(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Vihapuheesta on puhuttava, mutta onko vihapuhujille annettava kasvot?Voiko vihapuheesta puhua ilmiönä nimeämättä esimerkkikommenttien esittäjiä?

Suomalaiset lietsovat vihaa ja väkivaltaa eri puolilla nettiä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa enemmän kuin koskaan. Joissakin tapauksissa sanoista on jo siirrytty tekoihin. Mutta pitäisikö vihapuhujat pistää vastaamaan sanoistaan julkisesti? Tulisiko heidän nimensä ja kuvansa julkaista? Olisiko eduksi asettaa nämä henkilöt julkisesti arvosteltaviksi – toisaalta pilkattavaksi ja toisaalta keräämään kunniaa?

Pasi Kivioja kertoi Suomen Kuvalehden Mediaansekaantuja-blogissaan, että esimerkiksi rasistista vihapuhetta netissä huutavat eivät ansaitse nimensuojaa. Kivioja käytti kirjoituksessaan esimerkkitapauksena Isän pikajunan taannoista juttua, jossa esiteltiin Kempeleen epäillyn raiskaustapauksen nostattamaa raivoa. Jutussa eri Facebook-keskusteluista poimituista puheenvuoroista oli sumennettu niiden esittäjien nimet ja kuvat.

Kiviojan mukaan tämä ei olisi ollut tarpeen.

– Nämä Korhosen siteeraamat kirjoittajat eivät ole rikoksen tai onnettomuuden uhreja. He eivät ole myöskään rikoksesta epäiltyjä. He kirjoittavat omalla nimellään julkisiin keskusteluihin ja ryhmiin eli ottavat kantaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin omalla pontevalla tavallaan. Mikään laki tai Journalistin ohje ei velvoita tarjoamaan heille nimensuojaa.

Kivioja tietää mistä puhuu. Hän on kokenut toimittaja, tutkija ja Julkisen sanan neuvoston jäsen. Hän on oikeassa. Vihapuhujien nimiä ei olisi tarvinnut piilotella. Mutta aina on muttia.

Harkittu linja

Tässä blogissa on julkaistu useita kertoja ällöttävyyksiä viliseviä koosteita nettikeskusteluista. Maahanmuuttoraivon lisäksi myös pedofiilinmetsästäjien väkivaltaiset kaavailut ovat päässeet esille. Joka kerta kaava on ollut sama: yksittäiset kommentit on järjestetty teemoittain, ja niiden esittäjät on jätetty nimettömiksi. Ratkaisu on harkittu. Siihen on muutamia eri syitä.

1. Kysymys on ilmiöistä
Isän pikajunan koosteissa yksittäiset kannanotot ovat esimerkkejä ja edustavat ilmiöitä. Niiden esittäjät eivät ole ajatuksineen yksin. Suuresta määrästä ölinää ja mölinää on poimittu sellaisia puheenvuoroja, jotka kuvastavat kokonaisuutta ja toimivat asiayhteydessä sen edustajina. Yksittäisen vihapuhujan henkilöllisyys ei ole järin merkittävä tieto, jos hänen kaltaisiaan on kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia.

2. Yksittäisten henkilöiden vainoaminen on kohtuutonta
Eritoten äärioikeistolaisten vihanlietsojien vakiintunut toimintatapa on nostaa yksittäisiä henkilöitä vainottaviksi. Toimet kohdistetaan usein myös niin sanottuihin tavallisiin kansalaisiin, jotka eivät ole julkisuuden henkilöitä tai mitenkään merkittävässä asemassa, mutta jotka ovat syystä tai toisesta päätyneet sanomaan tai kirjoittamaan jotakin harkitsematonta tai muuten erimielisten tulkinnan mukaan kyseenalaista.

Näitä vainoja käynnistävät ja lietsovat jopa merkittävissä asemissa olevat poliitikot, jotka usuttavat viesteillään tuhannet umpimieliset seuraajansa joko suoraan tai epäsuorasti erimielisten kimppuun. Tämä on vainottujen kannalta kohtuutonta, vaikka heidän kirjoituksensa olisivatkin olleet hölmöjä. Joissakin tapauksissa vaino saattaa ulottua myös henkilön perheeseen, lähipiiriin tai verkostoihin, jotka eivät mitenkään ole vastuussa yksittäisten ihmisten sanomisista.

Isän pikajuna ei käynnistä tällaisia yksittäisiin henkilöihin kohdistuvia lokakampanjoita – varsinkaan, jos koosteessa esitetty kommentti edustaa laajempaa ilmiötä.

Julkisuuden henkilöiden tai erityisesti merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden kohdalla nimen julkaiseminen on usein perusteltua. Ratkaisu siitä, kuka tällainen henkilö on, on tapauskohtainen. Toisinaan Isän pikajunan koosteissa on esitetty nimettöminä myös jollakin tapaa tunnettujen ihmisten kommentteja. Tällöin tulkinta on ollut se, että vilahtaminen esimerkiksi tosi-tv-ohjelmassa tai lehtiartikkelissa ei tee mitättömyydestä loppuiäkseen julkkista.

3. Ei kunniaa sille, joka sitä ei ansaitse
Yleisesti tuomittava vihapuhekin voi joissakin piireissä olla enemmän kunniaksi kuin häpeäksi. Väkivaltaa lietsova saattaa nousta lausunnoillaan samanmielisten keskuudessa arvostetuksi mielipidevaikuttajaksi. Toisaalta julkisuudesta pudonnut tai sinne vasta haikaileva henkilö voi yrittää edistää pyrkimyksiään hakemalla kannatusta vihapolitiikan ja väkivaltaisuuksien kannattajien suuresta joukosta. Tämä joukko käsittää tällä hetkellä jo niin suuren määrän ihmisiä, että se muodostaa hedelmällisen maaperän sekä kaupallisiin tarkoituksiin että yhteiskunnallisten pyrkimysten edistämiseen.

Isän pikajuna ei lähtökohtaisesti tarjoa mainostilaa vihasta rahastaville tai muuten hyötyville, jos tietojen julkistamista ei muuten voi pitää yleisesti tärkeänä.

4. Ei kädestä pitäen verkostoitumaan
Isän pikajuna pyrkii välttämään vihapuhujien ja väkivaltaan lietsovien verkostoitumisen edistämistä. He löytävät toki toisensa muutenkin eri Facebook-ryhmistä ja forumeilta, mutta suotakoon heille edes se vaiva olemalla saattamatta heitä kädestä pitäen toistensa luokse.

Yksittäisiä ihmisiä suurempaa

Osin kyse on siis yksittäisten vihapuhujien suojelemisesta ja osin siitä, että heidän pyrkimyksiään ei ole tarkoituksenmukaista edistää. Nimien julkaiseminen on lisäksi jokseenkin tarpeetonta, koska monet muut tahot julkaisevat niitä. Niin tekee esimerkiksi Vihamuki-blogi, johon on koottu raakoja poimintoja tällä hetkellä vellovasta keskustelusta.

Yleisesti yksittäisten kansalaisten esittämät mielipiteet eivät ole niin merkittäviä asioita, että niitä nostettaisiin tässä blogissa esille. Jos Isän pikajuna tarttuu johonkin asiaan, on kysymyksessä yleensä mittaluokaltaan jo sellainen kysymys, että se on noussut ilmiönä yksittäisten ihmisten yläpuolelle. Poikkeuksen tekevät poliitikot ja muuten merkittävässä asemassa olevat henkilöt, joiden sanomisilla tai tekemisillä on jo itsessään laajempaa merkitystä.

Tämä on Isän pikajunan valittu ja harkittu linja. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, ja myös toisenlaiset näkemykset ovat perusteltuja, kuten Pasi Kivioja blogissaan kertoi.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö vihapuhujien nimet paljastaa aina ja joka tapauksessa? Kerro mielipiteesi kommenteissa tai Isän pikajunan Facebook-sivulla.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkamalla tässä.

Lue myös:

Kansallismieliset riemastuivat raiskauksesta (25.11.2015)

Kidutusta ja kuolemaa – pedofiilinmetsästäjät käymässä sanoista tekoihin (25.2.2015)

Immonen vapautti sanan iljettävyyksiin (8.9.2015)

Jengiväkivallasta järkyttyneet huutavat skinejä apuun (8.10.2014)

”Kaiken kansan silmien edessä sormia anukseen” – Tapanilan joukkoraiskauksen tuomioista leimahti Facebook-raivo (24.6.2015)

Aiheesta internetissä:

Pasi Kivioja / Mediaansekaantuja: Uhkailija ei ansaitse nimensuojaa mediassa (30.11.2015)

Vihamuki-blogi

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X