Tämän vuoksi turvapaikanhakijoita pelätään - Propagandan viisi sääntöä
Meihin vaikutetaan samoilla menetelmillä, joilla Venäjä perusteli Tshetshenian sotaa.
Ihmisten turvallisuuden tunne on heikentynyt. Se on kiistaton tosiasia.
Yksi pelon aiheuttajista on turvapaikanhakijoiden aikaisempaa huomattavasti suurempi määrä. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan osoita, että turvallisuus olisi heikentynyt samassa määrin kuin turvallisuuden tunne. Hysteriaan ei olisi aihetta rikostilastojen valossa.
Mutta ei sillä ole väliä.
Sillä on väliä, kuinka asiat koetaan. Nyt monet kokevat asiat niin, että esimerkiksi väkivaltarikollisvetoisille katujengeille on tilaus turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Vielä muutama vuosi sitten tuollainen olisi kuulostanut hullulta, mutta tähän on päädytty määrätietoisen työn lopputuloksena.
Ihmisten tuntemuksia ei sovi vähätellä. Tarve turvallisuudesta esitetään esimerkiksi psykologi Abraham Maslow’n kuuluisassa tarvehierarkiassa heti toisena hengitysilman ja syömisen kaltaisten välittömästi eloonjäämiseen liittyvien tarpeiden jälkeen.
Juuri sen vuoksi turvallisuuden tunteeseen hyökkääminen on niin tehokas keino vaikuttaa. Siihen perustuu myös terrorismin vaikutus. Ja siksi pelon ilmapiirin luominen on propagandan perustyökaluja.
Venäläisin menetelmin
Ulkomaalaisia ja erityisesti turvapaikanhakijoita ja vielä erityisemmin muslimeita pelätään siksi, että pitkällisellä ja määrätietoisella toiminnalla on luotu pelkoa tukeva ja ruokkiva kuva. Keinot tämän kuvan luomiseen ovat olleet harvinaisen läpinäkyviä. Ne noudattelevat itse asiassa varsin samoja linjoja, joilla esimerkiksi Venäjä oikeutti toimiaan Kaukasiassa.
Suomen Ukrainan-suurlähestystössä lähetystöneuvoksena nykyään toimiva Anssi Kullberg käsitteli vuoden 2003 pro gradu -tutkielmassaan (joka on graduksi käsittämättömän laaja järkäle) Kaukasiaa geopolitiikan näyttämönä. Kullberg listasi Venäjän esimerkiksi Tshetshenian-politiikassaan hyödyntämiä propagandakeinoja peilaamalla niitä historoitsija Norman Daviesin esittelemiin propagandan viiteen sääntöön:
1) Yksinkertaistaminen ja konfrontaatio: ”hyvä ja paha”, ”ystävä ja vihollinen”, ”me ja muut”. Kaukasian sodat yritetään esittää uskonnollisina konflikteina, kristikunnan yhteisenä taisteluna islamia vastaan, sivilisaatioiden törmäyksenä jne.
2) Tahraaminen: vastustajaa mustamaalataan tai parodisoidaan häikäilemättömästi. Kaukasialaiset esitetään bandiitteina, rikollisina, terroristeina, islamisteina, alempiarvoisina ”mustina” jne.
3) Transfuusio: manipuloidaan yleisön konsensusarvoja omiin päämääriin sopivalla tavalla. Kaukasialaisia vastaan suunnattu propaganda Venäjällä hyödyntää venäläisten omaa ahdistusta ja tarvetta syyllisten löytämiseen. Ulkomailla puolestaan Venäjä hyödyntää länsimaiden tarvetta säilyttää konsensus Venäjän kanssa ja löytää kylmän sodan päätyttyä ”uusia vihollisia” strategisesti merkityksettömistä kaukasialaisista.
4) Yksimielisyys: Oma näkökulma on esitettävä ikään kuin se olisi suurten joukkojen, kaikkien ”oikein ajattelevien” kanta. Epäilijä käännytetään vetoamalla auktoriteettien tai enemmistön kantaan. Venäläisille esitetään ”totuuksia” kaukasialaisten salaliitoista ja ”terrorismista” valtavirran näkökulmana. Samalla Venäjä antaa ymmärtää edustavansa koko kristikunnan, Euroopan jne. näkökulmaa.
5) Orkestraatio, toisto: Sama viesti esitetään koko ajan eri yhdistelmin ja variaatioin. Propaganda toistuu niin uutistoimistojen, virallisten lausuntojen kuin tieteellisten seminaarien ja kansainvälisten kongressienkin kautta ja sitä pyritään esittämään myös välillisesti ulkomaisten lähteiden kautta, jotta samat ”tiedot” näyttäisivät tulevan toisistaan riippumattomista lähteistä. Kun länsimainen lehti toistaa alunperin venäläisestä uutistoimistosta lähtöisin olevia väitteitä, venäläislähteet puolestaan viittaavat näihin länsilähteisiin, jolloin syntyy kuva, että ”tieto” olisikin ollut peräisin Lännestä.
