(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Timo Soini kesäkuussa 2015. Kuva: rajaus ja muokkaus alkuperäisestä. Alkuperäinen kuva: OSCE Parliamentary Assembly. CC BY-SA 2.0.

Uransa huipennukseksi ennen niin mahtipontisesta emeritussuurpersusta tuli vanhojen puolueiden sätkynukke, jolla ei ole muuta virkaa kuin läähättää, kun isännät käskevät. 

Ulkoministeri Timo Soini (sin) mekastaa blogissaan, kuinka hänen kommunisteiksi ja sosialisteiksi nimeämänsä vasemmisto-oppositio ei muuta tee kuin valittaa. Vaihtoehtoja eivät Soinin mukaan esitä.

Tämä on hyvin erikoista puhetta, kun sekä SDP että Vasemmistoliitto nimenomaan ovat esittäneet vaihtoehtoja. Puolueiden tällä viikolla julkistamista vaihtoehtobudjeteista voi tietysti olla montaakin mieltä, mutta vaihtoehtoja ne joka tapauksessa sisältävät.

Erityisesti Timo Soinin näppäimistöstä lähtöisin olevaksi tekstiksi tuotos on suorastaan hupaisa, mutta tuskin hänen tarkoittamallaan tavalla. Kenenkään moittiminen valittajaksi on koomista, kun muistaa, että Soini itse on poliittisen lähihistorian suurin uikuttaja. Hän on kuluttanut merkittävän osan elämästään nimenomaan silkkaan hallitusten haukkumiseen perustuvan puolueen rakentamiseen.

Blogissaan Soini mollaa myös oppositiopuolueiden presidenttiehdokkaita. SDP:n Tuula Haataisen ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen hän arvioi jäävän yhdessäkin alle Paavo Lipposen (sdp) viime vaaleissa keräämän 6,7 prosentin kannatuksen.

Se voi pitää paikkansa.

Emeritussuurpersun olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka Kyllönen ja Haatainen eivät saisi kuin yhden ääneen naiseen, niin sekin on enemmän kuin mihin hänen oma puolueensa yltää. Sinisillä ei ole presidenttiehdokasta ollenkaan, ja se johtuu ihan kylmästi siitä, että puolue ei olisi saanut edes halutessaan tarvittavaa määrää kannattajakortteja kerättyä.

Presidenttiehdokkaan asettamiseksi olisi sinisiltä vaadittu 20 000 kannattajakorttia. Se olisi ollut vallan mahdoton saavutettava, kun puolueeksi rekisteröitymiseen vaadittavien 5000 kannattajakortinkin haaliminen vei sinisiltä monta kuukautta.

Helsingin Sanomien tuore gallup tarjoili Soinin poppoolle kannatuslukemiksi 1,6 prosenttia. Totuttuun tapaan se mahtuu tutkimuksen virhemarginaalin sisään.

Sellaisilla numeroilla olisi syytä suulaankin maisterisjätkän miettiä, missä määrin kannattaa ruveta kenellekään pottuilemaan.

Timo Soini on nyt uudessa tilanteessa. Vanhat sutkautukset eivät enää pelaa, kun kaikki sanat on syöty, takit käännetty ja muututtu uran huipennukseksi vanhojen puolueiden sätkynukeksi, jolla ei ole muuta virkaa kuin läähättää isäntien niin käskiessä.

Ennen niin mahtipontista Soinia kävisi sääliksi, ellei hän vanhan sloganinsa mukaisesti saisi tällä hetkellä täsmälleen sitä, mitä hän on itse suureen ääneen tilannut.

Kuva: rajaus ja muokkaus alkuperäisestä. