(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Juha Sipilän johtama hallitusrintama on riitainen.

Syöksyvätkö keskustalaiset Sipilän perässä vai tarttuvatko uuden vuosituhannen tapaan? 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on surkeassa tilanteessa. Hänen puolueensa kannatus on romahtanut, kun taas hallitus- ja kilpakumppani kokoomus porskuttaa kasvavassa suosiossa.

Kokoomuksen vahvan miehen, Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on käynnissä kampanja, joka tähtää Sipilän ainoan keskustalaisen saavutuksen, maakuntauudistuksen vesittämiseen. Hanketta kaadetaan jo nyt, mutta viimeistään sen kohtalonhetket koittanevat asian viimeistelyn jäädessä seuraavalle hallitukselle.

Siihen hallitukseen keskustalla ei ole mitään asiaa nykyisillä kannatuslukemilla.

Maakuntauudistuksesta ei ole hyötyä kenellekään tai millekään muulle kuin keskustalle. Kyseessä on keskustan edeltäjän maalaisliiton vuonna 1914 starttaama hanke. Nykyisillään sen pääasiallinen funktio on siirtää valtaa kaupungeista keskustan maakuntaoligarkeille. Kun uusi hallintoporras rakennetaan, on sille myöhemmin luontevaa siirtää yhä uusia tehtäviä ja näin yhä kasvavaa päätösvaltaa keskustalle.

Maakuntahanke koplattiin keinotekoisesti sote-uudistukseen, vaikka kaikkien tarpeelliseksi tunnustaman uudistuksen kannalta suuri ja sekalainen maakuntahimmeli ei ole likikään paras toteutustapa.

Asiassa tehtiin kylmä kauppa. Yhtäältä päätettiin siirtää valinnanvapaudeksi kutsutulla manööverillä sote-rahat julkisilta toimijoilta kokoomusta lähellä oleville suuryrityksille ja toisaalta valtaa keskustalaisille maakunnille.

Kokoomuksen etu ei ole luovuttaa valtaa keskustalle, kun sen saama vastine jää vähäiseksi ”valinnanvapauden” näivettyessä. Keskustaa kokoomuksen ei tarvitse tai kannata enää nuoleskella, koska kaiken toteutus tehdään seuraavalla vaalikaudella kuitenkin muussa kokoonpanossa.

Kehitys on viemässä keskustan valtapaitsioon valtakunnan tasolla, eikä sitä paikkaavan maakuntakaappauksen toteutuminenkaan ole enää selvyys.

Keskusta henkilöityy vahvasti Juha Sipilään. Niin kauan kuin puolueella on Sipilän kasvot, ei suuntaa muuteta.

Tällä vuosituhannella ei ole vielä eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitusta, jonka pohja ei olisi kestänyt yksittäisiä irtautumisia lukuun ottamatta koko vaalikautta. Yksikään vaalien jälkeen hallituksen johtoon asettunut pääministeri ei ole kuitenkaan istunut asemassaan seuraaviin vaaleihin.

Vuorollaan korvatuiksi ovat enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti tulleet Anneli Jäätteenmäki (kesk), Matti Vanhanen (kesk) ja Jyrki Katainen (kok).

Kempeleen pillipiipari kulkee kohti rotkoa. Äänestäjät ovat jo huomanneet jättäytyä joukosta.

Keskustan päätettäväksi jää, haluaako puolue syöksyä uppiniskaisen johtajansa soiton lumoissa syvyyksiin vai yrittääkö se uuden vuosituhannen tavaksi muodostuneen käytännön mukaisesti vielä uusilla kasvoilla pelastaa sen, mitä pelastettavissa ehkä on.

Juha Sipilän kuva: Santeri Viinamäki / Wikimedia CommonsCC BY 4.0.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X