(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Lindström, Jari ps. Kuva: Eduskunta.

Vastineoikeus ei ole rajoittamaton oikeus saada mitä hyvänsä julkaistuksi.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) on tuohtunut Iltalehden uutisoinnista, joka liittyy muun muassa hänen avustajansa liiketoimiin. Lindström kertoo Twitterissä, että hänen avustajansa on toimittanut Iltalehdelle asiaan liittyvän vastineen. Lindström moittii lehteä siitä, että vastinetta ei ole julkaistu, vaan sitä on pyydetty lyhentämään.

Ministeri Lindström linjaa Twitter-viestissään, että vastine olisi julkaistava sellaisenaan.

Lindströmin väite ei pidä paikkaansa.

Julkisen sanan neuvosto on ottanut asiaan kantaa lausumassaan vuonna 1978. Siinä sanotaan seuraavasti:

”Jos vastinepyyntö on perusteltu, mutta itse vastine ei sellaisenaan ole julkaisukelpoinen, Julkisen Sanan Neuvosto pitää hyvän lehtimiestavan mukaisena, että vastineen lyhentämisestä tai muuttamisesta taikka sen julkaistutavasta neuvotellaan vastinepyynnön esittäjän kanssa.”

Varsinaisissa Journalistin ohjeissa ilmaistaan sama asia omaa kannanottoa koskevassa kohdassa 25, mutta hieman eri muodossa.

Oikeusministerin tehtäviä hoitavan Lindströmin kannalta asiassa on myös merkittävässä roolissa laki. Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä eli niin sanottu sananvapauslaki määrittää vastineen oikeudeksi:

”Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa.”

Laissa esitetään myöhemmin asiaan tarkennus:

”Vastaavan toimittajan on julkaistava vastine tai oikaisu maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastine- tai oikaisuvaatimuksen perusteena oleva viesti.

Vastine tai oikaisu ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava.

Vastaavan toimittajan on tarvittaessa avustettava vastineen teknisessä toteuttamisessa.”

Laki, Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvoston lausuma takaavat oikeuden vastineeseen, mutta mitä hyvänsä missä hyvänsä laajuudessa ei ole julkaistava.

Journalistisen etiikan syvällistä ymmärtämistä oikeusministeriltä ei voi vaatia, vaikka ei siitä haittaakaan olisi. Lain sen sijaan soisi olevan tuttu sellaiselle, joka oikeusministerin asemassa rupeaa asiasta julkisesti opastamaan.

Rajoittamaton vastineoikeus ei ole edes vaihtoehtoinen fakta. Se on ihan vain pötypuhetta.

Jari Lindströmin kuva: Eduskunta.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Aiheesta internetissä:

Finlex: Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (viitattu 3.2.2017)

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (2002)

Julkisen sanan neuvosto: Periaatelausuma / Vastine (1978)

Julkisen sanan neuvosto: Journalistin ohjeet (viitattu 3.2.2017)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X