Tätä autoa ei ole pysäköity tähän
Oululainen keskustan eduskuntavaaliehdokas Eeva-Maria Parkkinen kiistää, että hänen vaalimainoksillaan koristeltu auto olisi ollut pysäköitynä Rotuaarin aukion pysäköintikieltoalueella. Onko sääntöjä noudattamattomalla päättäjällä oikeutusta vaatia muita noudattamaan hänen itsensä laatimia sääntöjä?
Oulun keskustaan Rotuaarin aukiolle oli pakkautunut lauantaina eduskuntavaaliehdokkaita, heidän tukijoukkojaan ja äänestäjiä. Kojuista tarjoiltiin syötävää ja juotavaa, ja väkijoukon seassa kierteli esitteitä jakavaa kampanjaväkeä. Ihmisiä oli niin paljon, että Rotuaari oli käydä puolueiden koppien luona ahtaaksi.
Aukion kulmassa oli kuitenkin tilaa autolle. Se ei ollut käynnissä, eikä sen sisällä ollut ihmisiä. Autoon oli kiinnitetty keskustan Eeva-Maria Parkkista ja hänen puoluettaan mainostavia tarroja. Ikkunassa oli lappu, jossa luki vaaliajelua. Auton konepelti oli auki. Kulkuneuvon viereen oli aseteltu kyltti, jossa kerrottiin tietoja autosta. Sen vieressä istui mieshenkilö tuolilla – liki pyörien pysäköimisen kieltävän kyltin juurella.
Mies sanoi, että auto oli kuin olikin rekisterissä, liikennekunnossa ja ajettu paikalle. Hän kertoi, että kävelykadulle pysäköimiseen ei oltu haettu tai saatu lupaa. Hän perusteli auton olemista pysäköintikieltoalueella sillä, että kyse oli mainostamisesta.
Kun tiedustelin, että oikeuttaako mainostaminen hänen näkemyksensä mukaan pysäköimään mihin vain, hän suuttui pysäköinnistä kyselemiseen.
– Miten se sinun elämääsi vaikuttaa? hän ärähti.
Sen verran se vaikuttaa, että jos kerran minä en saa pysäköidä Rotuaarin aukiolle edes polkupyörää, niin kyllä minusta olisi kohtuullista edellyttää, että siellä ei myöskään säilytetä autoja. Mainostaminen on yksi huonoimmista tekosyistä säännön rikkomiseen, mitä minun mieleeni äkkiseltään juolahtaa.
Rotuaari on pysäköintikieltoaluetta, missä huoltoajo on sallittua klo 06-11. Muina aikoina ilman erityistä huoltoajolupaa huoltoajavia sakotetaan. Mainostamista voi tuskin pitää sellaisena huoltoajona, jolle lupa myönnettäisiin.
– Kaikenlaisia sitä onkin, auton vieressä ollut mies jäi tupisemaan.
Huoltoajoa vain, ei huolta?
Pysäköintiratkaisu ja miehen ärhentely jäi vaivaamaan siinä määrin, että päätin soittaa ehdokkaalle itselleen. Ehkä hänellä olisi asiaan joku hyvä selitys, minä ajattelin. Ehkä hänen kanssaan pystyisi keskustelemaan. Ja hänen kanssaanhan pystyi.
Oulun kaupunginvaltuutettu ja keskustan eduskuntavaaliehdokas Eeva-Maria Parkkinen myönsi, että auto oli hänen ja hänen puolisonsa omaisuutta. Hän kuitenkin kiisti jyrkästi, että se olisi ollut pysäköitynä Rotuaarin aukiolla.
– Auto oli siinä, koska sieltä haettiin kampanjatuotteita, hän perusteli, mutta myönsi, että kyse oli samalla ollut myös mainostamisesta.
Kun kerroin, että en ollut havainnut tavaran lastaamista tai purkamista koko aikana, jonka aukiolla vietin, hän painotti yleisemmin, että tarvittaisiin joustavuutta. Hänen mukaansa liiat säännöt hankaloittavat toimintaa turhan paljon. Erityisesti maatilallisten EU-valvonta on Parkkisen mukaan mennyt liian pitkälle.
Norminpurkua pysäköinti kerrallaan
Turhia normeja on varmasti paikallaan purkaa, mutta mitä siitä tulisi, jos ruvettaisiin joustamaan sillä tavalla, että kaikki saisivat pysäköidä mihin haluavat jollakin puolivillaisella verukkeella? Jos tasapuolisuuden nimissä kaikki paikalla olleet ehdokkaat olisivat jättäneet autonsa väliaikaisesti mainostamaan Rotuaarin aukiolle, ei sinne olisi mahtunut ainuttakaan äänestäjää – puolueiden kampanjakopeista puhumattakaan.
Parkkinen kertoi kuitenkin nähneensä Rotuaarilla muidenkin ehdokkaiden autoja. Hän korosti lisäksi, että aukiolla oli näkynyt runsaasti pysäköityjä polkupyöriä, vaikka niitäkään siellä ei saisi olla.
Polkupyörien pysäköintikielto Rotuaarin aukiolla on tietysti naurettava: Oulu väittää olevansa pyöräilykaupunki, mutta haluaa siivota pyörät näkyvistä. Autoilla ei kuitenkaan pitäisi olla asiaa kävelykadulle, vaikka joku muu siellä joskus olisikin ajellut tai pysäköinyt.
Säännöt ovat hyvin selvät. Rotuaarille ei pysäköidä, ja huoltoajokin on sallittua vain hyvin rajoitetusti. On hankala mieltää huoltoajoksi tilannetta, jossa tavaraa ei näy siirreltävän, auton konepelti on näytöstyyliin auki ja auton viereen on erikseen aseteltu autonäyttelyn mieleen tuova kyltti ja mainostajaksi esittäytynyt henkilö tuolille istumaan.
Rike ei ole valtava, mutta periaate on tympeä. Parkkisen auto ei todistettavastikaan ole kampanjan ainut Rotuaarilla syystä tai toisesta seisonut vaalimainosauto. Erityisesti eduskuntaan lakeja säätämään pyrkiviltä odottaisi kuitenkin säntillisyyttä ja kunnioitusta sääntöjä kohtaan. He ovat menossa niitä muuttamaan demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Heiltä sopisi edellyttää tarkkuutta olemassa olevien sääntöjen noudattamisessa.
Kuinka heillä muuten on oikeutusta vaatia ketään kunnioittamaan heidän laatimiaan sääntöjä?
*************