Outo pöytäkirja Ylen hallintoneuvoston ”Sipilä-kokouksesta”

Jussi Korhonen
Blogit Isän pikajuna 2.3.2017 00:49
Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps) johti puhetta Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa 13.12.2017.

Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps) johti puhetta Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa, kun Sipilä-kohu oli kuumimmillaan.

Ylen hallintoneuvoston pöytäkirjan perusteella mitään Sipilä-kohua ei ole ollut olemassakaan. Puheenjohtaja Kivelän ja toimitusjohtaja Kivisen kommentit asettuvat outoon valoon, kun niitä vertaa aiempiin puheisiin ja toimiin.

Yleisradion hallintoneuvosto kokoontui viime vuoden viimeiseen kokoukseensa, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja Ylen välillä vellonut kohu oli kuumimmillaan. Kokous pidettiin 13.12. Yle oli käsitellyt pari viikkoa aikaisemmin Sipilän sukulaisten omistaman Katera Steel -yhtiön saamaa tilausta valtionyhtiö Terrafamelta.

Isän pikajuna tutustui kokouksen pöytäkirjaan, joka osoittautui osin omituiseksi.

Sipilä-kohu nousi ymmärrettävästi keskusteluun kokouksessa. Silmiinpistävää on, että pöytäkirjassa keskustelu on ohitetty ylimalkaisilla otsikkotason viittauksilla. Asian käsittelyn yhteydessä ei mainita edes nimeltä Sipilää tai Ylen uutisten ja ajankohtaistoiminnan vastaavaa päätoimittajaa Atte Jääskeläistä.

Tämä on omituista, sillä muissa viime vuoden pöytäkirjoissa on hyvinkin yksityiskohtaisia kuvailuja keskusteluista. Esimerkiksi perussuomalaisten Tampereen varavaltuutettu, nyttemmin puolueestaan erotettu Terhi Kiemunki mainittiin pöytäkirjassa nimeltä, kun hallintoneuvosto keskusteli häntä koskeneesta uutisoinnista viime keväänä.

Varavaltuutetun nimi mainitaan, mutta pääministerin ei.

Omituisia ovat myös hallintoneuvoston puheenjohtajan Kimmo Kivelän (ps) ja Ylen toimitusjohtajan Lauri Kivisen sanomiksi merkityt puheet. Niistä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Toimitusjohtajan katsaus

Hallintoneuvoston kokous järjestettiin joulukuussa suunnitellusti. Sitä ei kutsuttu erikseen koolle Sipilän ja Ylen ympärillä vellonneen kohun vuoksi, vaan asialistalla oli jo ennestään tärkeitä asioita, joista päällimmäisenä Ylen hallituksen valitseminen. Sipilän tapaus nousi esiin ajankohtaisia asioita käsiteltäessä.

Isän pikajunan saamassa kokouspöytäkirjakopiossa kohta neljä on otsikoitu muotoon Toimitusjohtajan katsaus ja keskustelu riippumattomuudesta: miten varmistetaan, että Yle toimii journalistisesti ja riippumattomasti. Pöytäkirjan mukaan Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen antoi katsauksen ajankohtaisista asioista.

– Toimitusjohtaja sanoi, että olennaista on varmistaa, että Yle toimii journalistisesti riippumattomasti. Toimitusjohtaja korosti, että vastaavan toimittajan vastuu perustuu lakiin. Vastaavan toimittajan tehtävät ja vastuu pidetään erillään muusta yhtiön johtamisesta. Tilanteeseen liittyen on käynnistetty kolmikärkinen keskustelu: toimitusjohtajan keskustelut ja organisaation kuulemiset, vastaavien toimittajien keskustelut sekä Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäen keskustelut kaikkien yleläisten kanssa, pöytäkirjaan on kirjattu.

Kommentoinnin voi katsoa koskeneen Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen kohdistunutta arvostelua, vaikka häntä ei erikseen nimeltä mainitakaan.

Kokouksen aikoihin käydyssä julkisessa keskustelussa jotkut esittivät Jääskeläisen hiljentäneen pääministeri Juha Sipilää koskenutta uutisointia. Joissakin puheenvuoroissa Jääskeläisen arveltiin pyrkivän välttämään yleisemminkin Sipilän puolueen keskustan kannalta kielteisten juttujen julkaisemista.

Mahdollisia syitä Jääskeläisen väitettyyn menettelyyn esitettiin monia. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti toi kohua käsitelleessä uutisoinnissaan ilmi tiedon, että Jääskeläinen on toiminut aikaisemmin keskustan nuorisojärjestössä. Jääskeläinen itse on kiistänyt painokkaasti tehneensä mitään ratkaisuja muiden kuin journalististen syiden vuoksi.

