Vihreiltä tuki Bernerille – Epäluottamus olisi heittänyt Haaviston bussin alle

Jaa artikkeliLähetä vinkki
(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Pekka Haavisto (vihr) ja Anne Berner (kesk). Kuvat: Eduskunta.Finavia-sotkussa vatuloitiin jo silloin, kun presidenttiehdokas Pekka Haavisto oli omistajaohjauspolitiikan keulilla.

Oppositiopuolueet SDP ja vasemmistoliitto ovat esittäneet epäluottamusta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk) koskien tämän menettelyä Finavian johdannaissotkussa. Monissa muissa asioissa oppositiokumppaneidensa kanssa yhteistä rintamaa ylläpitäneet vihreät päättivät kuitenkin jättäytyä protestin ulkopuolelle. Puolueen kansanedustajien ilmoitettiin äänestävän tyhjää.

Eikä ihme. Muu olisi kutsunut nostamaan tiiviimpään tarkasteluun edellisen hallituksen omistajaohjauksesta vastanneen ministerin, vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston toimet ja toimimattomuudet.

Berner hassasi yhteisiä rahoja

Anne Berner vaikutti henkilökohtaisella puuttumisellaan siihen, että valtion omistaman Finavian onnettomia johdannaiskauppoja ei viety oikeuteen niin, että veronmaksajien rahalla harjoitetusta uhkapelistä olisi kaikilta osin voitu vaatia vahingonkorvauksia.

Asia vaikuttaa selvältä. Berner hassasi yhteisiä rahoja. Eduskunnan tarkastusvaliokunta pohti tapahtunutta ja mainitsi, että Berner on puuttunut asioihin jopa suoremmin kuin vihreiden Heidi Hautala, joka joutui vuonna 2013 eroamaan edellisen hallituksen omistajaohjausministerin paikalta, kun hänen vaikutuksestaan valtion jäänmurtajayhtiö Arctia Shipping veti pois rikosilmoituksensa Green Peace -aktivisteja vastaan.

Vihreitä edustava tarkastusvaliokunnan jäsen kansanedustaja Krista Mikkonen toteaa Facebook-kirjoituksessaan, että vihreiden luotto hallitukseen ja Berneriin on vähäistä. Mikkonen puolustaa kuitenkin päätöstä äänestää tyhjää. Hänen mielestään eduskunnan tarkastusvaliokunnan johdannaiskaplakkaa koskeva mietintö riittää.

Miksi näin? Miksi vihreät moittivat ministeriä, mutta jättävät sitten kuitenkin painamatta nappia, kun epäluottamus voitaisiin taltioida aikakirjoihin? Miksi oppositiopuolue antaa tällä tavalla tukensa ministerille, jonka on osoitettu tyrineen pahemman kerran?

Vihreillä olisi täysi syy ja oikeutus vaatia Bernerin eroa ja ainakin merkitä arkistoihin äänestystulos, jossa he virallistavat epäluottamuksensa: olihan heidän oma ministerinsä vain jokunen vuosi sitten niin sanotusti kantanut poliittisen vastuun vähäisemmästä asiasta.

Selitystä voi hakea siitä mainitusta tarkastusvaliokunnan mietinnöstä.

Johdannaissotkun kanssa vatuloitiin vuosikaudet

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan johdannaismietintö on yli 80 000 merkkiä pitkä asiakirja. A4-papereille jaettuna se vie tiiviistikin aseteltuna 20 sivua. Teksti on puisevaa ja hankalaselkoista. Ei sitä taatusti monikaan lue ainakaan kovin pitkälle, vaikka se on julkisesti saatavilla.

Jos kuitenkin lukee, niin asiakirjasta käy ilmi, että Finavian johtamiseen ja johdannaiskauppoihin liittyvät veivaamiset eivät suinkaan rajoitu Anne Bernerin aikaan. Hän toimi kiistatta moitittavasti, mutta osuutensa asiaan on myös myös edellisen hallituksen ministereillä.

