Teksti:
Jussi Korhonen

Onko meteliä pakko sietää?Miksi pitäisi sietää toisten metelöiviä lapsia? Mitä väärää siinä on, jos haluaa olla rauhassa? Lapsettomat taloyhtiöt ja lomakohteet ovat jees.

Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, sanovat ihmiset, jotka pää kallellaan ihastelevat kirkuvia ja potkivia tenavia.

Joskus tuntuu, että joku raja kai se täytyy olla silläkin, kuinka paljon maailma ääntä vetää. Kyllä minä omien lapsieni huutoa kestän, mutta silloin joskus, kun pääsen vaikkapa kauppaan yksin, niin mieluummin sitä huudotta ostoksensa tekisi. Ymmärrän kyllä, mistä esimerkiksi uhmaikäisten lasten elämöinnissä on kysymys, mutta häiritsevää se mekkala silti on.

Häiriö nyppii varmasti ainakin osin sen vuoksi, että sille kaikelle äänelle on viimeisen reilun neljän vuoden aikana tullut yliherkäksi. Aistit valpastuvat huomioimaan huudon sävyjä: onko hätä, onko väsymys, onko nälkä vai onko kenties ihan vain hauskaa? Vieraiden lasten äänistä ei voi tietenkään tehdä tulkintoja tai ennustaa tapahtumien kulkua yhtä hyvin kuin omien lasten aiheuttamasta melskeestä, mutta joku kummallinen vaisto ohjaa ainakin yrittämään.

Lasten oikeutta leikkiä ja pelata kerrostalojenkin pihoilla on tietysti puolustettava. Leikki on tärkeää, ja liikkumiseen pitää kannustaa. Ihan paikallaan olisi kuitenkin ymmärtää heitäkin, jotka haluaisivat asua rauhassa talossa, jonka pihamaalta ei kantaudu jatkuva leikin raiku. Sallittakoon se heille.

Jos jossakin on talo, jonka asukkaat haluavat nauttia rauhasta, niin olkoon sitten niin. Lapsiperheiden silmissä sellainen voi näyttäytyä vihamielisenä, mutta lapsiperheille löytyy varmasti muitakin rakennuksia. Jos säännöt ja toiveet ovat alusta pitäen selvät, ei asiassa luulisi olevan mitään ongelmaa.

Myös lapsettomat lomakohteet ovat herättäneet paheksuntaa – siis esimerkiksi ei-lapsiystävälliset hotellit jossakin aurinkorannalla. Arvostelijoiden mielestä moiset paikat pitäisi pistää välittömästi boikottiin, koska kyllähän maailmaan ääntä mahtuu ja lasten pitää saada leikkiä.

En usko, että tässä tulee lasten ollessa pieniä lähdettyä mihinkään rantalomille ihan vain aikuisessa seurassa. Jos kuitenkin näin kävisi, niin lapseton ympäristö olisi luultavasti tervetullut. Mitä tolkkua olisi jättää omat lapset johonkin hoitoon ja matkustaa kaukomaille katselemaan ja kuuntelemaan muiden mukuloita?

En pitänyt erityisemmin metelöivistä lapsista ennen kuin minulla oli omaa jälkikasvua. En ehkä suorastaan vihannut heitä, mutta jokseenkin raivostuttavana sen kaiken metelin monesti koin. Arvostan rauhaa sen harvinaisuuden vuoksi nykyään luultavasti vielä aiempaakin enemmän. Toisaalta siedän muiden lasten elämöintiä aikaisempaa paremmin. Se johtuu lisääntyneestä ymmärryksestä.

Voi kuitenkin olla, että vielä jonakin päivänä haluan olla rauhassa, vaikka en lakkaisikaan ymmärtämästä. Se on jopa hyvin mahdollista. Silloin en luultavasti pidä lainkaan pahana, jos talon pihalla ei ole keinuja, kiipeilytelineitä ja jalkapallomaaleja.

Lue myös:

Ihanat itkupotkuraivarit – minä rakastan uhmaikää

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mainos

Mainos

Kommentointi

Hyvä kirjotus ja täysin samaa mieltä.

Jep – kyllä mulle passaa, että ne jotka ei lapsia kestä niin ovat jossain muualla kuin lapset, ja nimenomaan noin päin… Mutta tasa-arvon vuoksi täytyis kyllä olla kaikelle muullekin rajoitteet. Ärsyttävät ihmiset pois kassajonoista, väärää hajustetta käyttävät ihan omiin jonoihinsa ja muutenkin vois hiukan lokeroida, koska kerta.

Turhaa marttyyriyttä, koska kasvatus kuuluu vanhemmille, ja siihen kuuluu, että lapset oppivat käyttäytymään.

hyvin paljon kanssasi samaa mieltä:) ja ihan oikein on hotelleilta ilmoittaa onko lapset tervetulleita vaiko ei, muut valitkoon sen jälkeen missä majoittuvat..

Lapsettomat hotellit on myös lasten etu, koska silloin lapsiperheet päätyvät helpommin samoihin hotelleihin, joissa heidän tarpeet on sitten puolestaan otettu huomioon! Ei ole lapsille kiva ollenkaan mennä hotelliin missä ei ole virikkeitä ja leikkikavereita, tylsäähän sellainen on. Ei varmaan ole myöskään lapsiperheenä hauskaa sattua samaan hotelliin bilelomalaisten kanssa jotka bailaa humalassa yötäpäivää ihan estoitta, tämäkin estyy sillä kun aikuisille bailaajille on ihan omat mestansa.

Tuo on totta. Erottelu on tässä tapauksessa varsin paikallaan.

Mielestäni myös lasten vanhempien pitäisi ärsyyntyä lasten rääkymisestä ja älyttömästä mekkaloinnista. Silloin kaikista tilanteista tulisi miellyttävämpiä. Lapset oppisivat jo pienestä pitäen olemaan kiljumatta turhaan ja joka ikisestä asiasta.

Joten syyttävä sormeni osoittaa kasvattajia, jotka eivät yhtään suitsi lapsiaan.

Joo, kyllähän sitä kasvatusta pitää olla, mutta tärkeää on sekin, ettei esimerkiksi mahdollisuutta uhmaan kokonaan tallota. Sivullisena niitä tilanteita vain ei aina niin kovin miellyttävä seurata.

Vastaa käyttäjälle vähän tympääntynyt kasvattaja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X