä. Sehän olisi loukkaavaa.
Alistun kohtalooni ja poistun katselemaan painia tai jotain muuta miehistä – liian pienestä telkkarista, kun isompaa ei anneta ostaa. Ilmeisesti.
*************
Kuvakaappaukset Vepsäläisen nettisivuilta 16.11.2014.
Lue myös:
Tästä olen isyyden vuoksi joutunut luopumaan
Lopetetaan isänpäivä
Antakaa mun olla!
Aiheesta internetissä:
Aaron Gouveia / Time.com: Emma Watson Is Right—Don’t Take Potshots at Fathers
Daddyfiles.com
Huonekaluliike Vepsäläinen
*************