Bernerin johdolla loppuvuodesta 2015 tehdyt ratkaisut vaikuttavat mietinnön perusteella lähinnä paniikilta, jossa eri toimijat vetivät hommaa eri suuntiin. Lopulta Berner mokasi ja saisi luvan vastata virheistään.

Sitä vihreät eivät kuitenkaan vaadi. Jos vaatisivat, tapauksen jatkojappastelussa nousisi eittämättä esille edellisen hallituksen omistajaohjauksesta vastannut ministeri, vihreiden nykyinen presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Krista Mikkosen puolustuspuheenvuorossa mainitussa mietinnössä moititaan valtion omistajaohjausta yleisemminkin. Finavian johdannaisongelman osalta sanotaan, että se tuli julki jo vuonna 2012.

– Sopimuksista on aiheutunut huomattavaa vahinkoa valtiolle. Yhtiössä on kestänyt kauan reagoida asioihin. Reagointi on osin ollut myöhässä. Keskeisiä ratkaisuja on tehty vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Johdannaisasiassa siis vatuloitiin vuosikaudet. Vaikka ketään ei nimeltä mainita, Bernerin piikkiin nyt menevästä syyllisyydestä sysätään tarkastusvaliokunnan mietinnössä osa aikaisemmalle omistajaohjauspolitiikalle, josta vastasi ensin Heidi Hautala ja sitten Pekka Haavisto.

Epäluottamuksen äänestäminen Bernerille olisi ollut kutsu erityisesti populistisemmille keskustalaisille tuoda esiin Haaviston rooli. Se ei varmastikaan olisi miellyttänyt vihreitä näin kuntavaalien alla eikä erityisesti niiden jälkeen, kun presidenttiehdokas Haavisto henkilönä nousee jälleen vihreiden maskotiksi.

Ja niin vihreät tukevat Berneriä jättämällä vaatimatta tätä tilille. Muu olisi heittänyt Haaviston bussin alle.

Tarkennus 24.2.2017:
Finavian omistajaohjausvastuu on ja on ollut liikenne- ja viestintäministeriöllä. Sieltä nyt puidun jupakan keskiössä on ollut ministeri Berner. Tämän lisäksi hallituksessa on ja on ollut omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Tällä hetkellä se on pääministeri Juha Sipilä (kesk). Omistajaohjauspolitiikan osalta vastuu ulottuu siis myös häneen. Pekka Haavisto oli edellisessä hallituksessa omistajaohjauksesta vastaava ministeri, mutta hän ei ollut suoraan Finavian omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Omistajaohjauspolitiikan osalta hän on kuitenkin osallinen soppaan samalla tavalla kuin pääministeri Sipilä on nyt.

Päivitys 24.2.2017 klo 16.14:
Tarkennettu ingressiä. Siinä sanottiin aiemmin, että Finavia-sotkussa vatuloitiin ”Haaviston johdolla”. Tästä sai ymmärrettävästi käsityksen, että Haavisto olisi vastannut suoraan Finavian omistajaohjauksesta. Kuten yllä tarkennuksessa mainitaan, hänen roolinsa liittyi yleisemmin omistajaohjauspolitiikkaan.

Päivitys 25.2.2017
Korjattu selvyyden vuoksi kolmanneksi viimeisestä kappaleesta sana omistajaohjaus omistajaohjauspolitiikaksi. Haaviston ja Hautalan osalta puhutaan tässä kirjoituksessa nimenomaan omistajaohjauspolitiikasta, ei suorasta omistajaohjauksesta.

Pekka Haaviston ja Anne Bernerin kuvat: Eduskunta.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Eikös Finnavian omistajaohjaus kuulunut liikenne- ja viestintäministerille? Siinä ominaisuudessahan Bernerkin asiaa on hoitanut.
Siteeraamassasi mietinnössä todetaan:
”Finavia Oyj on valtion erityistehtävää hoitava osakeyhtiö, jonka valtio omistaa sataprosenttisesti. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. Omistajaohjaus siirtyy 1.4.2017 valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle.”

Juuri näin. Syyttävä sormi osoittaa vähän väärään osoitteeseen. Korhonen on tehnyt monia hyviä kirjoituksia, mutta tässä faktatarkastus on näemmä jäänyt vähän vaillinaiseksi ja sitä kautta kirjoituksen pointti on virheellinen. Lisäksi on aika ongelmallista nähdä tyhjää äänestämisen tuenosoitukseksi. Lisäksi Hautalan ohjaustapauksessa kyse taisi olla rikossyytteen jättämättömyydestä, ei mittavan vahingonkorvaussyytteen tekemättömyydestä. Kyseisessä tapauksessa ei mitään julkisten varojen hassausta sinällään tietääkseni tapahtunut.

Bernerin vahingoksi on laskettu sovintosopimuksen neuvottelun käynnistäminen Deloitten kanssa. Sopimuksella sovittiin lopuksi vastuut niistä vahingoista, jotka syntyivät Deloitten aikana (2009-2010). Vahinkojen määrä oli 317.000 euroa.

33,9 miljoonan vahingot syntyivät vuonna 2011 ja tähän liittyy ihan toinen tilintarkastusyhtiö, jonka kanssa ei ole sovittu mitään.

Lisätään vielä. Kataisen hallituksessa liikenneministerinä toimi Merja Kyllönen vasemmistoliitosta ja vasemmistoliiton lähdettyä hallituksesta ministeriksi nousi kokoomuksen Henna Virkkunen. En kuitenkaan lähtisi syyllistämään näitä kahta, sillä jupakkahan syntyi siitä, että teot tehtiin salassa ja tilintarkastusyhtiö ei niitä tuonut esille. Ministereillä ei siis ollut tietoa jonka perusteella toimia. Se varsinainen iso vahingonkorvaushaastehan oli suunnattu juuri tilintarkastusyhtiötä vastaan.

Totta, se iso haaste Deloittea vastaan oli 317.000 euroa. Se sovittiin ilman miljoonia maksavia oikeudenkäyntejä.

Vahingot olivat täysin selvillä ja rajoitettavissa 2013. Summa oli tuolloin Kyllösen aikaan alle 7 miljoonaa. Mitään ei tehty ja kun peli lopulta nyt vihellettiin poikki, niin saldo oli jo 34 miljoonaa.

Jutulla ei edellisten kommenttien valossa ole perustetta. Kuvassa pitäisi olla Kyllönen (vas) ja/tai Virkkunen (kok) ja,jos heillä oli tieto asiassa. Ja vaihtoehtoisesti lisäksi Sipilä (kesk). Kun näitä ei ole korjattu jutun tekstiin, niin tulee vaikutelma, että kirjoittaja tekee puoluepolitiikka. Valeuutinen leviää netissä

Tässä vähän taustaa: ”Valtion omistajaohjauksen keskittäminen markkinaehtoisten yhtiöiden osalta toteutui 1.5.2007, kun valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto aloitti toimintansa ja markkinaehtoisesti toimivien valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus siirrettiin osastolle. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden omistajaohjaus jakautuu edelleen usean vastuuministeriön kesken.” Eli Haaviston vastuulla oli nuo markkinaehtoisesti toimivat yritykset ja vastuuministereillä taas heille merkatut yritykset jotka olivat noita erityistehtäviä hoitavia firmoja. Toisin sanoen Isän pikajuna lähti liikkeelle väärällä olettamuksella josta hän rakensi vihjailuun perustuvan jutun. Kun jutun pohja osoittautui olevan tyhjän päällä hän ”korjasi” virhettään puolinaisilla lisäyksillä pystymättä myöntämään olleensa väärässä.

Onko kellään muistikuvaa tai kuvakaappausta jutun korjauksista 24.2., kun niitä oli vain kaksi ?
Onko niiden suhteen jotain eroa nykytilanteeseen?
Olen käynnistämässä prosessia asiassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X