Poliisi esti toimittajien työskentelyä - vaatimuksena sotareportterin varusteet

Jaa artikkeliLähetä vinkki
(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Poliisi.Helsingin poliisin ratkaisu asetti eri tiedotusvälineet ja journalistit eriarvoiseen asemaan.

Poliisi puuttui toimittajien työskentelyyn Helsingissä heidän pukeutumisensa perusteella. Esimerkiksi Aamulehti kertoi, että itsenäisyyspäivän mielenosoituksia seuranneiden toimittajien liikkumista oli rajoitettu ja heitä oli siirretty mielenosoittajien joukkoon.

Myös Iltalehden toimittaja Mari Pudas ihmetteli asiaa Twitterissä:

 

Poliisin asettamasta pukukoodista oli tiedettävä etukäteen. Ellei pressiliiviä ollut, oli todennäköinen kohtalo joutua ennakkotiedon saaneita toimittajia epäedullisempaan asemaan. Näin poliisille tarjoutui mahdollisuus rajata, mitä kukakin pääsi näkemään. Tämä on merkityksellistä siksi, että yksi tärkeimmistä seurattavista asioista oli poliisin toiminta.

Natsit, heidän vastustajansa ja poliisiväkivalta

Kaisaniemen puistoon oli kokoontunut itsenäisyyspäivänä suuri joukko mielenosoittajia. Puistossa oli sekä natsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kansainvälinen mielenosoittajajoukkio että huomattavasti suurempi joukko natseja vastustaneita mielenosoittajia. Paikalla oli runsaasti poliiseja, jotka pitivät joukot erillään.

Toimittajia estettiin havainnoimasta tapahtumia, elleivät he olleet pukeutuneet pressiliiveihin. Eri tietojen mukaan myös selkeästi tiedotusvälineen tunnuksilla merkityt työvälineet, kuten TV-kanavan logolla varustettu mikrofoni, olivat oikeuttaneet vapaampaan työskentelyyn. Niiden toimittajien työskentelyä oli haitattu, joilla ei pressiliiviä tai huomiotaherättäviä välineitä ollut.

Helsingin poliisi kertoi Twitterissä, että asiasta oltiin ilmoitettu ennakkoon. Ilmoitus oli kuitenkin toimitettu vain tiedotelistalla olleille tahoille. Työskentelyn rajoittaminen ei ollut näin tiedossa monilla sellaisilla toimittajilla, jotka eivät muuten Helsingin poliisin tiedotteita seuraa.

Tapahtuma oli poikkeuksellinen. Helsinkiin oli saapunut ulkomaita myöten uusnatseja, joiden edustaman järjestön tavoitteena on koko Suomen valtion lakkauttaminen ja korvaaminen monikansallisella diktatuurilla. Heitä vastustamaan oli ennakkoon ilmoittautunut huomattavasti suurempi joukko ihmisiä. Yhteenoton mahdollisuus oli todellinen. Asialla oli yleisesti niin suurta merkitystä, että se kiinnosti monia sellaisiakin toimittajia ja tiedotusvälineitä, jotka muuten eivät Helsingin poliisin asioita niin tiiviisti seuraa.

Heidän mahdollisuuttaan työskentelyyn poliisi nyt haittasi ja suosi samalla niitä tahoja, jotka ovat muutenkin Helsingin poliisiin liittyvistä asioista kiinnostuneita. Käytännössä poliisi siis rajasi mahdollisuuden kattavaan raportointiin valikoidulle joukolle.

Asia on merkityksellinen myös siksi, että tapahtuman kiinnostavuutta kasvatti poliisin viime vuonna itsenäisyyspäivänä mielenosoittajiin kohdistamat voimatoimet. Varsinkin paineilma-aseen käyttö oli herättänyt poikkeuksellisen laajaa keskustelua, ja tiedotusvälineiden intresseissä oli seurata myös poliisin toimintaa ja mahdollista voimankäyttöä.

Tässä valossa poliisin ratkaisu myöntää laajempi työskentelyoikeus ennakolta rajatulle toimittajajoukolle asettuu hyvin kyseenalaiseksi. Käytännössä poliisi saattoi säännöstellä sitä, ketkä sen mahdollista voimankäyttöä pääsivät miltäkin etäisyydeltä tarkastelemaan. Tiedotusvälineet eivät ole raportoineet laajasta voimankäytöstä tai siihen liittyvistä ylilyönneistä, mutta mahdollista sekin olisi ollut. Jos jotakin poliisiväkivallaksi luettavaa olisi tapahtunut, ei sitä monen luotettavan raportoijan olisi annettu todistaa.

Sotatoimialueilta tutut liivit toimittajan vakiovarusteeksi

Vapaan tiedonvälityksen ja lehdistönvapauden näkökulmasta poliisin ratkaisu rajoittaa toimittajien työskentelyä on arveluttava, mutta lainkaan välttämättä siinä ei mitään laitonta ole. Viime vuonna annetun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisun voi tulkita niin, että poliisi voi harkintansa mukaan vaatia esimerkiksi sotatoimialueilta tuttuja pressiliivejä todisteeksi siitä, että journalisti on journalisti.

Vuoden 2006 Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä poliisi otti kiinni Suomen Kuvalehden valokuvaajan. EIT:n mukaan hänen oikeuksiaan ei ollut kuitenkin loukattu, vaikka hän oli esittänyt poliisille lehdistökortin.

Ylelle asiaa viime vuonna kommentoinut Suomen journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas arvioi, että ratkaisussa oli kyse siitä, että journalistia ei tunnistettu journalistiksi hänen vaatteidensa vuoksi ja että poliisilla oli tämän perusteella oikeus puuttua hänen työskentelyynsä.

– Eli käytännössä, jos hänellä olisi ollut pressiliivi ja pressikortti esillä, niin todennäköisesti EIT olisi antanut toisenlaisen lopputuloksen, Salokangas sanoi.

Sananvapaus on määritetty ihmisoikeudeksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Sopimuksen vaatimukset ja niitä tulkitsevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja on huomioitu laajasti suomalaisessa lainsäädännössä. EIT on useaan otteeseen korostanut vapaan lehdistön merkitystä. EIT:n toimittajan tunnistamista koskevan ratkaisun voi katsoa olevan merkittävä linjaus siitä, kuinka Euroopassa ja Suomessa journalistien toimintaa voi rajoittaa.

Helsingin poliisin vaatimus pressiliivistä näyttäisi olevan linjassa EIT:n päätöksen kanssa. Aiemmin poliisi ei ole sen saamaa mahdollisuutta tiettävästi käyttänyt, joten itsenäisyyspäivän rajoitukset eivät olleet ennakoitavissa. Asiassa tapahtui nyt tapahtui muutos, ja pukeutumiseen liittyviin toimintarajoituksiin on oletettavasti syytä totutella. Poliisi voi nähtävästi koska hyvänsä estää toimittajien työskentelyä, elleivät he ole pukeutuneet poliisin edellyttämällä tavalla.

Se joka tapauksessa on ja pysyy arveluttavana, että muuttuneista vaatimuksista ei tiedotettu laajemmin. Näin toimiessaan poliisi asetti journalisteja eriarvoiseen asemaan. Tämä ei ole sanan- ja lehdistönvapauden näkökulmasta kestävä ratkaisu.

Suomen journalistiliitto valmistautuu postittamaan jäsenilleen uusia pressikortteja. Niiden lisäksi voisi olla tarpeellista toimittaa jäsenistölle myös liivit. Sellaiseksi on muuttunut Suomi, että nykytoimittajalla on oltava aina sotareportterin varustus takataskussa, mikäli aikoo töitä tehdä.

Ja mikäpä se estää ketään teettämästä itselleen pressiliiviä: joko ensi vuonna kaikki itsenäisyyspäivän mielenosoittajat ovat pukeutuneet sellaiseen?

Isän pikajuna pyysi Helsingin poliisilta nähtäväkseen tiedotteen, jossa pukeutumista koskevat vaatimukset oli esitetty. Myöhäiseen tiistai-iltaan mennessä tietoa ei ollut toimitettu.

Päivitys 7.12.2016 klo 12.40:
Täsmennetty Smash Asem -mielenosoituksessa tapahtunutta kiinniottoa koskenutta kappaletta. Kiinniotettu oli Suomen Kuvalehden valokuvaaja. Aiemmin tekstissä häntä kutsuttiin toimittajaksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa häntä pidettiin journalistina.

Päivitys 7.12.2016 klo 17.20:
Journalistiliitto ja poliisi ovat päättäneet kokoontua muun muassa tässä kirjoituksessa kerrottuista itsenäisyyspäivän tapahtumista johtuen pohtimaan, kuinka yhteistyö poliisin ja toimittajien kanssa voisi sujua paremmin. Aiheesta lisää tässä kirjoituksessa.

Päivitys 9.12.2016
Korjattu lopun huomautus koskien poliisilta pyydettyä tiedotetta. Tietoa odotettiin tietysti tiistai-iltaan, ei sunnuntaihin.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Aiheesta internetissä:

Aamulehti: Poliisi rajoittaa nyt myös toimittajien liikkumista Kaisaniemen puistossa (6.12.2016)

Yle: Kamera ei riittänyt lehtikuvaajan tuntomerkiksi – pressiliivi olisi ehkä riittänyt (20.10.2015)

Mari Putaan Twitter-viesti (6.12.2016)

Helsingin poliisi Twitter-viesti (6.12.2016)

Turun Sanomat: Poliisin voimankäyttö sai ristiriitaisen vastaanoton (6.12.2015)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Case of Pentikäinen v. Finland (20.10.2015)

Lähdearkisto: EIT: Journalistin kiinniotto Smash Asem -mielenosoituksessa ei rikkonut sananvapautta (7.12.2016)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X