Kansanedustajat kieltäisivät adoptiot heteroiltakin?

27.11.2014 19.02

(Päivitetty: 27.06.2015 13.01)

Teksti:

Jussi Korhonen

Tasa-arvoista avioliittolakia vastustetaan niin ankarasti, että kiihkeimmät eväisivät adoptio-oikeuden heteroiltakin. Myös oikeus yksinhuoltajuuteen ja kuolemaan asettuvat perusteluiden valossa kyseenalaisiksi.

Kaikki tarvittava on sanottu tasa-arvoisesta aviolittolaista. Kansanedustajat päättävät asiasta. Laki ehkä muuttuu tai sitten ei. Asiaan saadaan viimein ratkaisu.

En silti malta olla puuttumatta asiaan vielä ainakin kerran.

Lain vastustaminen on vain viivytystaistelua. On selvää, että avioliito muuttuu käsitteenä sukupuolineutraaliksi jossakin vaiheessa. Näin tapahtuu vääjäämättä, vaikka eduskunta ei nyt olisikaan vielä muutoksen kannalla.

Lain vastustajat eivät ole enää aikoihin kyenneet esittämään kunnollisia perusteita. Eräät vetoavat Raamatuun. Toiset hakevat mielipiteilleen oikeutusta kansainvälisistä sopimuksista, vaikka niissä ei tosiasiallisesti puhuttaisi asiasta yhtään mitään.

Yksi parhaista perusteluista on se, että niin moni vastustaa. Vastustetaan toisin sanoen vastustamisen vuoksi, vaikka kansan vastahanka perustuisikin uskomuksiin.

– Avioliittolain muuttamista vaativien puheenvuorot muuttavat yhteiskuntaa. Kun vuosia toistetaan samaa mantraa, lainsäätäjät taipuvat vaatimuksien edessä. ympäristön paine kasvaa liian suureksi. Ihmettelen sitä, miksi jotkut kansanedustajat eivät jo työnsä puolesta pitäydy tosiasioissa ja perustele kantaansa lakikirjalla, eikä mielikuvilla, kuten nyt on käynyt, kansanedustaja Mika Niikko (ps) kritisoi yleisen mielipiteen hännystelemistä blogissaan.

Niikko sanoo noin, vaikka hänen oma puolueensa hokee mantraa kyllä kansa tietää ja ainakin esittää tekevänsä ratkaisuja sen mukaan, minkä arvelee olevan lähinnä yleistä mielipidettä.

Vaalien lähestyessä on kuitenkin varsin ymmärrettävää, että äänestäjiä pitää kosiskella. Varsinkaan vaalilupauksia ei sovi enää syödä.

Nollatoleranssi adoptioille

Omaa tasa-arvoisen avioliiton vastaista kantaansa perustelevissa kirjoituksissaan Mika Niikko on vedonnut esimerkiksi Lapsen oikeuksien sopimukseen.

Näin siitä huolimatta, että sopimuksesta ei ole löydettävissä yhtäkään kohtaa, joka kieltäisi samaa sukupuolta olevien avioliitot tai edes tällaisten parien tekemät adoptiot. Ei ainuttakaan.

– Muutokset avioliittolakiin estäisi lasta tapaamasta toista biologista vanhempaansa, Niikko kirjoittaa.

Myös keskustan kansanedustaja Markus Lohi on omalla tahollaan vedonnut lapsen oikeuteen biologisiin vanhempiin. Myös hänen mielestään kysymys tasa-arvoisesta avioliittolaista kulminoituu juurikin adoptio-oikeuteen.

– Surullisinta on se, että tässä keskustelussa on unohtunut lapsen näkökulma. Jokin perustavanlaatuinen ajatus on varmasti sillä, että sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus että Euroopan ihmisoikeussopimus korostavat lapsen oikeutta biologisiin vanhempiin, Lohi kirjoitti Facebook-sivullaan.

Sekä Niikon että Lohen huoli on itsessään aiheeton – tai vaihtoehtoisesti vaikutuksiltaan heidän ajattelemaansa laajempi. Adoptio ei sinänsä estä tapaamasta biologisia vanhempia tai yleensäkään ketään muutakaan; kyse on huoltajuudesta. Kansanedustajien perustelu ei liity niin millään tavalla käsiteltävänä olevaan tasa-arvoiseen avioliittolakiin: samoilla argumenteilla adoptiot pitäisi kieltää kaikilta, myös heteropareilta.

Niikko perustelee omat kantansa juurikin paheksumillaan mielikuvilla niistä asiakirjoista, joihin hän vetoaa. En tiedä, onko hän lukenut niitä lainkaan, vai onko kyse enemmän siitä, että hän ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Vai voisiko peräti olla niin, että kansanedustajan arvokkaassa asemassa oleva henkilö yrittää kaukaa haetuilla tulkinnoillaan muuttaa asiakirjojen sisältöjä mieleisikseen?

Eduskunnassa ei ole sopivaa väittää kansanedustajan valehtelevan. Minua sellainen kielto ei onneksi koske.

Kuolema kiellettävä lailla

Niikko ja Lohi perustelevat tasa-arvoisen avioliittolain vastustamista lapsen oikeudella biologisiin vanhempiin. Lapsen oikeuksien sopimuksessa ei puhuta mistään ehdottomasta oikeudesta, vaan sopimuksen mukaan lapsella, mikäli mahdollista, on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.

Ehdoton oikeus biologisiin vanhempiin tarkoittaisi sitä, että, kuten sanottua, kaikki adoptiot pitäisi kieltää. Kiellettäisiinkö myös vanhemman kuolema? Kriminalisoidaanko yksinhuoltajuus? Myös nämä vaarantaisivat lapsen ehdottoman oikeuden biologisiin vanhempiinsa.

Tuota kaikkea Niikko ja Lohi nähtävästi esittävät. Tämän vuoksi ehdotan, että he laativat johdonmukaisuuden nimissä viipymättä lakialoitteet seuraavista asioista:

• Adoptio kaikissa muodoissa ja tilanteissa pitää kieltää. Se vaarantaa lapsen oikeuden biologisiin vanhempiinsa.

• Huonoilta ihmisiltä pitää kieltää lisääntyminen kokonaan. He saattavat hylätä lapsensa ja näin vaarantaa lapsen oikeuden biologisiin vanhempiin.

• Vanhempien erot tulee kieltää kokonaan. Sellaisiin johtavia sovittamattomia ristiriitoja ei saa syntyä. Harmonia varmistetaan sillä, että avioliiton toiselta osapuolelta viedään oikeus mielipiteisiin, niin ei niitä erimielisyyksiäkään pääse syntymään. Raamatusta varmasti löytyy osviittaa siihen, että kenen on syytä pitää turpansa tukossa niin kotona kuin seurakunnassakin.

• Kuolema pitää kieltää jo lisääntymään ehtineiltä. Lapsen oikeus biologisiin vanhempiin vaarantuu, jos luopioiskä tai -äiskä meinaa itsekkyyttään jättää maallisen tomumajansa.

Ehdotan myös, että kunhan tämä niin sanottu homorummutus vaimenee, edustaja Niikko lukaisee, mitä Lapsen oikeuksien sopimuksessa puhutaan pakolaisista ja perheiden yhdistämisistä. Niistä ajatuksista perussuomalaistoverit varmasti riemastuvat.

Turhaa huutoa

Sinänsä Niikon tai kenenkään muun perussuomalaisen ei tarvitsisi homoliittovastaisuuttaan perustella: puolueen kanta on lyöty lukkoon, eikä siitä ole yksittäisillä edustajilla lupa lipsua.

Kaikista maailman ihmisistä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kyseenalaistaa kuitenkin puolueensa toimet.

– Puolueen vaaliohjelmaan voidaan toki vedota, mutta vertailun vuoksi voidaan mainita, että kun viime vuoden syyskuussa tein kirjallisen kysymyksen pakolaiskiintiön leikkaamisesta, osa puolueemme näkyvimmistä hahmoista kiirehti vakuuttamaan medialle, että tämä ei ole puolueen linja, vaikka se oli kirjattu vaaliohjelmaan vähintään yhtä täsmällisesti kuin kielteinen kanta homoavioliittoihin, Halla-aho kirjoitti viime viikolla Facebook-päivityksessään.

Keinotekoista todistelua

Kutakuinkin kaikkiin asioihin löytyy perusteluita suuntaan jos toiseenkin. Minä toivon, että tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksytään, mutta ymmärrän myös, että jotkut ovat omista lähtökohdistaan asiasta eri mieltä.

Keinotekoisia todisteluita minä en kuitenkaan ymmärrä. Jos homot inhottavat, niin voisihan sen ihan suoraan myöntää eikä yrittää pistää asiakirjoihin jotakin, mitä niissä ei ole.

Minun mielestäni pariskuntien sukupuolineutraali adoptio-oikeus vain parantaisi lasten asemaa. Olisipahan tarjolla enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita pitämään huolta lapsista, vaikka he eivät olisikaan heidän biologisia jälkeläisiä.

Adoptiovanhemmaksi ei ihan noin vain tulla. Seula on tiukka. Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ei kelvannut adoptiovanhemmaksi.

Samanlaisia kelpoisuusvaatimuksia ei aseteta biologisille vanhemmille. Viiden vauvansa murhista syytetty oululaisäiti kelpasi vanhemmaksi. Rautavaaran kolarissa lapsensa tappanut äiti kelpasi vanhemmaksi. Kuopiossa lastensa murhista epäilty äiti kelpasi vanhemmaksi.

Aivan kaikissa tapauksissa biologinen vanhempi ei ole lapsen etu.

Turvalliset ja rakastavat vanhemmat on.