Teksti:
Jussi Korhonen

Elämäm koulu paras koulu.Opiskelu- ja opiskelijavastainen kehitys jatkuu ja kärjistyy. Onko koulutus jatkossa vain eliitin yksinoikeus? Onko elämäm koulu rahvaalle vielä jonakin päivänä ainoa vaihtoehto?

Kasvavalle kansalle lähetetiin tiistaina kylmä viesti: köyhien mahdollisuuksia sivistykseen suitsitaan rankalla kädellä. Jos taskusta ei löydy valmiiksi tuohta, ei epäonnistunutta tai suhdanteiden ja rakennemuutosten näivettämää alaa noin vain vaihdeta.

Toiseen korkeakoulututkintoon ei jatkossa heru opintotukea. Ei, vaikka ensimmäistä opiskellessa ei olisi nostanut tukea latiakaan.

Ketään ei varmastikaan yllätä, että kokoomus oli päällimmäisenä päsmärinä tällaista rajoitusta ajamassa. Outoa kyllä, demareidenkaan innostus edistää patamustaa kehitystä ei ihmetytä: SDP on vuosien saatossa onnistuneesti häivyttänyt muistot vasemmistolaisesta historiastaan. Puolue osoittaa oikean värinsä lopullisesti perjantaina, kun leikkaus saa viime silauksen. Kenellä demarilla olisi muka rohkeutta nousta veljespuolue kokoomuksen yliherroja vastaan?

Oppositio äänesti esitystä vastaan, mutta mitäpä muuta se voisi tehdä, kun vaaleihin on enää viikkoja? Jos hallitus olisi esittänyt kaikille rajattomasti kultaa ja kuolemattomuuden, olisi opposition pitänyt mallin vuoksi yrittää kaataa hanke.

Keskusta oli tulevan vaalivoittonsa kunniaksi tämänkertaisen leikkauksen suhteen vastahankainen, mutta puolueen historia ei anna juuri odottaa parempaa seuraavaltakaan hallitukselta.

Antti Kaikkonen (kesk) muistuu monien mieleen kehnosti televisiossa tanssivana Kanki-Kaikkosena. Joillekin hän on tutumpi vaalirahakohuissa ryvettyneenä ja sen jälkipuinneissa oikeudessa tuomittuna rikollisena. Ehkä joku tunnistaa hänet parhaiten onnesta, jota hän hehkui saatuaan perheeseensä sijaislapsen.

Minun mieleeni Kaikkonen painui vuonna 2006 kieroilijana. Hän nuoleskeli opiskelijoita lipevästi ja petti heidät röyhkeästi, kun oli aika käydä sanoista tekoihin. Kaikkonen esitti korotusta opintotukeen. Hän puhui kauniisti ja vaikutti oikeasti olevan köyhien opiskelijoiden asialla. Kun totuuden hetki koitti, hän ei häikäillyt, vaan äänesti oman aloitteensa nurin – kuten hänen kanssakepulaisensa edellyttivät. En odota heiltä sen kummempaa tulevaisuudessakaan.

Tiistainen leikkaus on vain jälleen uusi jakso pitkään jatkuneessa opiskelu- ja opiskelijavastaisessa politiikassa. Opiskelijat kitkuttelevat köyhyydessä ja ammentavat oppia laitoksista, jotka resurssien puutteessa leikkaavat opetuksesta. Kehitys on ollut 90-luvun lamasta lähtien sen verran karmaisevaa, että tulevaisuuteen on hankala uskoa.

Minkälainen on nykyisellä vauhdilla tilanne 15—20 vuoden kuluttua, kun tämän päivän pienet lapset aloittavat opintonsa? Kuinka moni yleensäkään aloittaa: Kenen vanhemmilla on mahdollisuus maksaa lukukausimaksut? Kenen pappa betalar asumisen ja elämisen? Saako julkisista oppilaitoksista yleensäkään koulutusta, josta olisi hyötyä? Ovatko eliitin yksityisopistot ainoa tie kohtuulliseen asemaan?

Onko köyhän lapsi tuomittu jäämään yhteiskuntaluokkansa vangiksi?

Seuraako siitä hyvää, kun kadut vilisevät elämäm koululaisia sen vuoksi, että se on ainoa vaihtoehto?

Itse kukasenkin vanhemman on syytä harkita säästöpossun hankkimista, jos aikoo nähdä lastensa vielä jonain päivänä rakentavan tulevaisuuttaan koulutuksen varaan.

Päivitys 14.3.2014 klo 22.00
Esitys opintotukileikkauksesta kaatui, kun hallituspuolueetkin vetivät tukensa esitykseltä. Asia venyi niin, että siitä äänestettiin vasta lauantaina 14.3. Ainoastaan kokoomuksen Kimmo Sasi äänesti leikkauksen puolesta.

Aiheesta internetissä:

Eduskunta: Opintotukea vain yhteen tutkintoon

Opintotuen ehdot tiukkenemassa: He äänestivät uudistuksen puolesta

Uusi Suomi: Kansa hylkäsi tanssiohjelman Kanki-Kaikkosen pudottua

HS: Antti Kaikkonen sai ehdollisen vankeustuomion

Anna & Ellit: Sijaislapsen onnelliset vanhemmat – Satu Taiveaho & Antti Kaikkonen: ”Meistä tuli vanhempia viikon varoitusajalla”

Helsingin Sanomat: Opintotukilaki nurin äänin 1–185 – puolesta äänestänyt Sasi: Olen ihan kypsä

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Olen seurannut satunnaisia uutisia koskien tätä uudistusta, ja koen sen opiskelijana törkeäksi. Olen vastikään päässyt yliopistoon, mutten voi olla koskaan varma, että tämä olisi juuri se täysin varma valinta ja etten koskaan haluaisi hankkia toista korkeakoulututkintoa. Jos niin käy, täytynee koota parinkymmenen tuhannen säästöt viiden vuoden koulutusrupeamaa varten – nyt luojan kiitos vielä opintotuki kulkee, mutta nihkeästi. On jännä miten mediassa jeesustellaan vanhuksista, jotka elävät 1200 eurolla kuussa, kun tuhannet ja tuhannet opiskelijat, jotka eivät tee töitä ja yrittävät valmistua ennen n:ttä vuotta (josta yli viiden vuoden ylittäneet vitsailevat), yrittävät pärjätä hieman alle 500 kuukaudessa. Maksa siitä sitten vuokra ja ruoka. Kuka opiskelijoita puolustaa? Ei vissiin kukaan. Olenkin siis täysin samoilla linjoilla sinun kanssasi.

Aikamoista pirujen maalaamista seinille.

Mielestäni opintotuen rajoittaminen oli järkevä ratkaisu. Työuria pitää pidentää molemmista päistä, ja eväämällä opintotuki saadaan pidettyä nämä tutkintojen keräilijät aisoissa. On aivan naurettava ajatus, että yhteiskunnan pitäisi maksaa Pirjon opiskelut, koska hän vain HALUAA opiskella sekä lakia, kuvanveistoa että hallintotieteitä. Nämä uudelleenkouluttautujat saattavat viedä opiskelupaikat ensikertalaisilta. Tasa-arvo on kaukana tilanteesta, jossa yhteiskunta tukee joidenkin opiskelijoiden jatkuvaa kouluttautumista, kun toiset eivät pääse sinne yliopistoon sisäänkään. Jokaiselle tuettakoon yksi tutkinto. Jos sen jälkeen on halukas opiskelemaan lisää, se onnistuu varmasti hitaammallakin tahdilla samalla duunia painaen.

Enkä kyllä ole samaa mieltä tuosta elämäm koululaisten hurjasta lisääntymisestäkään. Opiskelen Britanniassa, jossa lukukausimaksut ovat £9000/vuosi ja ihan samalla lailla niitä kampuksen käytäviä tallaavat ne vähäosaisemmatkin kuin ne pappa betalar -tyypitkin. Suomessa tarjotaan opintolainaa pienellä korolla, ja siihen päälle on mahdollista saada vielä 40% vähennyksetkin. Jos suomalaiset opiskelijat olisivat valmiita painamaan duunia täyspäiväisesti sen sijaan, että venytettäisiin sitä akateemista vapautta äärimmilleen, porukka saattaisi valmistua tavoiteajassa eikä lainaakaan kertyisi niin helvetisti. Opintolainalla se opiskelu tulisi myös itse opiskelijan eikä muiden veronmaksajien maksettavaksi.

On hyvä, että tilanteeseen on puututtu. Aivan liian monet opiskelijat seilaavat päämäärättömästi opiskelupaikasta toiseen, raapien kasaan ne välttämättömät opintopisteet, jotta saadaan taas tuet nostettua. Jos ei tiedä mitä haluaa elämällään tehdä, ei varmaan kannata hengailla yliopistossa ja viedä paikkoja niiltä, jotka niitä oikeasti haluavat.

No, siellä Brittilässä ilmeisesti tykätään luokkayhteiskunnasta, jonkalaisena olot on onnistuttu hämmästyttävän vakaasti pitämään. Meillä täällä vaikuttaa siltä, että rahvaankin sivistys on vielä edes jossakin arvossa. Kysehän ei ole nyt siitä, että tuettaisiin jonkun harrastusopintoja, vaan siitä, että ihmisille tarjottaisiin tuettu mahdollisuus kehittää osaamistaan niin, että siitä olisi hyötyä työmarkkinoilla. Myös niille, joille ei ensimmäinen tutkinto tuonut sellaista työpaikkaa, että siitä kerrytetyillä säästöillä olisi mahdollisuus hankkia uusi tutkinto. Meillä täällä korkeakaan koulutus ei takaa työpaikkaa, ja tietoja ja taitoja on joissakin tapauksissa kerrytettävä lisää. Sitä paitsi: tukikuukausien määrä on jo nyt rajallinen. Ja yksikään kansakunta tuskin on kaatunut liialliseen sivistykseen.

Dank meme i r8 8/8

Vastaa käyttäjälle Sanna / From London Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X