Nyt se sanottiin ääneen: lukukausimaksuja ajetaan myös suomalaisille
Etlan esitys ennakoi tulevaa. Koulutus- ja opintotukileikkaukset ja ulkomaalaisten lukukausimaksut olivat vasta alkusoittoa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ehdottaa korkeakouluihin lukukausimaksuja. Tänään julkaistussa muistiossa Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä korostavat tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä ja pahoittelevat niihin suunnattuja leikkauksia. Niitä he paikkaisivat myös suomalaisilta opiskelijoilta perittävillä maksuilla.
Tutkijat pitävät muistion mukaan julkiseen talouteen kohdistettuja leikkauksia yleisesti perusteltuina, eivätkä he näe, että koulutuksen ja tutkimuksen leikkauksia olisi mielekästä korvata ottamalla lisää velkaa, korottamalla veroja tai leikkaamalla jostakin muualta.
Niinpä he päätyvät ehdottamaan yliopistojen kertaluontoista pääomittamista.
Ja lukukausimaksuja. Esimerkkilaskelmassa kaavaillaan vuotuiseksi summaksi 2000 euroa per opiskelija.
Näin. Viimein se on sanottu ääneen:
Koulutuksesta halutaan tehdä Suomessa maksullinen palvelu.
Etlan ehdotuksesta kertoi muun muassa Yle. Itse muistion voi lukea tästä.
Lahjakkaimmat rääsyläiset stipendeillä oppiin
Etlan ehdotuksessa lukukausimaksut kytkettäisiin opintolainoihin, joiden osuutta lisättäisiin. Lisäksi köyhille tarjoillaan armonpalasysteemiä, jossa lahjakkaimpia rääsyläisiä voitaisiin ottaa koulutukseen stipendeillä.
Ehdotuksen järkeilyosion tulkinnan voi tiivistää siihen, että koska huono-osaisuus periytyy jo nyt, ei siitä voi olla mitään haittaa, että yhteiskuntaluokkien välisiä muureja korotetaan entisestään. Matalan koulutuksen, joka samalla merkitsee matalia tuloja, vanhempien lapset kouluttautuvat muutenkin matalasti, joten mitäpä siinä enää parin tonnin vuosittainen lasku missään tuntuisi.
Kun EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta päätettiin ruveta keräämään lukukausimaksuja, ennakoivat monet sen olevan ensimmäinen askel kohti yleisemminkin maksullista koulutusta. Etlan ehdotus on toistaiseksi vakavin yritys viedä tätä kehitystä eteenpäin.
Etla vaikuttaa lähtevän esityksessään siitä, että lukukausimaksut olisivat opiskelijalle henkilökohtainen sijoitus tulevaisuuteen.
Maksuton koulutus on yhteiskunnan sijoitus sivistykseen, mutta vallitsevan kehityksen mukaan sivistyksellä itsessään ei nähdä arvoa, vaan ainoastaan siitä suoraan laskettavissa olevasta rahasta. Se voi osoittautua vielä vaaralliseksi virhearvioksi, jos valeuutisista totuutensa ammentavien joukkoa määrätietoisesti kasvatetaan.
Kyyti on kylmää, mutta sitä ei voi pitää odottamattomana. Olisi hyvin luontevaa, että kuntavaalien jälkeen pidettävässä hallituksen puolivälitarkastelussa Etlan ehdotus otetaan vakavaan harkintaan. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten masinoimia koulutusleikkauksia ollaan markkinoitu uudistuksina, ja myös maksullinen korkeakoulutus olisi helppo myydä osana saamaa uudistuspakettia.
Erityisesti mallin voi arvioida sopivan kokoomukselle, joka on ainoana eduskuntapuolueena ollut hallitusvastuussa määrätietoisesti päättämässä kaikista kuluvan vuosikymmenen koulutusleikkauksista. Kuvaavaa on, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) tyrmäsi Etlan esityksen kokoomuksen puolesta sillä perusteella, että sitä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan – ei siksi, että se olisi kokoomuksen mielestä millään tavalla väärin.
Etlan esitys lukukausimaksuista hallitusohjelman vastainen. Kokoomus ei kannata.
— Sanni Grahn-Laasonen (@sannigrahn) March 31, 2017
Toisille kymppitonni on pikkuraha
Ehdotettu kahdentuhannen euron vuosittainen lukukausimaksu tekisi korkeakoulutuksen kokonaishinnaksi noin kymmenentuhatta euroa. Voi hyvin kuvitella, että hyvätuloisen perheen kasvatille se on pikkuraha. Se vastaa kahden kuukauden palkkaa, jonka pääsee tienaamaan viimeistään heti valmistumisen jälkeen. Hyväpalkkainen työllistyminen tapahtuu helposti, kun vähintäänkin vanhemmilta perittyjen verkostojen avulla työpaikka on taattu.
Köyhän perheen lapselle kymppitonni on musertava summa. Mistään työpaikoista ei ole mitään takeita, kun syntymäverkostoituneet puskevat edestä, takaa ja sivuilta ohi. Se on korkean riskin sijoitus. Hyvin mahdollisesti pääasialliseksi tuloksi muodostuvasta toimeentulotuesta puliteltuna se tietää pysyvää lovea ruokarahoihin.
Opintotuen lainapainotteisuuden voimakas lisääminen on jo osaltaan vienyt koulutusta yleisestä sivistyksestä kohti henkilökohtaista sijoitusta. Maksullinen koulutus asettuisi tähän kehityskulkuun luontevasti.
Kun katujen laista tulee osalle korkein oppi
On hyvin todennäköistä, että Etlan ehdotus tyrmätään tuoreeltaan. Vielä todennäköisempää on, että se hyväksytään viimeistään seuraavan vuosikymmenen aikana. Ehdotuksessa korkeakoulut saisivat määrittää lukukausimaksunsa itse niille asetetun kattosumman puitteissa. Maksuista olisi myös mahdollista saada helpotuksia. Ensivaiheessa näin voi olla, mutta yleisen kehityksen näkökulmasta myös näistä rajoitteista ennen pitkää luovutaan.
Suomessa elää jo nyt joukko nuoria aikuisia, jotka ovat toisen polven osattomia. Heidän vanhempansa tiputettiin kyydistä 90-luvun laman pyörteissä. Mahdollisuuksien tasa-arvo merkitsee heille odottelua joko Kelan puhelinpalvelussa tai leipäjonossa. Ahdistukseen on tarjolla lääkkeeksi joko Subutexiä tai Suomi-viinaa. Toivottomuuden kehä sulkee sisäänsä perinnöllisesti.
Halu rajata koulutus hyvätuloisten herkuksi on odotettua. Yhteiskuntaluokkien nykyistäkin syvempi eriyttäminen vaikuttaa määrätietoiselta. Sitä kannattaisi kuitenkin pohtia, kuinka viisasta on pitkällä tähtäimellä tehdä köyhistä ja osattomista kovin sivistymättömiä.
Tällä hetkellä vastareaktiot aina uusiin leikkauksiin ovat olleet melko maltillisia.
Valeuutisten sokean uskomisen ja niiden pohjalta toimimisen luulisi kuitenkin olevan sellainen merkki, jonka voisi kuvitella herättelevän miettimään, kuinka kestävää kehitystä on pyrkiä sulkemaan yhä kasvava joukko kansasta sivistyksen ulkopuolelle.
Nyt vielä jotensakin pärjäilllään, mutta kuinka käy, kun yhä useampi ei tiedä muusta kuin katujen laista?
Päivitys 31.3.2017 klo 12.28
Lisätty tieto Sanni Grahn-Laasosen kannanotosta.
Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.
Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.
*************
Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa