(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Reisjärvellä asiat sanotaan suoraan.Lasten eriarvoistaminen jatkuu vaalien jälkeenkin. Yksittäiset ehdokkaat joutuvat valituksi tultuaan syömään sanojaan. Viisas äänestäjä katsoo tyhjien lupausten sijaan tai ainakin lisäksi, mitä ehdokkaan puolue on tähän saakka tehnyt.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus asetti heti valtaan päästyään lapset vahvasti eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä kunnassa he sattuvat asumaan. Hallitus mahdollisti subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttamisen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen. Omaa vastuutaan keskustajohtoinen hallitus väisti pistämällä kuntapäättäjät niittaamaan lopulliset leikkaukset.

Vahvasti Sipilän hallituksen junttaama niin sanottu kilpailukykysopimus asettui vielä halveksumaan varhaiskasvatuksen työntekijöitä leikkaamalla heidän lomarahojaan ja pidentämällä työaikaa. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattamisen seurauksena työ on monessa kunnassa lisääntynyt, mutta siitä maksettu palkka käytännössä pienentynyt – eikä se ollut kaksinen ennen kiky-leikkaustakaan.

Osa kunnista on kapinoinut hallituksen vaatimuksia vastaan. Joissakin kunnista perheillä on edelleen vapaus valita yksilöllisen tilanteensa mukaan, onko lapsi kokopäiväisesti päiväkodissa, vaikka vähintään toinen vanhemmista olisikin kotona. Osassa kunnista on ymmärretty, että varhaiskasvatuksen laatu kärsii, jos lapsia säilötään päivät jättimäisissä ryhmissä.

Kuntalaisilla ei ole ollut suoraa sananvaltaa asiaan, vaan päätökset ovat nuijineet vuonna 2012 valitut valtuustot. Tulevissa kuntavaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus ottaa viimein kantaa. Vaikuttaisi siltä, että monet ehdokkaat ovat nostaneet lasten ja perheiden asioita vaaliteemoikseen.

Lupauksista on kuitenkin pitkä matka tekoihin.

Halvat puheet

Lapset ja nuoret. Varhaiskasvatus ja koulutus.

Nämä ovat teemoja, jotka toistuvat ehdokkaiden vaalilupauksissa. Suomen Kuvalehti kävi koneellisesti läpi vaalikoneessaan annetut lupaukset. Juttuun kootut sanapilvet eri puolueiden ehdokkaiden vakuutteluista osoittavat, että ainakin vaalipuheiden tasolla kunnille mahdollisen maakuntauudistuksen jälkeen jäävät tehtävät ovat kohtuullisesti hallussa.

Toteutuessaan suunnitellusti kuntien tehtäväkenttää suuresti määrittäneet sote-asiat siirtyisivät maakunnille. Tällöin varhaiskasvatuksen ja koulujen merkitys kuntapäättäjien vastuualueella korostuisivat. On hyvin luonnollista, että juuri näihin asioihin monien vaalipuheetkin keskittyvät.

Mitä sitten käytännössä tapahtuu, se on toinen juttu. Sitä on hankalampi selvittää koneellisesti varsinkin etukäteen. Sitä arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, että halvat puheet ovat politiikan arkipäivää, kun kansan poliittisen muistin ei edes oleteta ulottuvan muutamaa viikkoa kauemmaksi. Kuka esimerkiksi muistaa, mitä päivähoito-oikeutta rajannut ja ryhmäkokoja kasvattanut valtuutettu lupasi, kun hänet vuonna 2012 valittiin päätöksiä tekemään?

Isän pikajuna on ruotinut edellisessä eduskunnassa oppositiossa olleiden puolueiden piiristä esitettyjä puheita ja sitä, kuinka ne suhteutuvat tekoihin, joihin puolueet ovat valtaan päästyään ryhtyneet (esimerkiksi tässä ja tässä). Erityisesti nykyiselle pääministeripuolueelle keskustalle lasten ja perheiden asia oli tärkeä, kun se ratsasti kohti vaalivoittoa puheenjohtajansa Juha Sipilän luotsaamana.

Kun puolue pääsi valtaan, syötiin sanat ennätysvauhtia. Heti alkuun tehtiin selväksi, että lapset, nuoret ja perheet oli valittu aivan erityisen leikkausvimman kohteiksi. Jälki on ollut rumaa. Perheiden valinnanvapautta on rajattu, ja se on tehty vieläpä niin, että eri kunnissa asuvat ovat entistä vahvemmin eriarvoisessa asemassa. Edellisen hallituksen tekemien koulutusleikkausten päälle lätkittiin vielä musertavat uudet leikkaukset, joilla heikennetään merkittävästi kasvavan sukupolven mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Eniten tämä koskettaa lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin edes vaaleissa. Avuttomilta on helppo leikata. Heidät on mieluista unohtaa. Heitä koskeville lupauksille ei tarvitse edes yrittää keksiä katetta.

Pieni esimerkki

– Keskustan ehdokas pitää huolta lapsista ja nuorista ja alleviivaa kunnan näkökulmaa, analysoi Suomen Kuvalehden juttuun koottuja lupauksia retoriikan tutkija Jouni Tilli.

Tilli on itsekin keskustan ehdokkaana Reisjärvellä.

Reisjärvi on sopiva esimerkki tarkasteltaessa varhaiskasvatusasioita. Se on alle 3000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Seutu on keskustan vahvaa aluetta, ja puolue hallitsee Reisjärvenkin päätöksentekoa suvereenisti. Tällä hetkellä kunnanvaltuuston on 21 paikasta 15 on keskustan hallussa. Muilla puolueilla on joko yksi tai kaksi edustajaa.

Keskustavetoisella Reisjärvellä syöksyttiin täysin rinnoin Sipilän hallituksen varhaiskasvatusleikkauksiin. Asia nuijittiin koululautakunnan kokouksessa, jossa kaikki jäsenet olivat yhtä perussuomalaista lukuun ottamatta keskustalaisia. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden sijaan tarjotaan rajattua varhaiskasvatusoikeutta, ryhmäkokoja kasvatettiin ja päätettiinpä vielä korottaa päivähoitomaksujakin hallituksen sittemmin peruman ohjauksen mukaisesti.

Kunta julkaisi viime vuonna oppaan otsikolla Näin haen kunnallista päivähoitopaikkaa. Siinä arvot esitetään mitään kiertelemättä:

– Paras hoitopaikka pienelle lapselle on hänen oma koti ja paras hoitaja oma äiti tai isä, oppaassa sanotaan kauniilla Comic Sans -fontilla.

Vielä ennen kevättä 2015 keskustan puheissa vilissyt valinnanvapaus loistaa poissaolollaan Reisjärvellä kuten niin monessa muussakin kunnassa. Käytännön tasolla valinnanvapautta rajattiin heti ja täysimääräisesti, kun se valtiovallan toimesta mahdollistettiin.

Minne jäi perheiden asiantuntemus?

Reisjärvellä kunta määrittää pienen lapsen eduksi kotihoidon. Siinä ei erilaisten perheiden erilaisien lapsien erilaisia tarpeita erityisemmin huomioida.

Vielä tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla toisteltiin valinnanvapauden keskeiseksi perusteeksi perheiden asiantuntemusta omien tilanteidensa tulkitsijoina. Puhuttiin, että perheet tekisivät lastensa hoitoratkaisuja koskevat päätökset omien yksilöllisten tilanteidensa edellyttämillä tavoilla niin, että perhe voisi hyvin. Sanottiin, että tämä mahdollistaisi hyvinvoivat perheet, joissa olisi hyvinvoivia lapsia.

Kuulostaa järkevältä. Lapsien hyvinvointiin kannattaa panostaa ihan jo siitäkin itsekkäästä syystä, että he pyörittävät tätä maata sitten, kun me nykyiset aikuiset olemme vanhuuttamme avuttomia.

Perheet eivät ole samanlaisia. Lapset eivät ole samanlaisia. Jollekin lapselle kotihoito voi olla paras vaihtoehto. Joidenkin perheiden tilanne voi olla sellainen, että lapsen etu olisi olla päivähoidossa, vaikka kotona olisikin joku aikuinen.

Esimerkiksi sosiaalisin perustein tällaisessa tapauksessa on edelleen mahdollista saada lapsi kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mutta se edellyttäisi sitä, että kotona olevan vanhemman tulisi käydä lakki kourassa todistamassa kelvottomuutensa vanhempana jollekin virkailijalle. Reisjärvellä vaaditaan joko sosiaalityöntekijän tai lääkärin lausunto.

Toisissa kunnissa tällaiseen nöyryyttämiseen ei tarvitse alistua; leikkaukset torjuneilla paikkakunnilla perheiden kyky tulkita itse yksilöllisiä tilanteitaan on edelleen arvossaan, ja valinnanvapauteen kuuluvat sekä tuettu kotihoito että kunnallinen varhaiskasvatus.

Tulevien valtuustojen päätökset jäävät nähtäviksi. On hyvin todennäköistä, että valtasuhteet eivät merkittävästi muutu ja että lapsien ja nuorten eriarvoistaminen asuinpaikan mukaan jatkuu. Arvatenkin päätökset nuijitaan jatkossakin pääosin suljettujen ovien takana puolueiden ryhmäpäätöksinä ja ryhmien välisinä budjettisopimuksina niin, että monet nyt kaikkea kaunista lupailevat yksittäiset ehdokkaat turpoavat syömistään sanoista.

Äänestäjän kannalta tilanne on tältä osin hankala. Tulevaa voi ennakoida tutkimalla yksittäisten ehdokkaiden puheiden sijaan sitä, kuinka eri puolueet ovat tähän saakka toimineet. Vanhoista tekosista on luettavissa askelmerkit, jotka määrittävät myös tulevia päätöksiä.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Lue myös:

Näin härskisti lapsilisäleikkaajat huijasivat (24.11.2016)

”Keskusta ei hyväksy perheisiin ja perusturvaan kohdistuvia leikkauksia”

Aiheesta internetissä:

Suomen Kuvalehti: Kaikkea hyvää lapsille – Yli 13 000 ehdokasta antoi vaalilupauksen SK:n vaalikoneessa, kävimme läpi ne kaikki (21.3.2017)

Reisjärven koululautakunta 2.5.2016

Reisjärvi: Näin haen kunnallista päivähoitopaikkaa (24.2.2016)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X