Yhteiskuntasopimus kuin krapulaisen juopon raittiuslupaus

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteiskuntasopimus siirtää rahaa työntekijöiltä työnantajille.Yhteiskuntasopimuksella palkansaajat antavat rahansa työnantajille eivätkä saa mitään vastineeksi. Annettujen näyttöjen perusteella hallituksen onttoja lupailuja voi pitää lähinnä vinoiluna. 

Todennäköisesti syntyvässä niin sanotussa yhteiskuntasopimuksessa on kysymys siitä, että rahaa siirretään työntekijöiltä työnantajille. Kilpailukyvyn parantaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että työstä käteen jäävä korvaus pienenee.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho esitti tänään Ylen aamu-tv:ssä, että luultavasti syntyvä sopimus ei olisi hallituksen kylmän oikeistolaisista arvovalinnoista johtuva ratkaisu. Terhon mukaan kyseessä on työmarkkinaosapuolien vapaaehtoisesti valitsema reitti, joka vain sattuu olemaan hyvin pitkälti samanlainen kuin hallituksen omat kaavailut; rahat siirtyvät työntekijöiden kukkaroista työnantajille, koska palkansaajat ovat muka sitä mieltä, että näin on kaikkien kannalta paras.

Todellisuudessa kyse on siitä, että hallitus teki kuin tekikin kylmän oikeistolaisen arvovalinnan ja asetti palkansaajat puun ja kuoren väliin. Ellei sopua olisi syntynyt, olisi hallitus sanellut pakkolaeilla pelisäännöt työnantajien etujen mukaisiksi.

Ainoa voitto palkansaajille sopimisessa on se, että sen turvin jää mahdollisuus joskus tulevaisuudessa neuvotella toisenlainen ratkaisu. Pakkolakien maailmassa tämä olisi ollut poliitikkojen käsissä – ja poliitikot tuntien taloustilanne ei ole koskaan niin mainio, että siitä sopisi mitään hyvää työntekijöille ojentaa.

Loppumaton usko

Sopimuksen toivo lepää siinä, että sen turvin Suomeen syntyisi työpaikkoja. Erityisesti niitä pitäisi syntyä vientiteollisuuteen, sillä kotimaista kysyntää hallituksen sanelema ratkaisu vähentää. Kun ihmisillä on vähemmän rahaa käytettävissään, he myös ostavat vähemmän tavaroita ja palveluita. Käytettävän rahan määrä vähenee lisäksi hallituksen tekemien leikkauksien vuoksi.

Kotimaisen kysynnän osalta hallitus iskee kapuloita orastavan talouskasvun rattaisiin. Tästä seuraa lisää työttömyyttä, kunnes kysyntä jälleen kasvaa, kun vientiteollisuuteen syntyvien uusien työpaikkojen palkkoja ruvetaan tuhlaamaan.

Tämä tosin edellyttäisi, että tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille johtaisi siihen, että yritykset rupeaisivat palkkaamaan uutta väkeä. Siihen uskominen vaatii poikkeuksellisen vahvaa vakaumusta, sillä muutaman vuoden sisällä tehdyt vastaavat kädenojennukset työnantajien Kela-maksun poistamisen ja yhteisöveron alentamisen muodossa johtivat vain siihen, että yritykset rupesivat syytämään aikaisempaa suurempia osinkoja maailmalle. Työttömyys jatkoi kauniista puheista huolimatta kasvuaan.

Markkinafundamentalistisuudessaan rypevät kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset julistavat kuitenkin, että kolmas kerta toden sanoo, vaikka optimistisuuteen on yhtä paljon syytä  kuin uskoon krapulaisen juopon raittiuslupauksesta.

Lupauksien ja rehellisyyden inflaatio

Hallitus painosti työntekijäjärjestöjä uhkailemalla, että ihmisiä kuritetaan aikaisempaakin rankemmin uusilla leikkauksilla, ellei yhteiskuntasopimusta synny. Porkkanaksi lupailtiin veronalennuksia.

Ylen aamu-tv:ssä pääoppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman peräänkuulutti hallitukselta selväsanaista sitoutumista uusien leikkauksien hautaamiseen ja veronalennuksiin. Sampo Terho ja kokoomuksen ryhmyri Arto Satonen vetivät mattoa uskon alta: he tyytyivät vain toistelemaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) eilistä viestiä siitä, että edellytykset näihin myönnytyksiin paranevat.

Toisin sanoen palkansaajat eivät saa omille myönnytyksilleen vastineeksi edes lupausta paremmasta, ainoastaan tyhjää höpinää.

Ja jos vaikka hallitus lupaisikin perua lisäleikkaukset ja keventää verotusta, niin kuka heitä uskoisi? Kaikilla on taatusti tuoreessa muistissa vain vuosi sitten nykyisistä päähallituspuolueista kokoomuksesta ja keskustasta hölistyt lupaukset, joiden mukaan opintotuesta tai koulutuksesta ei leikattaisi. Ne sanat on syöty vuodessa liki kaikessa komeudessaan.

Hallituksen apupuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puolestaan jyrisi ennen viime kevään vaaleja, että alle tuhat euroa kuukaudessa ansaitsevilta ei saa leikata. Samassa yhteydessä Soini mainitsi myös, että rehellisyys on hänen puolueensa tärkeimpiä arvoja. Kuluvan hallituskauden leikkaukset huomioiden voimme nyt nähdä, minkälaisia merkityksiä arvot ja rehellisyys perussuomalaisessa sanakirjassa saavat.

Näiden lupausten ja tällaisen rehellisyyden valossa ei näytä kovinkaan todennäköiseltä, että hallitus tulee koskaan lunastamaan yhteiskuntasopimukseen liittyviä puheitaan. Annettujen näyttöjen perusteella voi pitää jopa todennäköisenä, että vuoden kuluttua hallitus toteaa, että taloustilanne on entisestään heikentynyt, mikä on hyvin luultavaa kotimarkkinoiden näivettyessä, ja toteuttaa haikailemansa uudet leikkaukset vähintäänkin aiotussa laajuudessa. Jos veroja viilataan, suunta on todennäköisesti ainoastaan ylöspäin ja silloinkin ankarammin pienituloisiin iskevän arvonlisäveron muodossa.

Niin että nimet paperiin vain. Katsotaan sitten ensi vuonna, että miten meni noin niin kuin omasta mielestä.

Päivitys 3.3.2016 klo 12.57
Suomen elintarviketyöläisten liitto ei hyväksy yhteiskuntasopimusta. Liiton mukaan sopimus ei paranna työllisyyttä.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Lue myös:

Sipilä on pyöveli (17.9.2015)

Aiheesta internetissä:

Yle: SDP vaatii hallitukselta selvyyttä lisäleikkausten perumiseen – ”Nyt ihmisille olisi tärkeätä saada tieto” (3.3.2016)

Nyt: Näin uusi hallitus lupasi kuvissa, ettei leikkaa koulutuksesta – leikkaavat kuitenkin (29.5.2016)

Suomen Uutiset: Soini: Kaikkein köyhimmiltä ei pidä leikata mitään (30.1.2015)

Yle: Sipilä: Hallitus hyväksyi kilpailukykysopimuksen (2.3.2016)

Uusi Suomi: Suomi yllättää luvullaan – ”BKT kasvoi sittenkin!” (29.2.2016)

Suomen elintarviketyöläisten liitto: SEL ei hyväksy kilpailukykysopimusta, sillä se lisää työttömyyttä (3.3.2016)

************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

Kommentointi

Joko Suomessa ollaan valmiita koko kuvan avaamiseen? Myös EK:n ekosysteemin suhteen?

Tästä setistä kohteliaimmin alkuun:

”Avain juttu on tietysti, se että ollaanko nyt keskustan johdolla; valmiita avamaan koko kuva Suomen korporatismista? Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), Keskuskauppakamarin ja Finanssialan keskusliiton (FKL) muodostaman ekosysteemin vallankäytön sekä vuosikymmeniä jatkuneen jarruttelun osalta?

Kovin kysymys ja tavoitetila tulee tässä; halutaanko vakuutusyhtiöt pois yhteiskunnan kukkaroilta?

Seuraavat kolme kokonaisuutta onkin hyvä saada kattavaan läpivalaisuun:
– ytimessä lakisääteisten vakuutusten; miljardien eurojen liiketoiminta-alue.
– suurinta valtaa näissä käyttävät etujärjestöt (sisältäen työmarkkinajärjestöt).
– muodostavat esimerkiksi työelämässä vakuutetuille helvetillisen Bermudan kolmion.

vakuutuslääkärijärjestelmä
(toimii kirjallisesti ja suljetusti)
vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
(toimii kirjallisesti ja suljetusti)
tapaturma- ja ammattitautilaki
(kokonaisuudistusta ei tehtykään vuosina 2007-2015)

Etujärjestöjä (sis. ay-liikkeen) tarvitaan jatkossakin. Vaan missä roolissa? Ja millä kaikilla vallan kolmijako-opin mukaisilla alueilla? Miten laillisuusvalvonta on järjestetty? Voiko pohjoismaisessa oikeusvaltiossa lakeja säätänyt osapuoli olla käyttämässä myös toimeenpano- ja tuomiovaltaa? Entä ohjaamassa laillisuusvalvonnan toimintaa?

Sdp isoimpana oppositiopuolueena ja kokoomus, keskusta sekä rkp korporatismikoneiston ydinpuolueina; ovat nyt ratkaisijan rooleissa. Halutaanko vakuutusyhtiöt oikeasti pois yhteiskunnan kukkaroilta. Kuten Kelan, kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien?”

Lähde: Suomi 2017 blogi – Korporatismi kaatumassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X