Organisaation tunnelmia

Myös Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki puuttui hallintoneuvoston kokouksessa Sipilä-kohuun. Pöytäkirjan mukaan hän kertoi hallintoneuvostolle roolistaan Ylessä ja ”viime päivien tapahtumista ja organisaation tunnelmista”. Sen tarkemmin Pihlajamäen sanomisistakaan ei pöytäkirjaan ole kirjattu.

Organisaation tuolloisia tunnelmia kuvastaa ehkä joiltakin osin se, että kokousta seuraavana päivänä Sipilää ja Katera Steel -yhtiötä koskeneen uutisen tekijöiksi merkityistä henkilöistä kaksi irtisanoutui. Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen kertoi lähtönsä syyksi eriävät mielipiteet sananvapaudesta päätoimittajan kanssa. Toimittaja Salla Vuorikoski puolestaan nosti esiin Ylen riippumattomuuteen liittyvät ongelmat.

Hallintoneuvoston kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Kimmo Kivelä totesi MTV:n mukaan, että ”hallintoneuvoston kanta on kriittisistä puheenvuoroista huolimatta, ettei päätoimittaja Atte Jääskeläisen työhön ole syytä puuttua”. Jussi Eronen kommentoi kokouksen jälkeen, että ”hallintoneuvosto vaikuttaa journalistisesti arvioiden kuurolta, sokealta ja halvaantuneelta”.

Päätoimittaja Atte Jääskeläistä tukevasta hallintoneuvoston kannanotosta ei ole hallintoneuvoston kokouksen pöytäkirjassa mitään mainintaa.

Kovin niukkasanaista

Kivisen ja Pihlajamäen esitysten jälkeen hallintoneuvosto keskusteli ”ajankohtaisesta Yle-keskustelusta”.

– Hallintoneuvosto keskusteli Ylen riippumattomuuden merkityksestä, toimittajien sananvapaudesta, johtamisesta Ylessä, toimittajien ammattitaidosta, yhtiön sisäisten asioiden käsittelystä julkisuudessa sekä sosiaalisen median roolista tiedonvälityksessä yleensä.

Noilla sanoin pöytäkirja kuitaa koko keskustelun.

Hallintoneuvoston pöytäkirjan merkinnät ovat ylimalkaisia.

Keskustelun kuvailu pöytäkirjassa on kovin niukkasanaista siihen nähden, mitä Isän pikajunan saamien muiden viime vuoden kokousten pöytäkirjoista on löydettävissä.

Esimerkiksi vuoden ensimmäisessä kokouksessa journalismista käydystä keskustelusta kirjattiin runsaasti eri puheenvuoroissa esitettyjä kysymyksiä ja väitteitä, syyskuussa pidetyn kokouksen pöytäkirjassa oli kirjaus jonkun hallintoneuvoston jäsenen keskustelun yhteydessä esittämästä mielipiteestä, jonka mukaan maakuntaradioiden entiset nimet olivat parempia ja niin edelleen.

Sipilä-kohua käsitelleen keskustelun kirjaukset ovat kuitenkin vain otsikkotasolla. Yhtäkään mielipidettä tai näkemystä ei ole kirjattu historiaan. Pöytäkirjassa ei mainita käydyn keskustelun yhteydessä edes Juha Sipilän tai Atte Jääskeläisen nimiä, vaikka he olivat käsitellyn ”ajankohtaisen Yle-keskustelun” ytimessä ja vaikka puheenjohtaja Kivelän mukaan hallintoneuvosto oli jossakin välissä asettunut tukemaan Jääskeläistä. On hyvin hankala kuvitella, että koko jupakka oltaisiin pystytty puimaan kumpaakaan nimeä mainitsematta.

Atte Jääskeläisen nimeä ei löydy myöskään kokouksessa läsnä olleiden luettelosta, mutta hän oli paikalla. Pöytäkirjassa todetaan muista pöytäkirjoista tutun tavan mukaisesti, että paikalla oli nimettyjen henkilöiden lisäksi ”Yleisradion johtoryhmän jäseniä”, joihin Jääskeläinen kuuluu. Hänen paikallaolonsa varmistuu pöytäkirjan kohdasta, jossa hänen kerrotaan esitelleen kunnallisvaaliohjelmissa noudatettavia periaatteita.

Kivelän kumma kommentti

Yksi pöytäkirjan kummallisimmista kommenteista menee hallintovaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten kansanedustajan Kimmo Kivelän piikkiin. Siinä Kivelä kiittelee Sipilä-kohusta käytyä keskustelua.

– Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että nyt käyty yleisluontoinen keskustelu oli hyvä. Hallintoneuvosto on Yleä valvova elin eikä käsittele yksittäisiä ohjelmia tai tapahtumia, pöytäkirjassa lukee.