(Lähde: Kullberg: Kaukasia geopoliittisen toiminnan näyttämönä, 2003)
Täsmälleen samaa menetelmää sovelletaan Suomessa ja muualla Euroopassa nykyisessä tilanteessa, kun turvattomuuden tunnetta jalostetaan muukalaisvihaksi, mikä edelleen mahdollistaa muita taustalla edistettäviä pyrkimyksiä.
1) Samalla tavalla turvapaikanhakijat ja eritoten muslimit esitetään vihollisina, jotka ovat meitä vastaan. Heidän sanotaan olevan maahantunkeutujia, vihollistaistelijoita, jotka saapuvat valloittamaan, ryöstämään ja raiskaamaan meidän maamme ja meidän naisemme (jotka jostakin syystä mielletään omaisuudeksi).
2) Samalla tavalla heitä parodisoidaan esimerkiksi partalapsiksi, moniosaajiksi ja kulttuurinrikastuttajiksi ja mustamaalataan yleistämällä yksittäiset ja keksitytkin teot heille kaikille yhteisten ominaisuuksien vääjäämättömäksi seuraukseksi.
3) Samalla tavalla hyödynnetään esimerkiksi yksimielisyys talouskriisistä, sen seurauksista ja sen hoitoon liittyvistä tuntemuksista: turvapaikkaa hakevat esitetään menoeränä, rahassa mitattavana määreenä, jota voi verrata vaikkapa vaippoihin.
4) Samalla tavalla esitetään, että kansa yksimielisesti tai ainakin kansan enemmistö olisi yhtenäisenä rintamana turvapaikanhakijoita vastaan. Esimerkiksi muukalaisvihamielisen Rajat kiinni -kansanliikkeen joitakin kymmeniä henkilöitä keräävät mielenilmaukset esitetään kansan enemmistön vastalauseena. Väitetyn enemmistön lisäksi propagandan tueksi valjastetaan auktoriteetteja, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö tai jääkiekkosankari Teemu Selänne, jotka esitetään muukalaisvihamielisen liikkeen kannattajina.
5) Samalla tavalla jatkuvalla toistolla vahvistetaan kaikkea edellä mainittua. Esimerkiksi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) on useita vuosia toistanut samaa tarinaa tietyistä kulttuureista tulevien ihmisten ominaisuuksista ja maahanmuuton seurauksista. Halla-ahon ympärille kasvanut Hommaforum on jatkanut ja paisuttanut tarinaa. Viimeisen vuoden aikana on syntynyt jopa liiketoimintaa, joka perustuu yksien ja samojen väittämien toistamiseen eri muodoissa asialle vihkiytyneillä verkkosivuilla.
Itseään ruokkiva ilmiö
Koko propagandaoperaation kannalta sillä ei ole merkittävästi väliä, ovatko sen yhteydessä esitetyt väitteet missään määrin totta. Sillä on merkitystä, että toiminta on jatkuvaa ja määrätietoista.
Sitä se on Suomessa ollut. Nyt nähdään, että se on toiminut mainiosti.
Kun propagandan väitteet on omaksuttu riittävän laajasti, muuttuu kokonaisuus itseään ruokkivaksi ilmiöksi. Propagandan nielleet rupeavat levittämään ja kehittämään sitä edelleen ymmärtämättä, että he itse ovat propagandan tuotoksia. Näitä hyödyllisiä hölmöjä pyörii internetissä ja istuupa heitä kourallinen eduskunnassakin. Monet heistä toimivat täysin vilpittömin mielin. Heille ilmiselvän propagandan luoma maailmankuva on täyttä totta, vaikka sen kuinka osoittaisi perustuvan kestämättömiin väitteisiin.
Pelko ja turvallisuuden tunne ovat oikeita kokemuksia. Niitä ei pidä vähätellä eikä kiistää.
On kuitenkin hyvä ymmärtää, mistä ja millä tavalla ne syntyvät. Sen jälkeen on syytä pohtia, mihin ja miten niitä tunteita pyritään hyödyntämään.
Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.
Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.
Lue myös:
Näin meitä huijataan (31.1.2016)
Aiheesta internetissä:
Anssi Kullberg: Kaukasia geopoliittisen toiminnan näyttämönä (2003)
The Five Rules of Propaganda (ote Norman Daviesin teoksesta Europe: A History)
Internetix: Maslowin tarvehierarkia
************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa