Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Partalapsi olikin kristitty rasistinen sarjamurhaaja – Meemeillä halpaa propagandaa

Jaa artikkeli
Jussi Korhonen
Blogit Isän pikajuna 10.5.2016 13:38

Propagandameemissä meni kaikki pieleen.

Meemit ohjaavat naurulla lapsiin kohdistuvaan rasistiseen vihaan. 

Meemit eli internetissä kiertävät hassut kuvat, joissa on usein lisättyä tekstiä, ovat tehokas vaikuttamisen väline. Niitä hyödynnetään aivan erityisellä innolla umpikonservatiivisessa propagandassa, jonka tarkoituksena on lietsoa vihaa vähemmistöjä kohtaan.

Meemejä on käytetty  myös välineenä erilaisissa mustamaalauskampanjoissa, joita eritoten viimeisen vajaan vuoden aikana on masinoitu rasismia vastustaneita toimittajia, bloggaajia, kansalaisaktivisteja ja ihan vain tavallisia kansalaisia kohtaan.

Meemi on tehokas ja helppo keino vaikuttaa, kun halutaan välittää yksinkertaistettu viesti, jonka ei tarvitse perustua millään tavalla totuuteen. Netistä löytyy useita sivustoja, joiden avulla tietotekniikkaummikkokin osaa luoda levityskelpoisen meemin.

Kuvaan ei mahdu kaksisia perusteluja siinä esitetyille väitteille, mutta propagandassa sillä ei ole merkitystä. Merkitystä on sillä, että kuva ja siihen liitetty teksti luovat ja vahvistavat haluttua mielikuvaa.

Juuri siitä on kysymys myös yllä näkyvässä meemissä, joka on vielä enemmän pielessä kuin mitä ensimmäisellä silmäyksellä arvaa.

Rasistin perustyökalu

Meemit ovat yksinkertainen tapa harjoittaa toistoa, joka on propagandan perustyökaluja. Meemeillä voidaan luoda helposti leviäviä yksittäisiä heittoja, jotka toistavat yhtä ja samaa viestiä.

Rasistisen vihapropagandan päämääränä on ohjelmoida mahdollisimman moni reagoimaan ennakkoluuloisesti tai jopa vihaten ihmisiin, joiden ulkonäköön propagandalla on liitetty sellaisia reaktioita aiheuttavia ominaisuuksia. Suomalaisessa vihaviestinnässä on keskitytty rakentamaan määrätietoisesti kuvaa, että kaikki muslimit olisivat terroristeja ja muslimimiehet vähintäänkin raiskaajia ja että edelleen ihmisen uskonnon pystyisi päättelemään hänen ulkonäöstään.

Tämä on myös useiden rasististen meemien pääasiallinen viesti. Yllä näkyvä esimerkkitapaus tosin menee pidemmälle: se lähtee siitä oletuksesta, että kuvassa näkyvään mieheen suhtaudutaan jo lähtökohtaisesti kielteisesti hänen ulkonäkönsä vuoksi, että ulkonäköön aiemmalla propagandalla liitetyt ominaisuudet on jo omaksuttu tosiksi.

Lapset tähtäimessä

Viime aikoina vihapropagandistit ovat suunnanneet tarmonsa yhä enenevässä määrin lapsiin. Tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa myös lasten rasistinen kohteleminen koettaisiin hyväksyttäväksi ja jopa suositeltavaksi.

Tarkoitus on saada ihmiset uskomaan, että lapsesta voisi hänen ulkonäkönsä perusteella päätellä, että hänestä tulee vääjäämättä rotunsa stereotyyppinen edustaja. Tällä puolestaan ohjataan vanhempia opettamaan ennakkoluuloisuutta, vastakkainasettelua ja syrjimistä: valkoisiin lapsiin halutaan juntata uskomus, että tummempi ihminen ei sovi leikkikaveriksi, koska hän on rotunsa vuoksi epäkelpo.

Elias Abuelazamista ei ehkä tullut sellainen kuin hän on rasistisen propagandan vuoksi. Väkivaltainen rasisti esimerkkimeemissä esiintyvästä miehestä joka tapauksessa tuli. Juuri sellainen, mitä vihapropagandalla halutaan luoda.

Myyttiset partalapset

Jotta jokin sisältö lähtee kiertämään netissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa, tulee sen saada vastaanottajansa reagoimaan tavalla tai toisella niin voimakkaasti, että sisällöstä halutaan kertoa muillekin. Jakamiseen ohjaavia reaktioita voivat olla esimerkiksi viha tai hämmästys. Eräs tehokkaimmista keinoista synnyttää reaktioita on huumori.

Rasistisessa vihapropagandassa pyritään peittelemättä saattamaan ihmisiä naurunalaisiksi. Esimerkkinä tästä on vaivalla synnytetty myytti niin sanotuista partalapsista. Sen tavoitteena on saada ihmiset suhtautumaan ulkomaalaisilta näyttäviin lapsiin pilkallisesti ja syrjivästi.

Suomeen on todistetusti saapunut joukko aikuisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat yrittäneet vaikuttaa asemaansa ja olosuhteisiinsa valehtelemalla olevansa alaikäisiä.

Viranomaiset ovat selvittäneet tämän ja viime vuoden aikana muutamien satojen ihmisten ikää testeillä. Testattaviksi on päätynyt henkilöitä, joiden ilmoittamaa alaikäisyyttä ei ole voitu pitää luotettavana tietona esimerkiksi vahvan parrankasvun vuoksi. Helmikuussa kerrottiin, että testattaviksi valikoituneista suurin osa oli paljastunut täysi-ikäisiksi.

Vihapropagandassa tieto ymmärrettiin tahallaan väärin: esitettiin, että suurin osa kaikista alaikäisiksi ilmoittautuneista turvapaikanhakijoista olisi aikuisia, ei pelkästään niistä, jotka oli muiden epäilysten vuoksi valittu testattaviksi. Esimerkiksi perussuomalaisten verkkojulkaisu Suomen Uutiset väittää edelleen helmikuisen uutisensa otsikossa, että 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi, vaikka väite on yksiselitteisesti virheellinen.

Tämä kaikki vahvistaa myyttiä partalapsista: alaikäisille tarjottuja palveluja, joihin vaikkapa koulussa käyminen kuuluu, saavat leimataan huijareiksi. Yhdistettynä muuhun propagandaan synnytetään kuvaa, jossa hipiältään tummempi koululainen mielletään aikuiseksi raiskaajaterroristiksi.

Esimerkkimeemin kohdalla ei tietystikään edes kuvitella, että mies oikeasti julkeaisi esiintyä 8-vuotiaana. Ilmiselvän yliampuvalla vitsillä kuitenkin toistetaan viestiä, jonka tarkoitus on lisätä ulkomaalaisilta näyttäviin lapsiin kohdistuvia epäilyjä ja ennakkoluuloja.

Ei partalapsi, vaan hullu rasistimurhaaja

Hyvin usein syrjintää, väheyksymistä ja silkkaa vihaa lietsotaan meemeillä, jotka sisältävät yleistävän propagandistisen viestin, mutta joita ohjataan jakamaan vitsin vuoksi.

Erinomaisena esimerkkinä tästä on tämän kirjoituksen alussa näkyvä, hiljattain Facebookissa pyörinyt tekele. Siinä on kuva selkeästi aikuisesta miehestä, jonka kuvaan yhdistetyssä tekstissä väitetään esittävän alaikäistä.

– Parin viikon päästä tämä kuvassa esiintyvä 8-vuotias pakolaiskoulupoika pääsee viettämään lomaa, meemi hupailee.

Ei pääse.

Kuvassa ei tietenkään ole Suomessa majaileva pakolaislasta esittävä mies. Kuvassa on israelilaislähtöinen sarjamurhaaja, joka istuu Yhdysvalloissa elinkautista ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.

Miestä on ennenkin käytetty rasistisen propagandan välineenä. Varsinkin amerikkalaisessa vihapaatoksessa hänen on väitetty olevan milloin muslimi, milloin juutalainen, milloin terroristi, milloin laittomasti maassa oleillut muukalainen.

Todellisuudessa kyse on hullusta rasistisesta murhaajasta, joka on vielä kaiken lisäksi kristitty.

Elias Abuelazam on konservatiivisesta kristitystä perheestä lähtöisin oleva mies, joka oli kärsinyt mielenterveysongelmista. Hän oleskeli laillisesti Yhdysvalloissa, missä hän vuonna 2010 puukotti 18:aa miestä, joista viisi kuoli. Uhreista ainakin 15 oli mustia. Osa uhreista oli kehitysvammaisia. Murhien motiivi oli amerikkalaisarvioiden mukaan rasistinen.

Elias Abuelazam ei siis ole partalapsi. Hän on enemmänkin juuri sellainen henkilö, joita rasistisella vihapropagandalla halutaan luoda.

Lisäys 10.5.2016 klo 19.40
Tässä kirjoituksessa meemillä tarkoitetaan internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa levitettäviä kuvia. Niitä kutsutaan myös nettimeemeiksi ja meemikuviksi. Käsitteenä meemi on kuitenkin laajempi. Yleisemmin se tarkoittaa kulttuurissa leviäviä asioita. Käsitteen meemi esitteli ensimmäisenä professori Richard Dawkins vuonna 1976. Meemeistä kerrotaan tarkemmin esimerkiksi tutkija Teppo Mattsonin parin vuoden takaisessa Tiede-lehden blogikirjoituksessa.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Lue myös:

Äiti latasi kivan kuvan nettiin – Lapsesta ”tehtiin” terroristi (15.4.2016)

Tämän vuoksi turvapaikanhakijoita pelätään – Propagandan viisi sääntöä (8.2.2016)

Aiheesta internetissä:

CNN: Serial killing suspect agrees to go to Michigan to face charges (13.8.2010)

Lue myös

Tämän vuoksi turvapaikanhakijoita pelätään – Propagandan viisi sääntöäÄiti latasi kivan kuvan nettiin – Lapsesta ”tehtiin” terroristiÄiti latasi kivan kuvan nettiin – Lapsesta ”tehtiin” terroristiTämän vuoksi turvapaikanhakijoita pelätään – Propagandan viisi sääntöä

Mlive.com: Catching a serial killer: How they got Elias Abuelazam (25.5.2012)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

Lue myös

Tämän vuoksi turvapaikanhakijoita pelätään – Propagandan viisi sääntöäÄiti latasi kivan kuvan nettiin – Lapsesta ”tehtiin” terroristiÄiti latasi kivan kuvan nettiin – Lapsesta ”tehtiin” terroristiTämän vuoksi turvapaikanhakijoita pelätään – Propagandan viisi sääntöä
Edellinen juttuKempeleen junapysäkki ei ole Sipilän vika
Seuraava juttuHävettikö viranomaisia vai miksi vaarallisesta tappajakarkurista ei kerrottu?
  • Avainsanat

    • Elias Abuelazam
    • meemit
    • propaganda
    • rasismi
  • Jaa artikkeli

  • Lisää lukulistalle

  • Seuraa kirjoittajaa

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Blogit Isän pikajuna

Syyllinen on kokoomus

  • 12.2.
Blogit Isän pikajuna

Väyrynen haikailee salaliittofanien ääniä

  • 26.1.
Blogit Isän pikajuna

Aktiivimallilla on kiire, koska vedätysten aika päättyy

  • 7.1.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt

Isän pikajuna pysähtyy kaikkialle, missä on kerrottavaa, korjattavaa ja kehuttavaa.

Jussi Korhonen

Jussi Korhonen on vapaa toimittaja ja oululainen isä. Hän haluaa kasvattaa lapsensa maailmaan, jossa ihmiset nähdään yksilöinä eikä numeroina.

Seura.fi:n uusimmat

Tiede & luonto

Linnunlaulu on elämys – Virtuaalinen metsä edistää myös hyvinvointia

  • 23.4.
Poiminnat

Uusi norjalainen rikossarja Monster lähtee räjähtävästi liikkeelle

  • 23.4.
Terveys

Äärimmäinen rasitus aiheutti aivovaurion – Ville tuupertui tajuttomana maahan kesken maratonin hapenpuutteen vuoksi

  • 22.4.
Historia Ihmiset

Kuka ampui Toivo Kuulaa Viipurin Seurahuoneella? – Säveltäjän kuolemasta sata vuotta

  • 22.4.
Poiminnat

Lähitulevaisuuden visioita – Moraalinvartioijoita ja rikkaiden yletöntä mellastusta

  • 22.4.
Poiminnat

Rikostutkija Sorjosen kutkuttava Lappeenranta – Toinen tuotankausi nähdään syksyllä

  • 22.4.
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.