(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Maahanmuuttovirasto Migri.

Maahanmuuttovirasto Migri vetoaa kiireisiin pahasti viivästyneessä tietopyyntöasiassa.

Kerroin aiemmin, että Migrin vastaukset yhteydenottoihin ovat viipyneet selvästi yli hyvän hallinnon edellyttämien aikarajojen. Turvapaikkaratkaisuihin liittyviä esimerkkipäätöksiä koskeviin tietopyyntöihin ei ole annettu lainkaan valituskelpoisia päätöksiä, vaikka ensimmäistä niistä on pyydetty jo 23 päivää sitten.

Tietoja ei suostuta toimittamaan, eikä tästä ratkaisusta voi valittaa ilman asianmukaisia päätöksiä.

Jutun julkaisun jälkeen Migrin tiedottaja Kaisa Härkisaari lähetti viivästystä selittävän sähköpostin. Tietopyyntöasia ei ole Härkisaaren mukaan unohtunut, eikä asiassa vitkutella tahallaan.

– Taustalla on se, että sama ihminen, joka valmistelee soveltamisohjepäivityksiä turvapaikkapäätöksiä tekeville hoitaa myös tietopyyntöäsi ja siihen liittyvää päätöstä. Hänen on ollut yksikertaisesti pakko priorisoida ja keskittyä paljon työtä vaativiin soveltamisohjeisiin, Härkisaari kirjoittaa.

Tietopyyntöasiaan luvataan palata, kun soveltamisohjeet on tehty.

Resurssipula on kehno selitys

Maahanmuuttovirasto vetoaa siis siihen, että on ollut kiireellisempää tekemistä. Se ei kuitenkaan sovellu kovinkaan hyvin verukkeeksi.

Vastaavaa asiaa on puitu ennenkin. Esimerkiksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa vuodelta 2008 todetaan selväsanaisesti, että resurssipula ei ole pätevä selitys.

Asiassa oli kyse toimittajan Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemästä tietopyynnöstä. Ratkaisun saaminen venyi yli määräaikojen. Patentti- ja rekisterihallitus kuitenkin katsoi, että asiassa oltiin toimittu kohtuullisessa ajassa, kun huomioon otetaan ”ruuhkainen työtilanne”.

Apulaisoikeusasiamiehelle selitys ei kelvannut.

– En voi mitenkään yhtyä tähän näkemykseen. Laillisuusvalvonnassa resurssipulaa ei ole pidetty hyväksyttävänä syynä poiketa laissa asian käsittelylle säädetyistä menettelyllisistä vaatimuksista, koska julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen.

Tapauksessa apulaisoikeusasiamies katsoi, että yli kuukaudeksi venynyt päätöksen odottelu tarkoitti ”julkisuuslain mukaisten määräaikojen huomattavaa ylittymistä”. Ratkaisussa sitä pidettiin ”erityisen moitittavana”.

Luppoaika vähissä – lakia silti noudatettava

Viranomaisilla on hyvin usein kiire. Resurssit ovat tiukilla. On hyvin ymmärrettävää, että varsinkin Migrissä on luppoaika vähissä.

Viranomaisten on tästä huolimatta pystyttävä suoriutumaan niille osoitetuista velvoitteista. Ei ole tietenkään yksittäisen viranhaltijan vika, että häneltä loppuvat työpäivästä tunnit ja pöydälle jää tekemätöntä työtä.

Siitä ovat vastuussa poliitikot.

Kansalaisilla on oikeus olettaa, että viranomaiset toimivat lain mukaan. Poliitikoilta on oikeus edellyttää, että he järjestävät viranomaisille sellaiset resurssit, että tehtävistä selvitään siten kuin laki vaatii.

Migrin kiire on varmasti totta. Pätevä selitys se ei silti ole.

Lue myös:

Migri pimittää ja vitkuttelee – tarkistapa tässä sitten faktoja (7.6.2017)

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X