Syöksyneetkin vihreät ovat tekemässä historiaa
Grafiikkaan on koottu vihreiden ja kaikkien sotien jälkeen yli kymmenen prosentin kannatukseen yltäneiden puolueiden kannatukset eduskuntavaaleissa 1945-2015 (Lähde: Tilastokeskus 1, 2). Viimeinen lukema on keskiarvo Ylen ja Helsingin Sanomien julkaisemien tuoreimpien mielipidemittausten kannatusarvioista.
Ylen tuorein kannatuskysely osoittaa, että vihreiden suosio on hiipumaan päin. Touko Aallon ei ehkä sittenkään kannata varautua pääministeriyteen. Jos eduskuntavaalit olisi järjestetty tutkimusajankohtana, olisi mielipidemittauksen mukaan puolue saanut 14 prosentin kannatuksen.
Edellisestä mittauksesta kannatus syöksyi 2,4 prosenttiyksikköä. Tiputus on todellinen, sillä se ei mahdu tutkimuksen virhemarginaaliin.
Nämäkin lukemat olisivat silti vuonna 1988 perustetulle puolueelle historiallinen tapaus, jos ne toteutuisivat vaaleissa – ja vielä on useampi prosenttiyksikkö syöksymävaraakin. Suomeen ei ole nimittäin 50-luvun jälkeen syntynyt ainuttakaan poliittista liikettä, joka olisi yltänyt eduskuntavaaleissa edes kymmenen prosentin kannatukseen.
Vanhat iskevät aina
Puoluekannatusarvion tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen tulkitsi Ylelle tuoreet lukemat “vanhojen puolueiden vastaiskuksi”. Tulkinta on osuva. Lukemat toistavat samalla tarinaa meikäläisen puoluepoliittisen liikehdinnän pysähtyneisyydestä.
Suomen poliittinen kenttä on kaikesta näennäisesti turbulenssista huolimatta liikkeissään hyvin kankea. Jos tarkastellaan aikaa sotien jälkeen, vanhat puolueet ovat onnistuneet iskuissaan ja vastaiskuissaan tähän saakka aina. Kansa äänestää vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen yksiä ja samoja puolueita.
Toisin kuin monissa muissa maissa meillä upouuden liikkeen pääseminen valtaan tai edes merkittävään kannatukseen on liki mahdotonta.
Nuorin yli kymmenen prosentin kannatukseen eduskuntavaaleissa yltänyt liike on Suomen Pientalonpoikien Puolueen nimellä vuonna 1959 perustettu SMP ja sen taivalta 90-luvulla jatkanut perussuomalaiset.
Ainoa jatkosodan jälkeen syntynyt puolue, joka on yltänyt yli 20 prosentin kannatukseen on SKDL, jonka nykymuoto tunnetaan vasemmistoliittona. Poliittisena liikkeenä senkin juuret toki yltävät kauemmas, mutta ennen sotia puolueeksi ja vaaleihin ei ollut kuitenkaan asiaa, joten pysyvämpi järjestäytyminen tapahtui vasta vuonna 1944.
SKDL on myös ainoa sodan jälkeen perustettu puolue, joka on noussut eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Tämä tapahtui täpärästi vuonna 1958, kun SDKL, SDP ja maalaisliitto saivat kaikki hieman yli 23 prosentin kannatuksen ja mahtuivat yhden prosentin kymmenyksen sisään.
Voitosta huolimatta SKDL ei päässyt tuolloin edes hallitukseen. Kertaalleen se on kuitenkin saanut toimia pääministeripuolueena, kun Mauno Pekkalan hallitus piti valtaa vuosina 1946-1948. Ellei virkamieshallituksia oteta huomioon, tämä on ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kerta, kun sodan jälkeen perustetun puolueen edustaja on ollut Suomen pääministeri.
Mikä hyvänsä kaksinumeroinen kannatusluku eduskuntavaaleissa on siis vihreille suuren juhlan paikka. Puolueella on toki vielä aikaa ryssiä kannatuksensa ennen seuraavia eduskuntavaaleja alle kymmeneen prosenttiin, mutta siihen vaaditaan jo poikkeuksellista epäonnistumista.
Tai historian toistumista.