Melkoinen pöyristyjä
Isän pikajunan matka jatkuu Seuran kellertävämmissä väreissä. Mutta mikä Isän pikajuna on? Onko se jotain muuta kuin aikaisemmin?
Blogia kirjoitan minä. Nimeni on Jussi Korhonen ja olen 37-vuotias oululainen. Olen uutisfriikki ja melkoinen pöyristyjä. Ennen kaikkea olen kuitenkin 3- ja 4-vuotiaiden tyttöjen isä.
Rupesin kirjoittamaan Isän pikajuna -blogia Kaksplus-lehden nettisivuilla helmikuussa 2014. Tarkoituksena oli luoda siitä perheblogi, joka kertoo elämästä perheessä, jossa kotona onkin isä. Heti alusta lähtien kirjoitusten aiheiksi valikoitui kuitenkin myös muita asioita, jotka sattuivat kuohuttamaan mieltäni.
Ennen pitkää kävi ilmi, että lukijoita nämä muut aiheet kiinnostivat huomattavasti enemmän kuin tarinat isästä ja hänen perheestään. Keskityin yhä enemmän yleisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Monesti niillä ei ollut mitään tekemistä lasten ja perheiden kanssa. Syksystä 2014 lähtien en ollut enää edes koti-isä.
Toukokuussa minulle tarjottiin mahdollisuutta muuttaa blogeineni Seuran sivuille ja vapautua kirjoittamaan, mistä haluan. Muuton seurauksena Isän pikajuna lakkasi lopullisesti olemasta perheblogi.
Lasten ja perheiden asiat ovat kuitenkin edelleen lähellä sydäntäni. Isänä minulla on siinä tietysti omakin lehmä ojassa, mutta näen asiassa yleisempääkin merkitystä: Lapsissa on tulevaisuus. Me vanhemmat teemme osaltamme tulevaisuutta kasvattaessamme jälkeläisiämme. Vastuu on kuitenkin myös yhteinen. Lapsiin kohdistuvat säästöt siirtävät laskut tulevaisuuteen. Vaikka emme halua jättää lapsillemme perinnöksi velkaa, ei meidän silti tule maksattaa laskuja heillä heti.
Kannatan vahvasti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Ne saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta sitä ne eivät valitettavasti ole. Kritisoin päättäjiä, jos aihetta on – ja yleensä on.
Tartun aiheisiin sitä mukaa, kun niitä ilmenee ja jos minulla on niihin lisättävää. Kommentoin tämän blogin lisäksi asioita omalla Facebook-sivullani, blogin Facebook-sivulla ja Twitterissä. Kaikki ovat tervetulleita kavereiksi, tykkääjiksi ja seuraajiksi.
Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä: jos olen väärässä, siitä saa ja pitääkin mainita. Erilaisista näkemyksistä syntyy usein keskustelu, ja keskustelu on minun mielestäni avain ratkaisuihin.
Puoluepoliittisesti olen sitoutumaton – mutta luultavasti ikuisesti oppositiossa. Vastustan uuden hallituksen typeriä ja epäoikeudenmukaisia päätöksiä, mutta vastustin myös edellisten hallitusten hölmöyksiä. En kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.
Tässä blogissa esittämäni mielipiteet ovat minun omiani. Ne eivät ole Seuran tai sen kustantajan Otavamedian kantoja. Olen sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita.
Elämäkerraksi tämä oli lyhykäinen esitys, mutta minä en ole tämän blogin pääosassa. Tässä blogissa keskitytään asioihin. Mikäli haluat tietää lisää, kysy Facebookissa, Twitterissä, kommenteissa tai sähköpostilla osoitteella isanpikajuna@gmail.com.
Tästä tämä taas lähtee. Isän pikajuna matkaa kohti aiheita. Ensimmäinen pysähtymisen arvoinen asia ei voi olla kaukana. Tervetuloa mukaan, uudet ja vanhat lukijat!
Kuva: Jussi Heikkinen
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa