Teksti:
Jussi Korhonen

Joulu on hieno juhla.Syystalvi on ihmeellistä aikaa. Tontut vilistelevät nurkissa, ja joululauluja hoilotetaan. Kaupungilla joka kulman takana seisoskelee eri näköinen joulupukki.

Joulukuussa jännitys tiivistyy. Joulukalenterin avaamattomat luukut käyvät vähiin. Aikuiset rupeavat hiljalleen hamstraamaan ruokaa. Kuusen hankinnasta keskustellaan ja lahjoja paketoidaan. Piparitkin on muistettava leipoa.

Viimein koittaa päivä, kun odotus päättyy. Joulupuu on rakennettu ja kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti. Vain yhteen vuodenaikaan kuuluvat tuoksut täyttävät kodin. Aikuiset hääräilevät.

Pöytä notkuu syötävää. Herkkua on siinä monenlaista. Ruokaa syödään hartaudella.

Joulupukki saapuu! Jännittää, ehkä vähän pelottaakin. Kaikki ovat olleet kilttejä. Kaikki saavat hienoja, toivomiaan lahjoja.

Ilta jatkuu pitkään. Nukkumaan ei malttaisi mennä, mutta lopulta väsymys vie voiton. Yksi vuoden parhaista päivistä päättyy. Se oli odottamisen arvoinen.

*************

Tuo on minusta joulussa tärkeää.

Joulun kaupallisuus häiritsee minua, mutta ei se haittaa. En välitä siitä. Keskityn niihin juttuihin, jotka minusta tekevät joulusta joulun.

Meillä vietetään tänä vuonna neljättä perinteistä perhejoulua. Rupesin nimittämään juhlaa perinteiseksi perhejouluksi jo perinteen ensimmäisenä vuotena. Melko hyvin se on muotonsa pitänytkin.

Se johtuu pitkälti siitä, että meidän joulumme on melkeinpä kopio oman perheeni perinteistä.

Lasten ilon lisäksi haluan jouluun ihan puhtaan itsekkäästi minua itseäni miellyttäviä asioita. Kuusen on oltava aito. Sukua kokoontuu meille juhlimaan. Ennen kaikkea ruokaa on oltava paljon ja sen on oltava hyvää.

Perinteisen joulukattauksen järjestely käy kokemuksen karttuessa vuosi vuodelta helpommaksi. Kiire tulee aina, mutta ei se haittaa. Suurin osa kaikesta tehdään enemmän tai vähemmän itse.

Joka vuosi vanhojen tuttujen juttujen lisäksi tarjolle asetellaan jotain uutta, mitä aikaisemmin ei ole tullut ajatelleeksi. Nämä pysyvät yleensä minullekin yllätyksinä aina siihen saakka, kun ne kaupasta hankin. Heräteruokaostosreissu Stockmannille rupeaa olemaan eräänlainen perinne sekin. Tänä vuonna jouduin jonottamaan palvelutiskille poikkeuksellisen pitkään ja ehdin harkita ehkä turhankin kauan. Mukaan tarttui omena-kanelipateeta, huhtasienipateeta, peuramakkaraa ja sitruuna-smetanasilliä.

Kun lasten ilo vaimenee aattoiltana, kokoan syömättä jääneistä herkuista valikoiman suurelle lautaselle ja kumoan toisen lasillisen sherryä.

Katselen kuusta ja totean, että taas on saatu kaunis puu.

*************

Maailmassa on paljon murehdittavaa, mutta sitä joutaa miettimään joskus muulloin.

Hyvää joulua kaikille! Juhlikaa niin, että olette onnellisia.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Lisää Isän pikajuna Bloggerin lukulistaan käyttämällä osoitetta http://blogit.kaksplus.fi/isanpikajuna/feed

X