Lapsilisiä leikataan ovelasti – yksinhuoltajat ja pienituloiset tulilinjalla

Jaa artikkeliLähetä vinkki
(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps). Kuvat: Eduskunta.Julkisen talouden kannalta perheiden rahoilla puljaaminen on lyhyellä aikavälillä yhtä tyhjän kanssa.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen lapsilisien leikkaamisesta. Asiasta päätettiin jo keväällä, mutta varsinainen esitys annettiin siis vasta nyt. Esityksessä korostetaan leikkauksen pienuutta ja vähäistä vaikutusta.

Lyhyellä aikavälillä.

Toteutuessaan nyt ehdotettu leikkaus veisi lapsilisistä 0,91 prosenttia. Rahassa mitattuna se tekee yhden lapsen perheessä vajaan euron kuukaudessa. Perheen koon kasvaessa euromääräinen vaikutus kasvaa niin, että viisilapsisen perheen saamat lapsilisät tippuvat yhteensä reilut kuusi euroa kuukaudessa.

Ei niin dramaattisen suuria summia siis, mutta vitsi piileekin pitkässä juoksussa. Jo muutaman vuoden aikajänteellä kokonaisvaikutukset rupeavat kasautumaan aivan toiseen tahtiin.

Asiaan vaikuttaa merkittävästi nimittäin se, että hallitus teki merkittävimmän leikkauksensa lapsilisiin jo aiemmin poistamalla lapsilisien indeksisidonnaisuuden pysyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että hintojen noustessa lapsilisät pysyvät ennallaan. Niillä saa siis koko ajan vähemmän ja vähemmän tavaroita ja palveluita.

Indeksikorotusten poisto takasi sen, että lapsilisät leikkautuvat jatkuvasti ja ikään kuin huomaamatta ilman, että perheiden kurittamisesta tarvitsee tehdä aina uusia, julkisuudessa ikäviltä näyttäviä päätöksiä. Nyt ehdotettu nipsaisu asettuu siis näennäisestä pienuudestaan huolimatta nopeuttamaan ja syventämään tätä kehitystä.

Vuoteen 2020 mennessä hallituksen esityksessä lasketaan lapsilisäleikkauksilla päästävän nykytilanteeseen verrattuna jo viiden prosentin vaikutukseen.

Yksinhuoltajat ja pienituloiset tulilinjalla

Lakiesityksessä todetaan selväsanaisesti, että lapsilisäleikkauksen vaikutukset osuvat kipeimmin yksinhuoltajiin. Näin käy siitä huolimatta, että yksinhuoltajakorotus jätetään säästöjen ulkopuolelle. Lisäksi vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin suurenee sen mukaan, mitä köyhemmästä ja mitä lapsimääräisesti suuremmasta perheestä on kyse.

Kun nämä asiat ynnää, käy ilmi, että leikkaukset on suunnattu iskemään kipeimmin pienituloisiin yksinhuoltajaperheisiin, joissa on paljon lapsia.

Kaikista köyhimpien kohdalla leikkaukset kompensoidaan toimeentulotuessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien menot lisääntyvät: osa siitä rahasta, jonka valtio jättää lapsilisinä maksamatta, siirtyy jo valmiiksi talousvaikeuksissa painiskelevien kuntien kontolle. Tässä on syytä huomioida, että vaikka toimeentulotuki siirtyykin Kelan maksettavaksi, rahat siihen kerätään vanhaan malliin kunnilta ja valtiolta.

Oma vaikutuksensa perheiden käytettävissä oleviin tuloihin tulee myös verotuksen lapsivähennyksen poistuessa vuoden 2017 lopussa. Edellinen hallitus asetti määräaikaisen vähennyksen kompensoimaan tekemäänsä lapsilisäleikkausta. Vähennyksen poistuminen merkitsee siis lapsiperheiden verotuksen kiristymistä samaan aikaan, kun lapsilisät pienenevät suoralla leikkauksella ja inflaation syövyttämänä itsestään.

Verovähennys oli kohdennettu niin, että se oli pieni- ja keskituloisilla suurempi kuin rikkailla. Vähennyksen poistuminen aiheuttaa siis sen, että nykytilanteeseen verrattuna pienituloisten perheiden verotus kiristyy ankarammin kuin rikkaiden.

Yhtä tyhjän kanssa

Perheiden kukkaroilla poukkoileminen näyttää olevan julkisen talouden kannalta pitkälti merkityksetöntä. Vuoden 2017 osalta arvioidaan, että lapsilisäleikkauksilla säästetään 11,7 miljoonaa euroa. Tästä kuitenkin seuraa se, että toimeentulotukimenot kasvavat 1,5 miljoonaa euroa. Pienituloisten varhaiskasvatus- eli päivähoitomaksujen alentamisesta johtuen vuonna 2017 näitä varhaiskasvatusmaksuja kerätään arviolta 10 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.

Yhteisvaikutuksiltaan nämä toimet ynnäytyvät säästöksi, jonka suuruus on 200 000 euroa. Julkisen talouden miljardiluokan mittakaavassa tämä on yhtä tyhjän kanssa.

Esimerkiksi kohutussa Finavia-sotkussa on sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) että pääministeri Juha Sipilän (kesk) toimesta toisteltu, että vuoden 2010 osalta veronmaksajien rahojen tärväämiseen puuttuva kanneoikeus sai kaikessa rauhassa raueta, koska kyse oli vain pikkurahoista. Voi hyvällä syyllä kysyä, että mitä järkeä tässä perheiden rahoilla pelaamisessa on, koska kaikkiaan taloudelliset vaikutukset ovat vielä pienempiä kuin Finavia-tappiot.

Kaiken lisäksi toimien vaikutusten julkiseen talouteen myönnetään olevan vain arvioita. Todelliset vaikutukset riippuvat esimerkiksi siitä, kuinka paljon lapsia syntyy, mikä on inflaation kehitys ja kuinka työllisyys kohenee.

Loisivat elätit

Koska edellä mainituilla toimilla puljataan yksien ja samojen ihmisten kukkaroilla, syntyy helposti mielikuva, että pienituloisille suunnattu varhaiskasvatusmaksujen alentaminen rahoitetaan lapsilisäleikkauksilla. Niin tasan rahasummat menevät.

Varhaiskasvatusmaksujen alentamista perustellaan sillä, että se vähentää kannustinloukkuja niin, että erityisesti yksinhuoltajien kynnys ottaa työtä vastaan alenee. Tämän luulisi vaikuttavan siten, että työllisyysaste nousee, verotulot kasvavat ja kaikki voittavat.

Luulisi. Ongelma yhtälössä on se, että niitä työpaikkoja ei ole, mihin mennä. Työllisyysaste ei kasva, eikä verotuloja kerry siitä johtuen sen enempää. Voi hyvinkin käydä jopa päinvastoin.

Koska leikkaukset suunnataan erityisesti pienituloisiin, merkitsee tämä myös suoraa vaikutusta kulutukseen. Köyhien rahat eivät mene sijoitussalkkuihin, vaan ne kuluvat välttämättömiin arkipäivän menoihin. Leikkaus pienituloiselta on leikkaus kotimaisesta kysynnästä, mikä taas on omiaan ennemmin vähentämään kuin lisäämään työpaikkoja, joihin köyhät yksinhuoltajat voisivat mennä tahkoamaan verotuloja.

Koska lapsilisäleikkauksillakin kuritetaan ilkeimmin pienituloisia yksinhuoltajia, syntyy kokonaisuudesta vaikutelma, että yksinhuoltajat linjataan tukiaisilla loisiviksi eläteiksi, jotka ansaitsevatkin saada selkäänsä.

Keskustan ja persujen petos

Perussuomalaiset ja erityisesti nykyinen pääministeripuolue keskusta ratsastivat edellisellä vaalikaudella oppositiossa perheiden asemalla. Ne tekivät välikysymyksiä ja ryöpyttivät silloista hallitusta kaikista mahdollisista lapsiin ja perheisiin kohdistuvista toimista. Ja sitten puolueet rynnivät hallitukseen, missä ne heti ensimmäisinä toiminaan päättivät syöstä lapsilisät indeksikorotuslakkautuksella vapaaseen pudotukseen.

– Lapsilisiin puuttuminen torjuttiin jo vuosi sitten Smolnan hallitusneuvotteluissa. Tämä oli ja on edelleen Keskustalle arvovalinta, keskustakansanedustajat Markus Lohi ja Elsi Katainen hurskastelivat tästä huolimatta vielä maaliskuussa, kun heidän puolueensa oli ollut jo melkein vuoden hallitusvastuussa.

Tätä arvovalintaa ei kestänyt edes kolme viikkoa, kun keskustajohtoinen hallitus päätti leikata lapsilisiä indeksikurituksen lisäksi suoralla kähmäisyllä. Nyt annettu lakiesitys paljastaa, että keskustan arvovalinta ei ollut pelkästään leikata lapsilisiä kahteen otteeseen, vaan lisäksi suunnata kepitys iskemään erityisesti pienituloisiin ja yksinhuoltajiin. Ja vielä tämän lisäksi puljataan koko lapsiperhepolitiikkaa niin, että saavutettavat säästötkin jäävät olemattomiksi.

Kyse ei ole juuri muusta kuin kiusanteosta.

Nyt annettu lakiesitys lapsilisien leikkaamisesta on rehellinen. Siinä jopa mainitaan ohimennen THL:n arvio, että ”perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen”. Esitetty leikkaus ja hallituksen aiemmat toimet vievät kohti tilannetta, jossa yhä useampi perhe on yhä pienituloisempi ja yhä useampi lapsi saa tuntea sen nahoissaan.

Esitys kertoo myös, että Sipilän hallitus toimii haukkumaansa edeltäjäänsä huomattavasti härskimmin. Kun ensin Jyrki Kataisen (kok) ja sitten Alexander Stubbin (kok) johtama hallituskoalitio kompensoi leikkauksia ja sääti toimia määräaikaisiksi, luo Juha Sipilä poppoineen ihmeellisen leikkaushimmelin, jolla ei synny välittömiä säästöjä, mutta jolla varmistetaan lapsiperheiden aseman pysyvä ja jatkuva heikentyminen.

Lakiesityksen on allekirjoittanut pääministeri Sipilän lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps). Tuore persuministeri saa heti kautensa alkuun riemukkaan käänteen, kun pääsee tunkemaan kouransa pienituloisten lapsiperheiden ja aivan erityisesti yksinhuoltajien taskuihin.

* * *

Lapsilisäleikkaus päätettiin toteuttaa. Asiasta äänestettiin eduskunnassa 23.11.2016. Hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät yhtenäisenä rintamana leikkaamisen puolesta. Ristiriita aikaisempien puheiden ja nykyisten tekojen välillä on rivo. Siitä enemmän tässä kirjoituksessa.

Juha Sipilän ja Pirkko Mattilan kuvat: Eduskunta.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Lue myös:

Näin härskisti lapsilisäleikkaajat huijasivat (24.11.2016)

Keskustan arvovalinta ei kestänyt edes kolmea viikkoa (6.4.2016)

Aiheesta internetissä:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (15.9.2016)

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta (15.9.2014)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X