Äiti, olet syyllinen – Imetyksessä epäonnistuminen käy kalliiksi

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Teksti:
Jussi Korhonen

Rintaruokinnan vastustajia vastaan löytyi uusia aseita.Lyhykäisesti imetetyistä tulee keskimäärin tyhmempiä, köyhempiä ja huonommin koulutettuja kuin pitkään rintamaitoa nauttineista. Imetyksessä epäonnistuneita voi syyttää nyt myös kansantalouden ongelmista. Jos haluaa.

Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin tuhansia brasilialaisia reilun 30 vuoden ajan. Pitkään ja vain vähän aikaa imetettyjen älykkyydessä ja koulutuksessa havaittiin aikuisena selvä ero. Tutkijat arvioivat, että imetyksen vaikutus tienesteihin on niin merkittävä, että sillä on jopa kansantaloudellista merkitystä.

Suomessa tutkimuksesta kertoneesta uutisesta kertoi ainakin Helsingin Sanomat. Itse tutkimukseen voi tutustua tarkemmin tästä.

Niin, äiti: sinä olet syyllinen, jos lapsesi menestys jää vaatimattomaksi. Sen seurauksena valtionkin talous on kurjemmassa jamassa. Olet epäonnistunut naisena ja kansalaisena, jos et imetä lastasi taaperoikäiseksi saakka. Alle puolen vuoden imetys on jo tyystin vastuutonta, miltei väkivaltaa. Eikö niin?

Toisaalta liikaakaan ei saisi imettää. Helsingin Sanomat kertoi myös oululaisesta tutkimushankkeesta, jossa selvitetään, onko täysimetys puolen vuoden ikään asti sittenkään paras vaihtoehto. Tutkimusnäyttöä ei kuulemma ole. Väärin se voi siis mennä, vaikka kuinka yrittäisi parhaansa tutkimusten, uskomusten tai minkä hyvänsä luotettavana pitämänsä tiedon varassa toimia.

Imetys on arka paikka. Viimeaikoina olen törmännyt keskusteluihin, joiden perusteella se vaikuttaa olevan sitä jopa enemmän kuin olen osannut kuvitellakaan. Monet kokevat imetyksen yhdeksi tärkeimmistä äitiyden mittareista. Korvikkeella ruokkiva mamma on luopio – johtuipa imettämättömyys sitten mistä hyvänsä.

Ja vaikka lasta imetettäisiinkin, on asiassa muttia. Äidin elämäntavat ja muut valinnat vaikuttavat vauvalle ainoaan hyväksyttyyn ravintoon. Väärä suupala pilaa maidon. Imettäjä muuttuu äkkiä myrkyttäjäksi.

Tai niin asia ainakin usein tulkitaan. Pahin syyllistäjä on yleensä imettäjä itse, mutta joskus myös toiset äidit esittävät asiasta kärkeviä näkemyksiä. Tällöin joku äiti alistuu tuomioon ja kokee itsensä huonoksi, mutta joku toinen käy raivoisaan puolustukseen: pieninkin huomautus, jonka voi tulkita arvosteluksi, on hänelle hyökkäys äitiyden ytimeen. Sellainen synnyttää sodan, jota on hankala hallita. Lopputuloksena on useimmiten vähän ratkaisuja ja paljon pahaa mieltä.

Miehenä, koko hommasta pakollisesti ulkopuolisena, tuota kaikkea on vähän hankala ymmärtää.

Minä olen äideille hieman kateellinen. Imettäminen on kaunista. Avuttoman vauvan ja äidin läheisyys ja yhteys ovat osa vanhemmuutta, jota mies ei pääse koskaan kokemaan. Kansantaloudella ei ole paljoa tekemistä noissa ajatuksissa, mutta jo pelkkä näky lapsesta äidin rinnalla on niin vaikuttava, että ei siitä voi kuvitella ainakaan haittaa olevan.

Brasiliassa tehdyssä tutkimuksessa ei otettu huomioon vauvan saaman ravinnon koostumusta, joten rintamaidon ja imetystapahtumaan liittyvän läheisyyden ja vuorovaikutuksen merkitysten suhde jäi siinä yhteydessä osoittamatta. Olisi kuitenkin helppo kuvitella, että myös jälkimmäisellä on vaikutusta.

Joka tapauksessa tämäkään tutkimus ei väitä, että ainoastaan pitkään rintaruokituilla olisi mahdollisuus menestyä. Sillä näyttäisi olevan merkitystä mutta kuitenkin vähemmän kuin muilla tekijöillä. Äidit voivat olla hyviä tai huonoja, vaikka eivät syystä tai toisesta imettäisikään. Otsikossa esitetty syytös omaksutaan liian heppoisin perustein. Sitä asiaa tuskin mikään tutkimus muuttaisi, vaikka siinä mitä todettaisiin.

Täysin huomiotta tutkimusta ei kuitenkaan kannata jättää. Ainakin sitä voi käyttää kaikkia niitä vastaan, jotka yrittävät estää imettämistä julkisilla paikoilla – ja niitä, jotka yrittävät taloudella perustellen häätää äidit töihin ennenaikaisesti. Eivät kai he sentään halua tulla leimatuksi kansantalouden näivettäjiksi?

Päivitys 18.3.2015 klo 20.33
Lisätty kappale, jossa kerrotaan oululaistutkimuksesta

Lue myös:

Teiniäidit synnyttävät tyhmempiä lapsia

Aiheesta internetissä:

Cesar G Victora et al: Association between breastfeeding and intelligence, educational attainment, and income at 30 years of age: a prospective birth cohort study from Brazil

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Rintaruokitut vauvat ovat aikuisina muita älykkäämpiä ja hyvätuloisempia

Helsingin Sanomat: Täysimetys puolivuotiaaksi kyseenalaistetaan – kiinteät ruoat pitäisi aloittaa 4–6 kuukauden iässä

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Mun mielestä syyllistyminen imetysasioissa on mennyt överiksi. Ei tilastoista pidä syyllistyä. Tilastot on tilastoja. Onhan tilastollisesti kasvot menosuuntaan turvaistuinkin turvattomampi eikä silti sellaisen ostaneet ota syyllistämisenä sitä jos joku sanoo että tilastojen mukaan toisenlainen on parempi.. Tai jos tilastojen mukaan kasvissyönti vähentää syöpää, silti lauantaimakkaraa antavat äidit eivät syyllisty vaikka lisäävät lapsen syöpäriskiä kun eivät ole vegaaneja…
Tosta imetyksestä on tullut ihan käsittämätön juttu. Se on herkkä aihe. Todella herkkä aike. Intiimi ja yksityinen.JOtkut syylistyvät ihan syystäkin, jotkut äidit moralisoivat niitä jotka eivät imetä tai syyllistävät jne mutta tilastot eivät ole syyllistämistä.

Minä olen seuraillut näitä keskusteluita todella hämmästyneenä. Luulisinpa, että jumalaton stressaaminen ja riehuminen on kohta haitallisempaa lapselle kuin se, millä sitä lasta ruokitaan, jos se kuitenkin ajatuksella tehdään. Tulee äkkiseltään mieleen tukku paljon todennäköisempiä asioita, joilla lapselleen voi tehdä hallaa.

Mun mielestä enemmän tätä nykyä riehuvat äidit jotka eivät imetä ja vaativat jokapuolella korvikkeen asettamista rintaruokinnan kanssa samalle viivalle terveellisyyden puolesta. Silti kuitenkin tilastollinen fakta on se että rintamaito on terveelisempi ratkaisu, senhän vuoksi esim korviketta ei saa edes lain mukaan mainostaa tai myydä alennushintaan.

Jokainen ruokkii lasta tavallaan, oli se rintamaito tai korvike, hyvä äitiys mitataan ihan jossain muussa kuin siinä kumpaa lapselle antaa. Imetys ei aina ole valinta vaan se voi mennä pieleen tai ihan vaan tuntua pahalta muuten vaan. Jos imetys menee pieleen, ei pitäisi syyllistyä tilastoista. Ja jos joku ei halua imettää ihan vaikka vain siitä syystä ettei tykkää imettämisen tunteesta, ei taaperoimetysfanaatikon (joksi itsekkin lukeudun :D) pidä mennä syyllistämään tai osoittelemaan faktoja. Yleensä imetyspäätöksiä ei tehdä tilastolisten faktojen pohjalta vaan sen hetkisen elämäntilanteen jaksamisen ja onnistumisen pohjalta. Koko tän imetysmyrskyn voisi korvike ja imettäjä -äitien osalta alentaa samalle tasolle kuin vaipat. Kestovaippailijat eivät syyllistä pamppersvaippailijoita eikä toisin päin ja kaikki ovat onnellisia vaippojen suhteen.

Voi hyvin olla, että korvikkeilijat ovat äänekkäämpiä. Minähän en näitä keskusteluja pääse/joudu seuraamaan niin tiiviisti. Kiihkeää sananvaihtoa joka tapauksessa on, sen verran olen huomannut. Se pitäisi tosiaan kaikkien ymmärtää, että läheskään aina ratkaisuille ei ole kunnollisia vaihtoehtoja. Minä olen vakuuttunut siitä, että imettämisellä on etunsa, mutta toisaalta varsin hyviä ihmisiä sitä on kasvanut korvikkeellakin. Sitä paitsi minäkin koen olevani ihan hyvä vanhempi, vaikka en olekaan imettänyt.

näimpä. Ja aina täytyy muistaa että asioilla on monta puolta. Jos äitiä imettäminen esim ahdistaa, se tuntuu pahalta sattuu ja aiheuttaa oikeasti ihan pahaa oloa (sekin on mahdolista) niin silloin oikeasti voi olla vauvalle äidille ja koko perheelle parempi antaa korviketta vaikka imetys muuten sujuisi. Rintamaidon fyysiset hyödyt eivät kuitenkaan ylitä psyykkisiä haittoja jos selaisia on. Imetys voi myös ylläpitää hormonien puolesta synnytyksen jälkeistä masennustilaa jne. Mä olen vankkumaton imetyksen puolestapuhuja, ei sillä mutta asioilla on aina kaksi puolta eikä mikään ole mustavalkosta. Mutta enivei hienoa että miehetkin uskaltautuvat puhumaan imetyksestä! Harvoin kuulee miesnäkökulmaa meidän akkojen jupinoihin.

Tämä on kyllä niitä asioita, joihin ei oikeastaan hirveästi ole miehenä puuttumista – varsinkin, kun aihe on monille niin kovin arka.

Hukkasin pointin, yritän siis sanoa että mun mielestä äidit jotka korviketta antavat, monesti itse nostavat haloon siitä miten syyllistetään moralisoidaan ja saa tuttipullosta katseita.. Ja samoin imettävät kokevat samoissa kahviloissa joissa toinen antaa pullosta, että imettäminen ei ole soveliasta tai kokevat imettävänsä liian isoa lasta julkisesti jne. Syyllistäminen tässä asiassa voi osittain olla ihmisten omassa mielessä. Toki sitä oikeaakin syyllistämistä on mutta eihän kukaan oikeasti voi sanoa että tilastollinen fakta on syyllistämistä.. Syyllistämistä on se että vetoaa sen faktan pohjalta toisen tekevän virheen tai aiheuttavan vahinkoa jos toimii toisin. korvike-rintamaito. Erilaisia tapoja ruokkia lapsi. Molemmilla tavoilla lapsi pysyy hengissä That’s it. Miksi siitä pitää tehdä niin hiton vaikeaa?

Pohdin, onko tutkimuksessa jotenkin poissuljettu sosiaaliset tekijät. Voi olla, että rikkaampien, koulutetumpien ja parempiosaisten perheiden äidit Brasiliassa imettävät pitempään kuin köyhien ja kouluttamattomien. Näissä ns. ”paremmissa perheissä” on ehkä ollut enemmän tietoa imetyksen hyödyistä. Lisäksi myös ”köyhien perheiden” äidit joutuvat ehkä jo parin kuukauden päästä taas työskentelemään, eivätkä siksi voi imettää pitkään. Näin ”pitkään imetettyjen” lasten sosiaalinen tausta olisi toisenlainen kuin ”vähän imetettyjen”. Ehkä imetyksellä itsellään ei ole rikkauden ja työuran kanssa mitään tekemistä, vaan tutkimus kertookin siitä, millaisista taustoista peräisin olevilla lapsilla on Brasiliassa parhaat mahdollisuudet varttua rikkaiksi ja menestyviksi.

Tutkijat pitivät tutkimuspaikkaa hyvänä juurikin siksi, että siellä olot, kulttuuri ja muut seikat olivat sellaisia, että pystyttiin rajaamaan pois muita selittäviä tekijöitä. Lisäksi tutkittavien joukossa oli kattavasti edustajia etnisesti eri alkuperää olevista ryhmistä. Jos vain englanti taittuu, niin lukaise tuosta yllä olevasta linkistä tutkijoiden raportti. Ei ole edes älyttömän pitkä tai kovin hankalaa kieltä edes tieteenalaa tarkemmin ymmärtämättömälle, kuten minulle.

Lukaisin artikkelin nopeasti läpi ja siinä oli kontrolloitu nämä äidin taustan vaikutukset. Näin ajattelin pakostakin olevan Lancetissa julkaistussa artikkelissa 🙂 Ei-tutkijakielellä tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta äidin omasta koulutuksesta tai perheen tulotasosta, imetyksen kestolla oli vaikutusta lapsen aikuisuuden tulotasoon ja koulutukseen. Tämä vaikutus meni pitkälti sen kautta, että pidempään imetetyillä oli keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä.

Varmastikin tämän tutkimuksen tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta niin kuin sanoit, ei se tarkoita sitä, etteikö korvikelapset voisi menestyä. Elämässä menestymiseen kun vaikuttavat niin monet asiat. Olen aiemman kommentoijan kanssa eri mieltä siitä, että korvikeäidit olisivat äänekkäimpiä kommentoijia tässä asiassa. Olen itse pystynyt imettämään kaikki neljä lastani, siitä syystä, että maitoa on tullut ilman kummempia ongelmia. Läheiset ihmiseni ovat kuitenkin syystä tai toisesta epäonnistuneet tahtomattaan imetyksessä ja kokeneet tämänhetkisen imetyspainostuksen ahdistavana. Olen heidän vuokseen muutaman artikkelin ja kommenttiketjun lukenut ja niiden vuoksi muutaman kyyneleen vuodattanut. Kyllä äidit ovat toisilleen julmia! Ja erityisesti imetyksessään onnistuneet fanaatikot. Pienellä otannalla lähipiirissäni ei onneksi erot imetetyissä ja korvikelapsissa näy mitenkään, ei sairastelun eikä koulumenestyksen suhteen. Uskon myös, että tutkimuksessa ei ole pystytty täysin poissulkemaan varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä. Imetyksessä epäonnistuminen (eikä vähiten tämän hetkisen trendin takia!) lisää äidin alakuloisuutta ja vähentää siten positiivista vuorovaikusta äidin ja lapsen välillä.

Jos joskus saan lapsia, niin toivon, että saan neuvolasta korvatulpat ja silmälaput, jotta säästyisin kaikesta tästä syyllistämisestä, jota äidit saavat niskoihinsa. Muuten mulla pettää hermot, luulisin…

Äitiys on ehkä maailman luonnollisin asia. Milloin siitä on tullut näin luonnotonta?

Nykyinen imetyskeskustelu on sikäli surullista, että imetyksen onnistuminen ei aina ole äidistä kiinni. Lähes jokainen äiti hyötyisi asiallisesta imetysohjauksesta, jota ei läheskään kaikista synnytyssairaaloista tai neuvoloista valitettavasti saa. Imetyksen onnistuminen ei ole itsestäänselvää! Ei maitoa aina niin vain tule. Itse itkin monet itkut synnärillä, kun esikoinen ei aikoinaan osannut oikeaa imuotetta. Onneksi sain mahdollisuuden synnyttää ns. vauvamyönteisessä sairaalassa ja myöhemmin sain apua vapaaehtoiselta imetystukiäidiltä. Jos joku imetyspulmien kanssa painiskeleva lukee tätä: apua antaa esim. vapaaehtoisten imetystukiäitien ylläpitämä Imetystukipuhelin 09 4241 5300 (kts. http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/tukea-imetykseen/imetystukipuhelin )

Vastaa käyttäjälle jasmin/koisonkasvatus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X