(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Opiskelu voi pian olla vain rikkaiden hupia.Maksullista koulutusta perustellaan ”kannustavuudella”.

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas arvioi, että perustulomalliin siirtyminen voisi merkitä sitä, että suomalaiset joutuisivat maksamaan opiskelemisesta.

– Kun opiskelijoiden perusturvan taso nousisi, harkintaan voisivat tulla lukukausimaksut, jotta kannustavuus säilyisi, Kangas kertoi Lännen Medialle viime viikolla.

Hyppäys ei olisi suuri. Koulutus on perinteisesti ollut Suomessa opiskelijoille maksutonta, mutta Sipilän hallitus on kovaa vauhtia romuttamassa tuota periaatetta. EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat joutunevat maksamaan lukukausimaksuja jopa niinkin pian kuin ensi vuoden alusta. Maksut koskisivat vieraskielisiä korkeakoulutuopintoja.

Maksuttomuuden periaatteesta luopumisen on pelätty muuttavan ennen pitkää opiskelemisen maksulliseksi muillekin. Kelan kaavailut osoittavat, että pelko on ollut aiheellinen. Puheet suomalaisten lukukausimaksuista alkoivat vain päiviä sen jälkeen, kun hallitus julisti maksuttoman koulutuksen periaatteen kuopatuksi.

Lainaa vain

Hallitus on antanut Kelalle tehtäväksi selvittää erilaisia perustulomalleja. Tutkimusjohtaja Olli Kangas arvioi, että täysi perustulo olisi 800 euroa kuukaudessa. Se korvaisi lukuisia muita etuuksia, kuten opintotuen.

Hyvästit sanottaisiin opintorahalle, joka on tällä hetkellä maksimissaan 336,76 euroa kuukaudessa. Samalla menisi myös opintotuen asumislisä, jota maksetaan korkeintaan 201,60 euroa kuukaudessa. Niin ikään katoaisi opintolainan valtiontakaus, jonka turvin opiskelija on voinut ottaa pankista lainaa enintään 400 euroa kuukaudessa.

Mikäli kaikki ehdot täyttyvät, opintotuki voi nykyään olla siis yhteensä 938,36 euroa kuukaudessa. Perustulo vähentäisi käytettävissä olevia rahoja selvästi. Elämä kävisi aikaisempaakin tukalammaksi, jos vähenneistä tuloista joutuisi maksamaan vielä lukukausimaksuja.

On kuitenkin hyvin kyseenalaista laskea opintolaina opiskelijan tuloiksi tai etuudeksi. Se ei ole valtion antamaa rahaa. Se on markkinakorkoista lainaa, joka on maksettava takaisin.

Varsinaisia etuuksia käsittävä opintorahasta ja asumislisästä koostuva opintoki voi siis olla enintään 538,36 euroa kuukaudessa. On selvää, että tuo raha ei monellakaan riitä elämiseen. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa pelkästään asuminen nielee helposti tuon summan ja enemmänkin.

Siihen verrattuna 800 euroa perustuloa kuukaudessa olisi roimasti enemmän. Lukukausimaksupuheet osoittavat kuitenkin, että opiskelijoiden parempi toimeentulo on valtiolle nähtävästi kauhistus.

Vain opiskelija joutuu elämään lainalla

Elinkustannuksiin nähden olemattomien etuuksien lisäksi monien nykyään ottama opintolaina on riskisijoitus. Edes korkeakoulututkinto ei ole lainkaan pitävä tae työpaikasta, jonka turvin lainan voisi maksaa takaisin.

Työttömyys korkeakoulututkinnon suorittaneidenkin keskuudessa lisääntyy vuosi vuodelta. Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan mukaan korkeakoulutettujen työttömien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen.

Laina ei ole kuitenkaan monillekaan valinnan paikka. Ellei elämäänsä rahoita lainalla, jonka takaisinmaksu on vähintäänkin epävarmalla pohjalla, jättää yhteiskunta opiskelijan yksin. Toimeentulotukea hänen on turha vinkua henkensä pitimiksi, ellei markkinakorkoista opintolainaa ole uskallettu ottaa. Tätä asiaa jyrisi hiljattain esimerkiksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi.

Tässä suhteessa opiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa moniin muihin Kelan etuuksia saaviin nähden. Esimerkiksi työttömille maksettavan työmarkkinatuen suuruus ilman korotuksia on keskimäärin 705 euroa kuukaudessa, mikä itsessään on enemmän kuin lainasta riisuttu opintotuki. Tämän lisäksi työtön voi saada toimeentulotukea – eikä sen saamiseksi edellytetä lainaa.

Perustulo tekisi tilanteesta tasa-arvoisemman. Työmarkkinatuki korvautuisi sekin perustulolla, ja sitä saaneet työttömät ja opiskelijat olisivat viimein samalla viivalla. Mutta eihän sellainen käy.

