Joukkorangaistuksesta joukkomurhaan
Syyttömien rankaiseminen muiden teoista avaa tien rasismin hyväksymiseen. Ja vieläkin pahempaan.
Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja hehkutti ilmeisen lainvastaista joukkorangaistusta, jolla rajoitettiin tietyssä osoitteessa asuvien turvapaikanhakijoiden pääsyä käyttämään julkista palvelua. Perussuomalaisen varapuheenjohtajan lisäksi SDP:n kaupunginvaltuutettu antoi vähintäänkin kyseenalaiselle kollektiiviselle rangaistukselle vahvan tukensa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta on viestitty selvästi, että lain näkökulmasta kollektiiviset rangaistukset eivät käy. Jokainen vastaa omista teoistaan ja vain omista teoistaan. Lisäksi oululaispäättäjien hehkuttama joukkorangaistuksena lätkäisty pääsykielto uimahalliin annettiin mitä todennäköisimmin muodollisesti väärin.
Ilmeisen virheellinen päätös peruttiin, mutta poliitikkojen näkemys ehti käydä selväksi: heidän mielestään joukkorangaistus oli oikein hyvä juttu.
Maassa maan tavalla -mantra menettää merkityksensä hyvin pian, jos edes päättäjät eivät kunnioita sellaista aivan keskeistä maan tapaa kuin laki. Mitä oikeutusta meillä on vaatia ketään kunnioittamaan meidän tapojamme, jos me emme edes itse tee niin?
Vai onko mahdollisesti sillä tavalla, että mitään maan tapoja ei ole olemassakaan, vaan niitä tulkitaan ja keksitään sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee?
Ihmisiä kohdellaan yksilöinä. Ketään ei rangaista sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt. Tämä on länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja. Tästä juontuva rikostapauksia koskeva syyttömyysolettama ilmaistaan muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Suomen perustuslaissa se sisältyy säännökseen oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.
Vastuu pelkästään omista teoistaan on vapauden edellytys. Periaatteellisesti kysymys on keskeisen tärkeä. Tämän vuoksi kaikkia rikospaikalla olleita ei rangaista jonkun yksilön teoista. Rikollisen lapsille ei kosteta vanhempiensa tekoja. Eikä kaikkia katupartiolaisia tuomita rikollisiksi, vaikka heidän johtajiensa taustalla olisikin kuvottavia väkivaltarikoksia.
Tästä vapaudesta me olemme nyt nähtävästi luopumassa. Tämä mahdollistaa ja oikeuttaa myös rasismin, jos vastuu yksilön teosta voidaan ulottaa myös tämän viiteryhmään.
Kärkkäimmät kansalaiset pitävät jopa joukkomurhia oikeutettuina, jos ulkomaalainen syyllistyy rikokseen: heidän mielestään on sopivaa kostaa teko tekijän kanssa samaa etnistä taustaa oleviin. Porttikielto uimahalliin ei ole likikään sama asia kuin rasistinen joukkomurha, mutta perustelut eivät kovin kaukana toisistaan ole.
Vuosi 2016 alkaa niissä merkeissä, että suuren suomalaiskaupungin päättäjistöstä lipsahdellaan hyväksymään yhden pahojen tekojen kostaminen myös syyttömille. Mihin tämä kehitys johtaa? Siihen voimme vielä vaikuttaa.
Sitten on liian myöhäistä valittaa, kun meiltä ei enää kysytä. Silloin me olemme hiljaa, kun meidät on tuomittu jonkun muun teoista.
Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.
Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.
Lue myös:
Aiheesta internetissä:
************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa