Ei seiso

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yritys on lojaali vain rahalle.Ihminen on yritykselle merkityksetön. Hän on parhaimmillaankin pelkkä voiton välikappale.

Elinkeinoelämä yleensä ja monet yksittäiset yrittäjät ajavat paikallista sopimista. Se voisi äärimmillään johtaa siihen, että yleissitovista ja muistakin työehtosopimuksista luovuttaisiin, ja jokainen työntekijä kävisi erilliset neuvottelut palkasta, lomista ja muista työehdoista.

Monelle keikkatyöläiselle tämä on ollut todellisuutta jo pitkään.

Olen itse tehnyt aina keikkatöitä tai silpputöitä tai freelancetöitä tai miksi ikinä sitä halutaankaan kutsua, kun hommia paiskitaan muutama kuukausi, viikko, päivä tai tunti kerrallaan. Joskus keikat ovat ketjuuntuneet niin, että käytännössä olen ollut yrityksessä töissä, mutta palkkaa on vain maksettu yksittäisten työsuoritusten mukaan. Tulevasta ei ole ollut tietoa.

Palkasta ja muista työehdoista on usein sovittu keikkakohtaisesti. Joskus sovittuna on ollut vakiintunut hinta, kun keikkoja on ollut paljon.

Kun olin nuorempi ja hölmömpi, kohtasin usein kauniisti sanottuna kusetusta. Palkat ja muut sovitut asiat menivät monesti reippaasti alle yleissitovien työehtosopimusten määrittelemien tasojen. Asioista oli sovittu niin sanotusti paikallisesti. Sopimusosapuolina olivat minä ja yritys eikä muusta välitetty. Hyväksyin ehtoja, jotka eivät olleet päteviä.

Olisin ansainnut työstäni enemmän, mutta en sitä tiennyt. En ole koskaan vienyt asioita mihinkään eteenpäin, vaan olen nöyrästi nuollut haavani ja hyväksynyt tappiot oppirahoiksi.

Tärkein oppi on ollut, että neuvotellessa on muistettava, että yrityksen ainoa tehtävä on takoa rahaa omistajilleen. Yrityksen omistaja saattaa olla oikein mukava ja hyvä ihminen, mutta yrittäjä ei ole sama asia kuin yritys.

Yritys on lojaali vain rahalle

– Kakku on leivottava ennen kuin sen voi syödä. Meidän täytyy pystyä venymään puolin ja toisin.

Noin minulle on sanottu, kun palkat ovat olleet myöhässä ja töitä on pitänyt paiskia ilmaiseksi. Ja sitten kun olisi ollut yrityksen vuoro venyä, se ei ole käynytkään. Yrittäjä olisi voinut venyäkin, mutta yrityksen tilanne on juuri silloin ollut sellainen, että ei käy.

– Mutta tästä avautuu vaikka mitä mahdollisuuksia. Saat näkyvyyttä ja pääset verkostoitumaan. Lopussa kiitos seisoo, minulle on vakuuteltu, kun on pitänyt taas kerran joustaa.

Ei seiso.

Yritys ei ole lojaali ihmisille. Yritys on lojaali rahalle. Jos yrityksellä on mahdollisuus tuottaa omistajilleen enemmän voittoa hylkäämällä ihminen, se tekee niin. Sen on pakko tehdä niin, koska muuten joku kilpailija tarttuu tilaisuuteen, ja yrityksestä tulee entinen.

Tämän ei tarvitse olla hyvä tai paha asia. Tämä on monen keikkatyöläisen todellisuus, joka on vain syytä tiedostaa. Sen kanssa voi oppia toimimaan, vaikka helpompaa taatusti olisi, jos todellisuus olisi toisenlainen.

Yksin korporaatiota vastaan

Neuvotellessaan yrityksen kanssa keikkalaisen on syytä mieltää itsensäkin yritykseksi. Tyhjiin lupauksiin jostakin tulevaisuudessa tapahtuvasta ei pidä luottaa, vaan ne on kirjattava paperille. Jos toinen osapuoli ei tähän suostu, on lähdettävä siitä, että lupaukset eivät toteudu ja mitoitettava palkkio ja muut työehdot pelkkien sovittavina olevien työsuoritusten mukaan.

Palkkiota mitoitettaessa on aina selvitettävä, onko olemassa työehtosopimusta, joka asettaa sopimukselle reunaehtoja. Vastoin yleissitovaa työehtosopimusta olevat sovitut asiat ovat mitättömiä, vaikka niistä oltaisiinkin sovittu yhteisymmärryksessä. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava, vaikka työnantaja ja työntekijä eivät kuuluisikaan liittoihin.

Ellei yleissitovia työehtosopimuksia ole, keikkalaisen työsopimusneuvottelut ovat liikeneuvotteluita, joissa yksi myy ja toinen ostaa, ja rajana on vain laki.

Jos ja kun paikallinen sopiminen lisääntyy, tästä tulee yhä useamman arkipäivää. Yrityksen sopimuskumppanina on silloin nykyistä pienempi joukko työntekijöitä. Raaimmillaan ihminen neuvottelee yksin monikansallisen korporaation kanssa.

Joidenkin mielestä tämä olisi hyvä asia. Tilanteeseen on mahdollista sopeutua, mutta ellei jokainen yksittäinen työntekijä ole tarkkana, voi seurauksena olla työskenteleminen jatkuvassa pelossa mielivallan mahdollistavien sopimusehtojen puristuksessa. Joidenkin mielestä tämäkin olisi hyvä asia.

Kiitos ja näkemiin

Yritys voi olla hyvä työntekijöilleen. Yritys voi harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja osoittaa mitä ylevimpiä arvoja. Tässäkin on kuitenkin kyse yrityksen liiketoiminnasta. Kaikessa on.

Hyvä julkisuus ja maine ovat yritykselle eduksi. Huonon työnantajan maineella on hankala saada huipputekijöitä töihin. Asiakkaat kuluttavat rahansa mieluummin yrityksiin, joita ei tunneta julmuuksista. Nämä seikat vaikuttavat yrityksen tulokseen. Hyvyyttä harjoitetaan juuri sen verran, mikä voittojen maksimoimiseksi on tarpeellista.

Joka tapauksessa yrityksen toimintaa ohjaa raha. Sen kummempaa moraalia yrityksellä ei ole – eikä kuulukaan olla. Kun tämän huomioi, voi yritysten kanssa pärjätä mainiostikin.

Jos yritys lupaa kiitoksen seisovan lopussa, on asiasta syytä ottaa mustaa valkoiselle. Muuten ei seiso, ellei se nimenomaan tuota yritykselle rahaa. Ihmisellä sinänsä ei ole liiketoiminnassa merkitystä.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X