Hallitus piilottamassa kymmeniä miljardeja euroja julkisuudelta
Sipilän hallituksen masinoimissa yhtiöittämishankkeissa olisi kysymys yhteensä vähintäänkin kymmenien miljardien eurojen arvoisten toimintojen piilottamismahdollisuudesta.
Metsähallituksen toimintoja on jo yhtiöitetty. Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja kaavaillaan yhtiöitettäviksi. Eilen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) julkisti aikeet teiden, rautateiden ja meriiväylien yhtiöittämisestä.
– Yhtiöittäminen tarkoittaa läpinäkyvyyttä, kehuskeli Anne Berner asiaa käsitelleessä tiedotustilaisuudessa.
Tässä hän on pohjimmiltaan väärässä.
Berner tarkoitti lausahduksellaan sitä, että väylästöön liittyvät raha-asiat olisivat valtion budjettikatakombista irrallisina paremmin hahmotettavissa. Läpinäkyvyyden osalta yhtiöittäminen voi ja todennäköisesti johtaa kuitenkin täysin päinvastaiseen.
Suomessa on voimassa niin sanottu julkisuuslaki. Se takaa lähtökohtaisesti julkisten asioiden julkisuuden. Kuka hyvänsä voi tehdä tietopyyntöjä viranomaisille, ja niihin on vastattava. Jos jotakin tietoa ei luovuteta, on ratkaisulle esitettävä lakiin perustuva syy. Tästä ratkaisusta voi sitten valittaa, jolloin jää oikeuden päätettäväksi, onko salailulle laillista perustetta.
Osakeyhtiöitä tämä laki ei koske. Yhtiöittäminen mahdollistaa aiemmin julkisten toimintojen livahtamisen julkisen valvonnan ulkopuolelle.
Julkisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien. Kuitenkin yhä edelleen viranomaisten suhtautuminen lain noudattamiseen on kirjavaa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa lähetettiin tietopyyntöjä kaikkiin Suomen kuntiin. Peräti kolmannes jätti kokonaan vastaamatta. Kunnat eivät siis edes kieltäytyneet luovuttamasta tietoja, ne vain kylmästi ohittivat tietopyynnöt.
Mitä enemmän julkisia toimintoja siirretään yhtiöihin, sitä vähemmän mistään läpinäkyvyydestä tarvitsee piitata, vaikka yhtiöt olisivatkin valtion tai kuntien omistamia. Mikään ei tietenkään estä osakeyhtiöidenkään avoimuutta, mutta koska läheskään kaikki julkisuuslain piiriinkään kuuluvat toimijat eivät nytkään avoimuudesta välitä, voi pitää varsin todennäköisenä, että yhtiömuotoisuus lopettaa tai ainakin vähentää julkisuutta nykyisestä merkittävästi.
Esimerkiksi pelkästään väylästön yhtiöittäminen mahdollistaisi arviolta 20 miljardin euron edestä yhteisen omaisuuden siirtämistä salailtavaksi. Sosiaali- ja terveysmenoihin uppoaa julkista rahaa parisenkymmentä miljardia joka vuosi. Tästäkin rahasta merkittävä osa voisi joutua yhtiöissä julkisen tarkastelun ulottumattomiin.
Demokratian kannalta on tärkeää, että läpinäkyvyys on laajaa. Juuri sitä varten julkisuuslakikin on olemassa. Se ei riitä, että meille uskotellaan, että yhteistä omaisuutta ja yhteisiä rahoja hoidetaan hyvin. Meidän on voitava tarkistaa asia.
Sen vuoksi ennen laajempia mullistuksia on vähintäänkin tehtävä tarvittavat lakimuutokset, jotta yhtiöittäminen ei voi johtaa kansallisomaisuuden käyttöön ja hallintaan liittyvään salailuun ja julkisten toimintojen järjestämiseen liittyvään tietojen pimittämiseen.
Päivitys 1.5.2016
Sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti kertoo reilu viikko tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemalla videolla, että julkisuuslaki saatetaan ainakin joiltakin osin ulottaa koskemaan myös sote-palveluita tarjoavia yrityksiä.
Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.
Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.
Aiheesta internetissä:
Maaseudun tulevaisuus: Uusi Metsähallitus aloitti toimintansa (15.4.2016)
Yle: Berner: ”Väylät siirretään osaksi valtion kokonaan omistamaa yhtiötä” (18.4.2016)
Politiikasta.fi: Kolmannes kunnista ei vastannut julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön (27.10.2015)
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa