(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

"Sauli Niinistö Senate of Poland 2015" by Michał Józefaciuk - Senat Rzeczypospolitej Polskiej. Licensed under CC BY-SA 3.0 pl via Commons.Presidentti vaikuttaa valinneen puolensa, mutta mikä se puoli mahtaa olla?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa Eurooppaa koettelevaan siirtolaisuuteen. Ja kansa reagoi. Monet tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattavat katsoivat, että presidentti asettui heidän puolelleen. Toiset arvioivat, että Niinistö kumarsi väkivaltavimmaisille rasisteille. Tulkittiin, että valtionpäämies hyppäsi kinastelun yläpuolelta keskelle kahinaa, valitsi puolensa ja asettui suvakkeja ja ulkomaalaisia vastaan.

Heti Niinistön puheen jälkeen seuraavana yönä iskettiin Petäjävedellä polttopulloin vastaanottokeskukseen, johon on majoitettu myös kymmeniä lapsia. Paikalla kerrotaan näkyneen pilottitakkinen mies.

Presidentin valtiopäivät avanneesta puheesta jäi vähemmälle huomiolle se, että Niinistö korosti useaan otteeseen arvoja – ja erityisesti se, että Niinistö ei kertonut, mitä hän näillä mainitsemillaan suomalaisilla, eurooppalaisilla ja länsimaisilla arvoilla tarkoittaa. Vaikuttaisi olevan paikallaan, että niitä arvoja avattaisiin hieman täsmällisemminkin.

Toki esimerkiksi Saksan hallitsemilla alueilla 1930–40-luvuilla enemmän tai vähemmän väkipakolla ylläpidettyjen arvojen voidaan varmasti katsoa edustavan eurooppalaisia arvoja, jos oikein halutaan, mutta myös vaihtoehtoisia tulkintoja on. Arvoja on eritelty monissakin eri yhteyksissä. Yksi niistä on Lissabonin sopimus, josta löytyy eräs selkeimmistä esityksistä arvoista, joihin Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet:

”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”

Suomi hyväksyi Lissabonin sopimuksen vuonna 2008. Niinistö itse paukutti puheenjohtajan nuijaa, kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa, joten hänen luulisi myös olevan tietoinen sopimuksen sisällöstä. Voimaan se astui joulukuussa 2009.

– Eurooppalainen arvoperusta ja järjestys on turvattava, tästä ei voi olla epäselvyyttä, presidentti linjasi keskiviikkoisessa puheessaan.

Niinistö korosti vielä myöhemmin erikseen, että hän ei tarkoittanut ankaraa kritiikkiä vilisseellä puheellaan sitä, että Suomen tulisi lipsua kansainvälisistä sopimuksista, joihin maa on sitoutunut. Tämän voisi kuvitella tarkoittavan, että myös Lissabonin sopimuksesta tulisi hänen mukaansa pitää kiinni.

Mikäli Niinistön sanoja tulkitsee Lissabonin sopimuksen valossa, sopii innokkaimpienkin maahanmuuttokriitikoiden, kansallismielisten ja roturealistien unohtaa saman tien toiveensa keskitysleirijärjestelmästä ja heidän mielestään väärän väristen ihmisten ampumisesta rajalle. Jos presidentti tosiaan on sitä mieltä, että sopimuksia on kunnioitettava, kannattaa kiihkomielisten heti paikalla lakata virkkaamasta Sauli-kuvia pilottitakkiensa rintamuksiin – elleivät sitten halua viestiä suvakin olevan lähellä sydäntään.

Lissabonin sopimuksessa mainitut EU:n arvot ovat nimittäin kuin suoraan stereotyyppisen suvakin suusta. Ne sallivat paljon, mutta ne myös vaativat paljon. Suomelta edellytetään, että se suojelee noita arvoja, mutta noiden samaisten arvojen puitteissa. Polttopullot ja väkivaltarikollisvetoisista katujengeistä muodostettavat kuolemanpartiot eivät kuulu sallittuihin ratkaisuihin.

Eikä tämä sopimus suinkaan ole ainoa paperi, jolla Suomi on sitoutunut muukalaisvihamielisten kammoamaan politiikkaan. Vaikka presidentin puhe olikin osin kuin kaunopuheinen sovitus kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps) vainoharhaisesta neekeriukko-ölinästä, me olemme sitoutuneet sellaisiin eurooppalaisiin arvoihin, jotka asettavat murhapolttojen symppaajat visusti marginaaliin.

Koska puhe on kuitenkin tulkittu kummarrukseksi ääriliikkeille tai vähintäänkin puolivallattoman unilukkarin puolenvalinnaksi, olisi paikallaan, että arvojohtajaksi pyrkivä presidentti tekisi tolkkua monitulkintaisista puheistaan ja kertoisi vielä ihan kiertelemättä ja ilman lyyristä ilmaisua, mikä hänen viestinsä on. Niinistön sanoihin vedotaan ja niihin tullaan vetoamaan jatkossa vielä paljon. Olisi oikein paikallaan tietää, mitä hän sanoi. Muuten niitä pilkkuja tuijotetaan maailman tappiin.

Tästä maasta löytyy jo vanhastaan vähintäänkin riittävästi epäselvästi mongertavia vaikuttajia, jotka julistavat yhtä ja kertovat pian tarkoittavansa toista. Ainakaan heidän kiihdyttämiinsä vauhteihin ei tarvittaisi enää presidenttiä kirittäjäksi.

Kuva: rajaus alkuperäisestä. Alkuperäinen kuva: ”Sauli Niinistö Senate of Poland 2015” by Michał Józefaciuk – Senat Rzeczypospolitej Polskiej. Licensed under CC BY-SA 3.0 pl via Commons.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Aiheesta internetissä:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa (3.2.2016)

Yle: Presidentti Niinistö valotti puheensa taustoja – ”Nyt pitää ottaa opiksi, ettei enää yllätetä” (3.2.2016)

Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta (13.12.2007)

Euroopan ihmisoikeussopimus

YK: Suomi ihmisoikeustoimijana

Nyt: Niinistön avajaispuheen taustalta paljastui viitasaarelaisen kohusahurin kaverin poika (3.2.2016)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2016

Mail Online: Finland’s president says migrants are threatening Western values and many are not fleeing danger but just looking for an easier life (4.2.1016)

 

************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X