Köyhien lapset ovat tuhmia

Jaa kaverilleTilaa Seura
Laaja seurantatutkimus osoittaa, että köyhien lapset ovat tuhmia.

Laaja seurantatutkimus osoittaa, että köyhien lapset ovat tuhmia.Kerran vuodessa saadaan laajan seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset. Isän pikajunan saamien tietojen mukaan tänäkin vuonna tulokset osoittavat, että perheen varakkuus korreloi lasten kiltteyden kanssa.

Tuomio tulee jouluaattona. Kilteimmät palkitaan röykkiöillä pleikkareita, poneja ja polkupyöriä. Tuhmat saavat kirpparivillasukat ja hyvällä tuurilla syödäkseen.

Päiväkodissa ja pihamaalla tuomitut asettavat kiltteytensä järjestykseen. Lääkärin lapsella on puhuva yksisarvinen ja iPhone 6, vaikka hän ei ole vielä edes oppinut kuinka päin lusikkaa pidetään kädessä. Tukityöllistetyn kersa on palkittu ansioistaan kaksijalkaisella käpylehmällä.

Palkkioista määrää usein yksin Joulupukki. Monenkaan piltin paketeista ei löydy sukulaisten nimiä, vaan yksinvaltias partaniekka tekee ratkaisut, joista on turha valittaa Strasbourgiin.

Mielivaltaiselta vaikuttavan päätöksenteon taustalla piilee vankka käytännön urkinta. Pukin pienet punakätyrit keräävät havaintoja pitkin vuotta, mutta varsinkin iltojen pimetessä tiedustelu rupeaa käymään vaivaannuttavan aktiiviseksi. Valkoparta vanha ukki pistää plussat ja miinukset riviin ja tekee johtopäätöksensä laajan seurannan tuloksista.

Kirkassilmät silkohapset kautta maan ja joka niemessä ja notkelmassa ovat olleet mielin kielin, jotta tulisivat palkituiksi toivomillaan tavoilla, mutta ei se auta. Köyhä on köyhä ja syntyjään tuhmempi. Joulupukki tietää sen.

*************

Näin Facebookissa kiertävän, ilmeisesti amerikkalaislähtöisen kuvakaappauksen, jossa joku esittää, että vanhempien voisi olla aiheellista merkitä joulupukki vain vähäisempien lahjojen antajaksi. En ole aiemmin tullut asiaa ajatelleeksi tuolta kannalta, mutta onhan siinä perää: jos kerran kiltteys mitataan lahjoissa, niin eihän köyhän lapsi voi koskaan olla rikkaan veroinen.

Mitä tästä mahtaa ajatella lapsi, joka vertailee saamiaan lahjoja ikätovereidensa kanssa? Kuinka muka voidaan arvottaa häntä kiltimmäksi se törkimys, jonka suurinta huvia on puhkoa renkaat toisten potkupyöristä?

reminder-santa-gifts

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

Kommentointi

Hyvä pointti, mutta mielestäni ennemmin kannattaisi lähteä kitkemään lasten keskinäistä kilpailua ja vertailua. Toki pienille lapsille lahjat ovat joulun kohokohta, Vaikkei lapset välttämättä heti ymmärrä niin voi pienellekin lapselle yrittää selittää, että vaikka sinä saat nuken niin se on aivan yhtä hyvä lahja kuin Onni-Armaan leikkimökki leffateatterilla varustettuna tai Liisa-Sirkan villasukat. Käytännössä en tiedä, että toimisiko selittely (ei ole omia lapsia), mutta yleisestikin ollut puhe siitä, miten joulupukin ylläpito on ”valehtelua” ja ”harhaanjohtamista” on hieman hämmentävä.

Minusta joulupukissa ei ole mitään vikaa. Ihan kiva satuhahmohan se on. Luulenpa, että kovin pitkään meidät lapset eivät siihen usko, kun kuitenkin muuten asioista puhutaan aika suoraan. En ole törmännyt myöskään mihinkään kilpailuun tai lahjoilla leuhottamiseen, mutta nyt on oikeastaan ensimmäinen joulu, kun vanhempi tyttö rupeaa olemaan sen ikäinen, että sellaista yleensäkään voisi olla. Epäilenpä, että lapsi on hyvin tyytyväinen paketteihin, kun eivät ne toiveet mitään mahdottomia olleet.

Minä en ole koskaan halunnut ylläpitää lasteni ajatuksissa tuota ”kiltit saa lahjoja, tontut katsoo” -mantraa. Ihana ensimmäinen työnantajani päiväkodissa avasi henkilökunnan palaverissa joulukauden linjaamalla, että päiväkodissa lapsia ei saanut kiristää tontuilla käyttäytymään kunnolla. Idea oli loistava ja puheenvuoro mieleenjäävä ja ajatuksia herättävä.

Tähän aikaan vuodesta päiväkodissa on sähköä ilmassa. Lapsia jännittää, onko nyt oltu varmasti riittävän kilttejä, saadaanko lahjoja. Tänään jo menin ryhmälle lupaamaan, että jos heistä joku ei saa jouluna lahjaa, minä tuon hänelle sellaisen. Kukaan ei tule jäämään ilman.

Ei varmasti olekaan kovin järkevää päiväkodissa ruveta kyttääjätontuista puhumaan, kun eri perheillä ne hommat menevät niin kovin eri tavoin. Myönnän, että itse olen saattanut joskus tonttuihin vedota, mutta onneksi sellaiseen ei varsinaisesti ole edes tarvetta.

Hyviä pointteja paljon. Ole kiristänyt tontuilla ihan surutta. Olemme pienituloisia, mutta saan lasten molemmilta isovanhemmilta joulun alla lahjat rahana, joten voin ostaa sen, mitä lapset ovat toivoneet. Mun mielestä tärkeintä on opettaa, että perheen tulotasosta riippumatta kaikkea haluamaansa ei voi saada. En hankkinut tänäkään jouluna niin paljon lahjoja kuin olisin voinut ja luotan siihen, että mun lapset ovat fiksuja ja ovat kiitollisia siitä mitä ovat saaneet.

Nuorempi tyttö ei meillä varsinaisesti taida oikein vielä hiffata koko joulua, mutta vanhempi on kyllä toiveita esittänyt. Toiveet ovat kuitenkin olleet varsin vaatimattomia, joten luulenpa vain, että saattaa saada jopa enemmän kuin toivoi. No, tuskinpa tuo siitä pilalle menee.

Kyse ei ole pelkästään varallisuudesta, moni hyvinkin varakas perhe haluaa opettaa lapsille että materia ei tee onnelliseksi.
Tunnen esim. Perheen jossa eskari-ikäiset lapset olivat hyvin onnellisia viime jouluna saadessaan lahjaksi trampoliin suojaverkon kun edellinen oli hajonnut. Ja perhe on tulojen perusteella hyvin varakas

Tuo kuulostaa ihan fiksulta. Kyllä minusta lahjat kuuluvat lasten jouluun, mutta on siinä joulussa paljon muutakin.

Luojan kiitos Poika ei usko joulupukkiin. Koskaan en ole pukista jauhanut vaan sanonut, että pukki on vähän kuin Jeesus, jotkut uskoo ja jotkut ei. Ja onhan se helpompaa tonttuilla lapsen kanssa. Tänäänkin on kimpassa tehty lahjoja sukulaisille ja mietitty mikä kävisi kenellekkin. Ja käyty erittäin hedelmällistä keskustelua aiheesta miten lahjoja tulee ottaa vastaan ja mitä tehdään jos sieltä paljastuukin vaikka niitä suuresti inhottuja oliiveja.

Ps. Maailma olisi paljon parempi paikka jos ihmiset kasvattaisivat niitä räkäposkiaan ja puhuisivat niiden kanssa eivätkä ulkoistaisi kasvattamista jollekkin satuolennolle. On se kumma ettei aikuiset ihmiset uskalla ottaa vastuuta. Murr

Esikoinen arveli, että Joulupukki matkaisi lentävien porojen vetämässä reessä. Vaikka muuten en ainakaan vielä uskoa ole ruvennut horjuttelemaan, niin nuo lentohommat tyrmäsin amerikkalaisten höpötyksinä. Kerroin myös, että ne lentoporoihin uskovat kuvittelevat, että Joulupukki asuu pohjoisnavalla, vaikka kaikki tietävät, missä hän oikeasti asuu.

no tehdäänpä taas ongelmaa mistä tahansa. Ihme kun en ole kokenut moista vaikka köyhästä perheestä tulen. Taas näitä keskiluokkaisten marmatuksia kun ollaan niin hyvää ihmistä olevinaan. 😀

On ihan parasta olla keskiluokkainen, keski-ikäinen ja keskinkertainen. Saa aivan kaikessa rauhassa nillittää nukkumalähiön rauhasta ensimmäisen maailman tuskaa.

Missä noita kiltteyttään vertailevia lapsia on? Ei mun taj ystävien lapset ole edes tajunneet vertailla lahjojaan määrällisesti ja yhdistää siihen tuhmuuksia. Sama kun eivät luule isin ja äidin olevan tuhmia vaikka saavat pari lahjaa. Ehkä olemme onnistuneet siis kasvatuksessa ja minun vanhemmat myös… En ole ikinä kuullutkaan tällaisesta ”ongelmasta” niin jotenkin tulee mieleen ihan keksitty ongelma kun ei (onneksi) ole isompia ongelmia. Ei siinä mitään, hyvähän se toisaalta on. 😀

No, ehkei tämä nyt aivan niitä kaikkein keskeisimpiä ongelmakohtia ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X