Teksti:
Jussi Korhonen

Kokoomuksen pallot korkeuksissa kuin puolueen kannatus ennen Stubbin puheenjohtajuutta.Minun lapseni edistivät kokoomuksen vaalikampanjaa. Itkuhan siitä lopulta tuli.

Tytöt kävit äitinsä kanssa kaupungilla. Oli vähän poroajelua ja muuta hauskaa. Näin vaalien alla paikalle oli soluttautunut luonnollisesti poliitikkojakin.

Kun perhe palasi kotiin, olivat lapset innoissaan. He tulivat ylpeinä esittelemään saamiaan aarteita. Ilmapalloja! Kaksi komeaa sinistä ilmapalloa!

En tullut kiinnittäneeksi huomiota siihen, että palloissa oli tekstiä. Katsoin tarkemmin vasta, kun rakas puolisoni mainitsi, että hänen harmikseen persuilla oli ollut huonoja palloja.

Valinta oli osunut kokoomuksen tuotteisiin.

On varsin hyvin tiedossa, että minä pidän kuvottavana puolueiden tapaa valjastaa lapset vaalikampanjoidensa mainostelineiksi. Olen tehnyt myös mielestäni riittävän tiettäväksi, mitä mieltä olen varsinkin viime aikoina ollut kokoomuksesta. Ja nyt siis minun lapseni ovat levittäneet palloillaan puolueen ilosanomaa.

Vitsi oli hysteerisen hauska.

Ruokailun ajaksi pallot päästettiin irti kattoa vasten. Siellä ne killuivat korkeuksissa kuin kokoomuksen kannatus ennen Alexander Stubbin puheenjohtajuutta.

Kuului poksahdus. Toinen palloista hajosi omia aikojaan – kuin omaan mahdottomuuteensa. Vielä hetki sitten niin uhkea ilmestys oli riekaleina lattialla kuin kykypuolueen uskottavuus. Itkuhan siitä tuli.

Kokoomuspallo riekaleina kuin kykypuolueen uskottavuus.

Ehjää palloa varjeltiin. Se tiedettiin hauraaksi. Pelättiin, että se kokisi toverinsa kohtalon. Pieninkin hankaus saattaisi katkaista kokoomuspallon lennon.

Kuin ihmeen kaupalla pallo säilyi ehjänä iltaan saakka. Kun oli nukkuma-aika, se haluttiin lastenhuoneeseen, kunnes huomattiin, että yövalon kajossa siitä lankesi kattoon valtava läikkä. Patamusta varjo koettiin pelottavaksi. Se uhkasi viedä unet, ja niinpä pallo sijoitettiin yöksi muualle.

Aamuun mennessä pallo oli menettänyt merkittävän osan pulleudestaan. Se on lakannut leijumasta. Siitä on tullut tavallinen pallo. Ilma sen sisällä käy nopeasti vähiin. Kohta se on vain kourallinen muoviroskaa.

Ensi silmäyksellä pallot olivat kauniita ja houkuttelevia. Ne kutsuivat leikkimään kanssaan. Alle vuorokaudessa ne paljastuivat kelvottomiksi.

Mitä tästä voi oppia? Kokoomus: ostakaa edes kunnollisia palloja, jos ette mitenkään pysty välttämään kiusausta huijata lapsia vaalityöhönne. He eivät ymmärrä mainostavansa teitä, mutta tuskin se teidän etujanne kovin hyvin palvelee, jos puolueen nimi osataan jo pienestä pitäen yhdistää kestämättömyyteen. Tulevat äänestäjät saattavat oppia olemaan luottamatta mihinkään, missä lukee kokoomus.

Joidenkin mielestä se tosin voi olla viisasta.

Lue myös:

Persupallomeri ja lapsimarkkinat

Halvalla meni, kun lapsi myytiin

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

X