Tarkoitushakuinen talousahdinko

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kankaan perustulomietteet paljastavat, että opiskelijoiden köyhyys on ilmeisesti tavoiteltu asetelma, josta halutaan pitää kiinni. Nähtävästi tarkoitushakuisesti aiheutettu talousahdinko mielletään ainoaksi mahdolliseksi kannusteeksi, vaikka se kannustaakin lähinnä vain olemaan tekemättä mitään.

Työttömänä jouten oleminen halutaan pitää jatkossakin tuottoisampana ratkaisuna kuin itsensä sivistäminen. Sipilän hallituksen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuville rampauttaville leikkauksille ollaan näin kehittelemässä arvoistaan jatkoa.

Opiskelemisesta halutaan rangaista nyt ja tulevaisuudessa.

Sivistyksestä rikkaiden etuoikeus

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille tulevien lukukausimaksujen suuruudesta ollaan antamassa päätösvalta korkeakouluille. Vain minimisumma 1500 euroa lukukaudesta olisi valtion määräämä. Ylärajaa ei ole.

Mikäli myös suomalaisille kaavaillut lukukausimaksut noudattelisivat tätä mallia, tulisi korkeakouluille mahdollisuus hinnoitella itsensä vain rikkaiden leikkikentiksi. Omillaan pärjäilevän opiskelijan perustulosta saama 800 euroa kuukaudessa ei riittäisi tuhansien eurojen maksuihin.

Ilman opintoja rahoittavia vanhempia ei monellakaan köyhän perheen lapsella olisi mahdollisuutta opiskella niitä tietoja ja taitoja, joilla hän voisi nousta lapsuutensa sosioekonomisesta lokerosta ylöspäin. Hän olisi syntymästään yhteiskuntaluokkansa vanki.

Perustuloaskel eteenpäin veisi nyt esitetyillä puheilla suomalaista osaamista ja sivistystä monta askelta kohti menneisyyttä. Se uhkaisi viedä Suomen syvemmälle luokkayhteiskuntakurimukseen.

Se tuskin on ollut monenkaan perustuloa kannattaneen perimmäinen tarkoitus.

Päivitys 2.11.2015 kello 20.33
Muutettu neljänneksi viimeisen kappaleen ensimmäisestä virkkeestä sana suunnitellut sanaksi kaavaillut.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Aiheesta internetissä:

Aamulehti: Suomalainen sosiaaliturva voi mullistua: jokainen täysi-ikäinen saisi 800 euroa (30.10.2015)

Iltalehti: EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulee lukukausimaksut (22.10.2015)

Akava: Korkeakoulutettujen työttömien määrä jatkaa tasaista kasvuaan (27.10.2015)

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi: Sähköinen toimeentulotuki (24.8.2015)

Kela: Työmarkkinatuen määrä (22.5.2015)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Parahin kirjoittaja. Sen kummemmin Kela kuin minäkään emme suunnittele perustuloa, lukukausimaksuja emmekä monia muitakaan asioita, joita sanot meidän suunnittelevan. Minä tutkimusryhmineni olen saanut VNK:n kilpailutuksessa tehtäväksi suunnitella perustuloKOKEILUA. Kokeiluun liittyy erilaisten mallien miettimistä. Se ei tarkoita, että niitä ’kaavailtaisiin’ ja vielä vähemmän, että niitä suunniteltaisiin toimeenpanoon. Mallien ja vaihtoehtojen avoin pohdinta lienee sallittua? Erilaisista malleista tehdään laskelmat: kuka voittaa, kuka häviää, mitä ovat kustannukset, miten ne jakaantuvat jne. Viime kädessä valtioneuvosto aikanaan päättää, mitä malleista lähdetään kokeilemaan. Kokeilusta on pitkä matka toteutukseen. Pullaan ei siis kannata tässä vaiheessa tukehtua, olipa sitten innoissaan perustulosta tai sen kiihkeä vastustaja.

Kiitos palautteesta. ”Suunnitteleminen” oli tosiaankin vähän kehno sanavalinta. Korjasin nähdäkseni sen ainoan esiintymisen tekstissä ”kaavailuksi”. Kaavaileminen kuvaa minusta mainiosti erilaisten mallien miettimistä: luodaan ikään kuin erilaisia kaavoja, joilla haluttu asia voitaisiin toteuttaa.

Se on minusta edelleen hyvin kummallista, että lukukausimaksut ovat mukana näissä kaavailuissa. Se kertoo siitä, että opiskelijoiden pitäminen köyhyydessä koetaan niin tärkeäksi asiaksi, että sitä varten täytyy pohdintaan ottaa niinkin väkevä ase kuin lopustakin maksuttomasta koulutuksesta luopuminen.

Noin yleensä ottaen olen kiitollinen, että nämä kaavailut tulivat ilmi nyt, kun asioita ei ole vielä nuijittu päätöksiksi. Minä ainakin yskin mielelläni lukukausimaksupullia kurkustani oikein kunnolla ennen kuin ne tungetaan sinne väkisin.

Vastaa käyttäjälle Jussi Korhonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X