Tästä töitä Microsoftin hylkäämille
Uskaltaako hallitus olla ketterä? Tarjolla olisi töitä rakennemuutoskaupunkeihin, tietojärjestelmät saataisiin kuntoon ja sivutuotteena syntyisi uusia vientituotteita.
Yritin keväällä saada selville, millä tavoin Oulun kunnallisten päiväkotien ryhmäkoot ovat kehittyneet: ovatko ne kasvaneet, pysyneet samanlaisina vai kenties pienentyneet.
Tietoa oli mahdotonta saada.
Minulle kerrottiin, että nykyään käytössä olevan tietojärjestelmän puitteissa tietojen keräämiseen olisi tarvittu useiden ihmisten useiden viikkojen työpanos. Teknologiaosaamisestaan tunnetussa Oulussa ei siis vuonna 2015 saada systeemeistä tällaista tietoa irti niin millään ilman, että ihmiset rupeavat leikkaamaan ja liimaamaan tietoja käsin.
Tämä ei suinkaan ole ainoa esimerkki kehnoista järjestelmistä. Julkisen sektorin työntekijät valittavat jatkuvasti, että monimutkaiset ja epäloogiset järjestelmät ovat kohta enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Ne eivät tarjoa töiden kannalta olennaisia tietoja. Niiden kanssa taistelemiseen kuluu kallista työaikaa, joka on pois varsinaisista työtehtävistä.
Homma käy kalliiksi. Ennen kaikkea puutteet järjestelmissä näkyvät kansalaisten saamana huonona ja hitaana palveluna.
Mitä jos hoidettaisiin homma kerralla kuntoon?
Kauniista puheista tekoihin
Suomessa on niin sanotusti vapaana uskomaton määrä tietoteknistä osaamista. Viimeksi keskiviikkona Microsoft ilmoitti vapauttavansa jopa 2300 ammattilaista työmarkkinoille. Kipeimmin isku osuu tällä kertaa Saloon, missä lappu pannaan lopullisesti luukulle. Oulusta Microsoft häipyi jo vuosi sitten.
Suomessa on siis yhtä aikaa surkeat ja tehottomat julkisen sektorin tietojärjestelmät ja tuhansittain tietotekniikan huippuosaajia vailla töitä.
Tässä ei luulisi olevan kohtaanto-ongelmia.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa puhutaan kauniita julkisten palvelujen digitalisaation edistämisestä.
Toisaalta hallitusohjelmassa kerrotaan, että valtio aikoo sijoittaa huomattavia summia teiden kunnossapitoon. Pidetään tärkeänä, että tiet ovat kunnossa, jotta ihmiset ja tavara liikkuvat. Samalla tavalla on tärkeää, että järjestelmät ovat kunnossa niin, että tieto liikkuu.
Eikö nyt olisi korkea aika ruveta töihin?
Sijoitus palveluun, tehokkuuteen ja työllisyyteen
Ehdotan, että valtio hyödyntää vapaan työvoiman ja investoi massiivisesti nykyistä parempiin tietojärjestelmiin. Työn sivutuotteina syntyy arvattavasti myös kaupallisesti hyödynnettäviä innovaatioita. Tietojärjestelmät voisivat olla jopa sellaisinaan vientikelpoisia tuotteita muiden maiden julkisiin palveluihin.
Tämän johdosta ehdotan edelleen, että perustetaan valtion tietoyhteiskuntavirasto ja sille kaksi toimipistettä: toinen Ouluun ja toinen Saloon. Toimipisteistä käsin koordinoitaisiin hankkeita, kokonaisuudistuksen osia, jotka toteutettaisiin perustettavien tai jo toimivien yritysten toimesta.
Oulussa keskityttäisiin aluksi terveydenhuollon järjestelmien uudistamiseen. Kaupungissa on tietoteknisen osaamisen lisäksi runsaasti terveydenhuollon osaamista. Kaupunki olisi siksi luonteva paikka näiden järjestelmien kehittämiseen. Salon toimipisteen vastuulle jäisi myös runsaasti töitä, kuten vaikkapa aluksi Kelan ja verohallinnon systeemit.
Tavoitteena olisi luoda valtakunnallinen järjestelmäkokonaisuus, jossa tiedon löytäminen, käyttäminen ja liikkuminen olisi mahdollista tarkoituksenmukaisesti.
Tietoyhteiskuntatoimipisteet työllistäisivät itsessään jonkun verran ihmisiä, mutta varsinainen työllistyminen tapahtuisi yrityksissä, joiden asiakkaana valtio toimisi. Investointi järjestelmään loisi kysyntää markkinoille, jotka muuten uhkaavat Suomessa näivettyä. Kysyntä ei olisi edes keinotekoista tempputyöllistämistä, vaan tilattaville tuotteille on olemassa aito, huutava tarve.
Massatyöttömyyden riivaamassa Suomessa on tarjolla insinöörien lisäksi myös muuta hankkeissa hyödynnettävää erikoisosaamista ja eri toimialojen tuntemusta. Sen turvin yrityksillä olisi mainiot mahdollisuudet tehdä kilpailutuksissa menestyviä tarjouksia tuotteista, jotka vastaisivat täsmällisesti niihin tarpeisiin, joihin nykyiset järjestelmät eivät taivu.
Ehdottamani järjestely työllistäisi, piristäisi rakennemuutoksen riivaamia alueita ja puuttuisi myös suoraan ongelmaan, joka riivaa julkisen sektorin tehokkuutta ja kansalaisten palveluja.
Se olisi investointi, joka tuottaisi pelkkiä voittajia.
Enää tarvitaan vain poliittista tahtoa, ketteryyttä. Löytyykö sellaista Sipilän hallitukselta vai jääkö se mieluummin vatuloimaan?
*************
Sellaisenaan tämä ehdotukseni ei varmastikaan ole vielä lopullisen valmis. Mitä mieltä sinä olet: kuinka tätä pitäisi kehittää? Kerro omat ehdotuksesi Isän pikajunan Facebook-sivulla.
Kerro ehdotuksesta kavereillesikin ja kutsu heidät mukaan keskusteluun. Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.
Lue myös:
Rotat jättävät Oulun – pakenisinko itsekin? (17.7.2014)
Aiheesta internetissä:
Yle: Microsoft vähentää Suomesta jopa 2 300 työntekijää (8.7.2015)
Kaleva: Microsoftin jättipotkut: 18000 irtisanotaan – Oulun yksikkö lakkautetaan (17.7.2014)
Sipilän hallituksen strateginen hallitusohjelma
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa