Kepukapina kytee: eduskuntaryhmässä uhmataan Sipilää

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk) ja Mauri Pekkarinen (kesk). Kuvat: Eduskunta.

Kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk) ja Mauri Pekkarinen (kesk). Kuvat: Eduskunta.Lähihistoria velvoittaa pistämään pääministerin vaihtoon. Tällä menolla se ei olisi suuri ihme.

Keskustan eduskuntaryhmässä nousi kapina, kun puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä oli ilmoittanut valinneensa uudeksi elinkeinoministeriksi viidennen kauden kansanedustajan Mika Lintilän (kesk). Puoluejohtajan ratkaisua uhmattiin asettamalla Lintilän vastaehdokkaaksi konkaripoliitikko, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk).

Pekkarinen hävisi ministeripaikan täpärästi äänin 37-33. Selväksi tuli kuitenkin, että Juha Sipilän auktoriteetti ja asema puoluejohtajana ja sitä myöten pääministerinä ei ole kiveen hakattu. Varsinkin eduskuntaryhmän osalta äänestystulos on tulkittava epäluottamuslauseeksi Sipilälle. Istuvalle pääministerille oman eduskuntaryhmän näpäytys on arvovaltatappio.

Ministeristä saivat äänestää keskustan kansanedustajat, europarlamentaarikot ja puoluehallitus. Mauri Pekkarinen arvioi Ylelle, että ratkaisevassa asemassa oli nimenomaan puoluehallitus, jonka hän sanoi äänestäneen Sipilän tahdon mukaisesti.

Keskustan eduskuntaryhmässä on 49 kansanedustajaa. Puoluehallitukseen vuosille 2015 ja 2016 on listattu puheenjohtajineen kuuluvaksi kaikkiaan 31 henkeä, joista osa on kansanedustajia. Europarlamentaarikkoja keskustalla on kolme. Kokonaan puoluehallituksen varassa Lintilän valinta ei siis kuitenkaan voinut olla, vaan myös osa kansanedustajista tuki pääministeriä.

Yksi Sipilää tukeneista oli kansanedustaja Mikko Kärnä. Hän kommentoi asiaa Facebookissa:

– Itse tuin pääministerin esityksen mukaisesti Lintilää, sillä ammattijohtajana koen, että johtajalla on oltava oikeus valita oma tiiminsä.

Kärnäkään ei siis ollut niinkään Lintilän takana, vaan johtaja Sipilän. Moni kansanedustaja asetti uhmallaan nyt Sipilän johtajuuden kyseenalaiseksi.

Kiitosta paljon vain

Uudeksi elinkeinoministeriksi valittu Mika Lintilä on yksi niistä miehistä, joiden aloitteellisuuden voi laskea käynnistäneen Juha Sipilän nousun keskustan johtoon ja vaalivoiton jälkeen pääministeriksi. Muita Sipilän nostajia olivat Juha Rehula, joka nostettiin vaalien jälkeen perhe- ja peruspalveluministeriksi ja Antti Kaikkonen, josta tehtiin ensin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja sittemmin eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Rehula ja Kaikkonen saivat palkkionsa, mutta Lintilä jäi ilman. Esimerkiksi EU-komissaarina nimeä tehnyt Olli Rehn ja Sipilän ulkokepulainen nosto Anne Berner singottiin vaalien jälkeen Lintilän ohi ministeripesteihin.

Kun Rehn pääsee ensi vuoden alussa jälleen makeamman elämän makuun Suomen Pankkiin, saa Lintilä viimein palkkion panoksestaan. Tiukan äänestyksen perusteella näyttää, että palkkio tulee nimenomaan Sipilän tukemisesta eikä niinkään muista ansioista.

Mauri Pekkarinen kertoi Ylelle, että puoluehallituksen piiristä esitetyissä puheenvuoroissa oltiin korostettu nimenomaan puoluejohtajan valinnan tukemista. Vaikuttaa siltä, että Mikko Kärnän ratkaisun lisäksi Lintilää ei yleisemminkään äänestetty siksi, että hän olisi paras vaihtoehto, vaan siksi, että haluttiin olla johtaja Sipilälle mieliksi.

Kapinakenraali Paloniemi

Sipilän suojattivalinnan tielle rohkeni nousta kansanedustaja Aila Paloniemi. Tiettävästi Pekkarista oltiin pyydetty ehdolle laajemmallakin rintamalla, mutta Paloniemi oli se, joka hänet vastaehdokkkaaksi virallisesti ehdotti. SDP:n verkkolehdelle Demokraatille Paloniemi kertoi, että hän oli tehnyt tämän Pekkarisen omasta pyynnöstä ja että kyseessä ei olisi ollut epäluottamuslause Sipilälle. Pekkarinen puolestaan kertoi Demokraatille, että Paloniemi oli ”kauan sitten” itse tarjoutunut hommaan.

Niin tai näin, haluamattaan tai ei, Aila Paloniemi nousi ehdotuksellaan Sipilää vastaan.

Poliittisen uran kannalta saattaa olla tyhmänrohkeaa asettua puoluejohtajan kanssa poikkiteloin, mutta rohkeutta Paloniemi on osoittanut aiemminkin. Kesällä hän uskaltautui arvostelemaan hallituskumppani perussuomalaisten kansanedustajien puheita, joita hän piti jakamattoman ihmisarvon periaatteen vastaisina.

– Minä en rivikansanedustajana ole erottamassa hallituskumppaneita. Voin kuitenkin sanoa mielipiteeni törkykirjoituksista. Aion tehdä sen vastakin, Paloniemi totesi.

Myös tämä oli luettavissa piikiksi puoluejohtaja Sipilän suuntaan: pääministeri on nimittäin koko hallitustaipaleensa ajan varonut visusti puuttumasta perussuomalaisten yhä törkeämmäksi käyvään kielenkäyttöön. Sipilästä huokuu, että hän on valmis myymään mitkä hyvänsä periaatteet edistääkseen omia kärkihankkeitaan.

Monet keskustalaiset seisovat mielihyvin perussuomalaisten umpimielisten päämäärien takana. Toiset tykkäävät hirveästi kokoomuslaisesta talouspolitiikasta. Jotkut ovat haltioissaan siitä, että nykyinen hallituskoalitio mahdollistaa molemmat yhtä aikaa.

Kaikki keskustalaiset eivät kuitenkaan ole olleet varauksettoman tyytyväisiä puolueen kylmään politiikkaan. Erityisesti Sipilän unohtama alkiolainen näkemys keskustalaisuudesta kytee vielä joissakin, ja siihen puolueen nykyjohdon valitsema linja sopii kehnosti.

Neljä kuudesta

Tulevaa ministeriä Juha Lintilää pidetään erityisesti kokoomusyhteistyön kannattajana. Hän sopii sen puolesta Sipilän joukkoihin mainiosti. Pääministerin luottonaista liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä ei kokoomuslaisesta erottaisi, ellei tietäisi. Hänen kerrotaan itse asiassa olleen vielä hieman ennen kevään 2015 vaaleja kokoomuksen kelkassa, mutta hän siirtyi viime hetkellä Sipilän rinnalle – tiettävästi sen jälkeen, kun Sipilä oli tarjonnut ministeripestiä.

Bernerin asettaminen ministeriksi ohi monen kokeneemman puoluejyrän herätti pahennusta keskustalaisissa. Samoin näkyy tekevän myös Sipilän ministeriksi runnoman Lintilän valinta.

Kesällä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen oli vähällä saada kenkää, kun hän pudotti suositun Esa Härmälän Metsähallituksen johdosta. Yksi näkyvimmistä prostestoijista oli Lintilää vastaankin noussut Mauri Pekkarinen, joka erosi vastalauseeksi Tiilikaisen tekemälle nimityspäätökselle valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden uudistamista valmistelevasta yhteistyöryhmästä. Keskustan eduskuntaryhmä antoi lopulta Tiilikaisen jatkaa ministerinä, mutta päätyi ojentamaan häntä hyvin poikkeuksellisesti kirjallisella varoituksella.

Siinä on jo kolme keskustaministeriä, joilla ei ole erityisen vankkaa tukea keskustavaikuttajien piirissä. Ja neljäs saattaa hyvinkin olla itse pääministeri: kuinka vankkaa on tuki puoluejohtajalle, joka jatkuvasti jyrää oman eduskuntaryhmänsä?

Lähihistoria velvoittaa vaihtamaan Sipilän

Tällä vuosituhannella vaalien jälkeen hallituksen muodostanut pääministeri ei ole vielä kertaakaan istunut kauttaan loppuun. Vuonna 2003 Anneli Jäätteenmäki (kesk) joutui eroamaan jo parin kuukauden jälkeen. Hänet korvannut Matti Vanhanen (kesk) puolestaan jätti toisen kautensa kesken. Kesken kautensa häipyi myös Jyrki Katainen (kok).

Lähihistoria siis suorastaan vaatii pääministerin vaihtamista ennen vuoden 2019 vaaleja. Keskusta pitää seuraavan puoluekokouksensa kesäkuussa 2018 Sotkamossa.

Orastavan hajaannuksen perusteella voi hyvinkin olla mahdollista, että tuolloin keskustaväki on saanut Sipilästä niin tarpeekseen, että hänen johtajuutensa haastetaan. Voi jopa olla, että historian annetaan toistaa itseään, ja pääministeri menee jälleen vaihtoon.

Aila Paloniemen ja Mauri Pekkarisen kuvat: eduskunta.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Lue myös:

Keskustan Paloniemi tyrmää persumöläyttelijät – tosin aika hiljaa (14.7.2016)

Ne hallituksen oikeat kärkihankkeet (8.10.2016)

Mitä muuta Berner salailee? (16.9.2015)

Aiheesta internetissä:

Yle: Mika Lintilä – Hevosmies ministeriksi (27.10.2016)

Yle: Pekkarinen: Keskustan eduskuntaryhmä ja puoluehallitus eri linjoilla (27.10.2016)

Iltalehti: Ministeri Olli Rehn Suomen pankin johtokuntaan – luvassa roima palkankorotus (14.10.2016)

Mikko Kärnän Facebook-päivitys (27.10.2016)

Keskustan puoluehallitus 2015-2016

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X