(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Suomeen kaavaillaan järjestelmää, joka mahdollistaisi yritysten toimimisen palkattomalla työväellä.Työnäyte-malli yhdistettynä hallituksen muihin hankkeisiin tarkoittaisi työntekijän kannalta pitkittyvää matelemista.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) esitteli tiistaina hallituksen kaavailemia keinoja parantaa työllisyysastetta. Yksi Lindströmin esittämistä ajatuksista kulkee nimellä työnäyte.

Jotkut epäilivät tuoreeltaan, että kyse olisi hallituksen yrityksestä lisätä ilmaistyön määrää, ja että työnäyte olisi kiertoilmaisu sille, että työtön voitaisiin pakottaa etuuksien menettämisen uhalla työskentelemään ilman varsinaista palkkaa.

Lindström täsmensi kuitenkin tiistai-illan Ylen A-studiossa, että kyseessä olisi täysin vapaaehtoisuuteen perustuva järjestely, jossa työnhakija voisi esitellä mahdolliselle työnantajalle osaamistaan.

Lindströmin mukaan työnäyte-hanke perustuu Sitran kehittämään malliin.

Iltasanomat kertoo kuitenkin, että työnäytteen idea on peräisin yrityksiltä. Lehden haastatteleman työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilön Maria-Kaisa Aulan mukaan kyseessä olisi jopa kuukausia kestävä työskenteleminen mahdollisen työnantajan palveluksessa ilman palkkaa, eläkkeen tai loman kertymistä ja työterveyspalveluita. Henkensä pitimiksi työnäyttelijä voisi saada työttömyysetuutta.

Riskien minimoimista

Jari Lindström sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa, että hallituksen toimien tarkoituksena ei ole kiusata työttömiä. Voi olla näinkin, mutta ainakin hallituksen toimet näyttävät johtavan siihen, että yhteiskunta piuvaa yrityksille ilmaisia työntekijöitä ja että jos tässä maassa joku vielä meinaa vakituisen työpaikan saada, on syytä opetella matelemaan.

Työnäytteen lisäksi on valmisteltu myös hankkeita, joissa tähdätään koeajan pidentämiseen yrityksissäkin neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja siihen, että työsuhteen määräaikaisuuteen ei tarvittaisi enää erityistä syytä pestin ensimmäisen vuoden aikana.

Lindström kertoi keskiviikkona Iltasanomille työnäyte voisi olla kestoltaan kolme tai neljä kuukautta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen voitaisiin hyvin helposti pistää kyykkyyn liki puoleksitoista vuodeksi.

Ensin hän joutuisi pistämään parastaan palkatta työnäytteen antajana. Esimerkiksi sairasteleminen ei antaisi hyvää kuvaa: kukapa palkkaisi kalliiksi käyvän saikuttajan? Työpaikan toivossa ihmisen olisi purtava hammasta ja raadettava vaikka pää kainalossa.

Pienten lasten vanhemmilla ei olisi varaa jäädä hoitamaan sairastunutta lasta kotiin, vaan tenava olisi jotenkin ujutettava kipeänäkin päivähoitoon tai jonkun sukulaisen vaivaksi. Ei anna hyvää kuvaa mahdolliselle työnantajalle, jos duunari loisii yhtenään kotona muka sairasta lasta hoitamassa. Sellaisille ei töitä tarjota, kun on kunnollisiakin vaihtoehtoja työvoimareservillinen tarjolla.

Jos oikein hyvin kävisi, voisi työnäytteen jälkeen olla mahdollista saada ihan oikea työsopimus. Ensimmäisen puolen vuoden ajan työnantajan turvaverkkona olisi koeaika, jonka kuluessa työntekijän voisi heivata huit helvettiin sen kummemmin selittelemättä. Siinä ei passaa koeaikalaisen paljoa pullikoida, jos meinaa paikkansa pitää.

Tämän lisäksi työsopimus olisi tietysti määräaikainen, koska sellaiseen olisi mahdollisuus. Hallituksen kaavailut soisivat sen, että sopimus voitaisiin solmia vuoden ajan aina neljäksi kuukaudeksi kerrallaan. Sopimuspätkän päättyessä olisi mahdollista päästä hankalasta tyypistä eroon, jos hän vaikka erehtyisi kyselemään oikeuksiensa perään tai – luoja paratkoon – olemaan sairauslomalla.

Kilpailukykyä ilmaistyöllä

Olennainen kysymys on se, että minkä ihmeen takia yksikään yritys toimisi toisin kuin edellä esitetyllä tavalla. Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Ilmaistyötä kannattaa hyödyntää ihan jo vain siksi, koska se ei maksa mitään. Kansainvälisesti ajateltuna siinä tietysti markkinat vääristyvät, jos suomalaisyrityksissä paiskii yhteiskunnan piikkiin työväkeä, mutta yritysten kilpailukyky siinä totta kai kohenee globaaleilla markkinoilla.

Suomessa kannattaisi esimerkiksi jatkossa ruveta valmistamaan vaatteita, jotka nykyään levitellään länsimaihin Bangladeshista ja muista halpatyömaista. Sielläkin sentään yritykset joutuvat maksamaan työntekijöille jotain, monesti tosin vain joitakin kymmeniä senttejä päivältä, mutta Lindströmin järjestelmässä hommat olisi mahdollista hoitaa työnantajan näkökulmasta ilmaiseksi työnäyttelijöillä.

Kun yhden työnäytteen antajan työnäyteaika päättyy, voidaan satojentuhansien työvoimareservistä napata aina uusi tekijä. Vetovoimatekijänä voisi toimia mahdollisuus päästä pienipalkkaiseksi työnjohtajaksi – koeaikoineen ja määräaikaisuuksineen totta kai. Tulijoita kyllä riittäisi, kun muutakaan tietä eteenpäin ei olisi.

Jos jokin yritys menisi vielä pestaamaan jonkun palkkatöihin, on pelkästään viisautta hyödyntää koeajat ja määräaikaisuudet täysimääräisesti. Tämä on silkkaa riskien minimoimista. Tarpeettomia riskejä ottava yrittäjä ei pitkän päälle kilpailussa pärjää.

Joko syksyllä työnäytepakko?

Jos vaikka edellä kuvailtu kauhuskenaario hikipajoista ei toteutuisikaan, sitä voi pitää tämänhetkisten tietojen valossa kuitenkin melkeinpä varmana, että kuukausien palkaton työnäytetyöskenteleminen on jatkossa valtaosalle työttömistä ainoa tie työpaikkaan.

Ellei kyseessä ole kilpailtu huippuammattilainen, yrityksen näkökulmasta olisi silkkaa typeryyttä olla käyttämättä hyödyksi tätä mahdollisuutta.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström lupaili syksyksi vielä uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Yhä hektisemmäksi käyvässä maailmassa ei voisi pitää suurenakaan yllätyksenä, jos jo silloin julkistettaisiin, että tarjotusta työnäytepaikasta kieltäytyminen johtaa etuuksien menettämiseen.

Ja sitten ei ollakaan enää kovin kaukana banaanitasavallasta.

Päivitys 13.4.2016 klo 16.53
Muutettu kappaletta, jossa kerrotaan työnäytteen kestosta. Asia täsmentyi Jari Lindströmin kerrottua Iltasanomille uutta tietoa.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Aiheesta internetissä:

Yle Areena: Yle A-studio (12.4.2016)

Iltasanomat: Hallituksen esityksestä paljastui uutta tietoa: Työtä ilman palkkaa, lomaa, eläkettä ja työterveyttä (13.4.2016)

Uuninpankkopoika Saku Timonen / Image: Hallituksen työnäyte (12.4.2016)

Valtioneuvosto: Tiedotustilaisuus yrittäjyyspaketista ja työllisyyspaketista (12.4.2016)

Helsingin Sanomat: Hallituksen työryhmä pidentäisi työntekijän koeaikaa – mukana olleet kritisoivat jo ehdotuksia (18.1.2016)

Daily Mail: Crammed into squalid factories to produce clothes for the West on just 20p a day, the children forced to work in horrific unregulated workshops of Bangladesh (30.11.2015)

Iltasanomat: Ministeri Lindström työttömien ”työnäytteestä”: ”Sovelletaan vain niihin, jotka haluavat” (13.4.2016)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X