Hallintoneuvosto on kuitenkin aikaisemmin viime vuonna käsitellyt hyvinkin yksityiskohtaisesti yksittäisiä tapahtumia. Aikaisemmin mainitun Kiemunki-uutisoinnin lisäksi hallintoneuvostossa puitiin tarkasti menettelytapoja niin sanotun Forssan tapauksen uutisoinnissa. Isän pikajuna kertoi molempien asioiden käsittelystä tarkemmin tässä viime kuussa julkaistussa kirjoituksessa.

Kirjoituksesta virinneen keskustelun yhteydessä Kimmo Kivelä totesi Helsingin Sanomille, että hän nimenomaisesti hallintoneuvoston puheenjohtajana sallii yksittäisiin uutistapahtumiin liittyvän keskustelun ja aikoo sallia jatkossakin.

Asioita ei ehkä käsitellä omina kohtinaan, mutta aikaisempien pöytäkirjamerkintöjen mukaan kokouksissa on puututtu journalistiseen työhön jopa niinkin tarkasti, että on puitu yksittäisen uutistapahtuman yhteydessä tehtyihin haastateltavien valintoihin.

Tässä valossa Kivelän Sipilä-keskustelun yhteydessä esittämä näkemys siitä, että hallintoneuvosto ei käsittelisi yksittäisiä ohjelmia tai tapahtumia näyttäytyy hyvin erikoisena.

Ei kerrottavaa jälkipolville

Yle-kohut eivät ole vielä lainkaan loppuun käsiteltyjä. Suomen Kuvalehti kertoi maanantaina, että Ylen viimein tilaaman selvityksen tilaaja ja hyväksyjä ovat yksi ja sama taho. Helsingin Sanomat puolestaan paljasti eilen, että Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen on henkilökohtaisesti käynyt kritisoimassa entistä pomoaan Jorma Ollilaa sivunnutta veroparatiisijuttua sen tekijöille. Käytös on erityisen outoa, kun ottaa huomioon,  että Kivinen itse korosti hallintoneuvoston kokouksessa Ylen journalistisen riippumattomuuden tärkeyttä ja vastaavan toimittajan asemaa.

Ylen journalismiin kohdistuva painostus on todellista, ja sitä tulee monista suunnista. Sitä tulee myös hallintoneuvoston sisältä, kuten Isän pikajunan aikaisempi juttu osoitti. Yhtiö on kipuillut rahoituspäätösten kanssa, organisaatiouudistusten puristuksessa ja alan yleisten muutosten kourissa. Kaiken tämän keskellä johtaminen vaikuttaa vähintäänkin sekavalta.

Eikä vielä olla päästy edes siihen, mitä kaikkea tapahtuu ja on tapahtunut Ylen maakuntatoimituksissa. Siihen asiaan palataan vielä varmasti.

Kun tapahtumia perataan joskus myöhemmin laajemmasta perspektiivistä, jää paljon muistitiedon varaan. Asioita puidaan monissa keskusteluissa eri kokoonpanoilla, mutta yksi keskeisimmistä keskusteluareenoista on lähinnä kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto ja sen kokoukset. Kokouksista laadituista pöytäkirjoista on kuitenkin turha hakea ylimalkaista maalailua kummempaa tietoa koko suomalaista yleisradiotoimintaa mahdollisesti mullistavan ajan näkemyksistä.

Nyt tarkastellun pöytäkirjan perusteella mitään Sipilä-kohua ei ole koskaan ollut edes olemassa. Se sen sijaan saatiin aiemmin tallennetuksi historiaan, että hallintoneuvoston jäsenen mielestä nimeltä mainitun tamperelaisen varavaltuutetun virpomispuheita koskenut uutisointi meni väärin.

Yleisradio on monella tavalla tärkeä instituutio sananvapauden ja sitä kautta koko demokratian kannalta. Tulevaisuuden tutkijoille soisi jätettävän täsmällisempää tietoa siitä, minkälaisilla mietteillä ja minkälaisten tapahtumien johdosta ehkä tärkeiksikin muodostuviin ratkaisuihin on päädytty.

Sipilä-kohun keskellä käydyn hallintoneuvoston kokouksen pöytäkirjaa ei ole vielä lopullisesti sinetöity osaksi historiaa, sillä siinä ei ole toisen pöytäkirjan tarkastajan sairastumisen vuoksi tarvittavia allekirjoituksia. Vielä siihen siis ehtisi tarkennuksia tekemään.

Kimmo Kivelän kuva: Eduskunta.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Lue myös:

Pöytäkirjat paljastavat: Ylen journalismia kohtaan poliittista painostusta hallintoneuvostossa (1.2.2017)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt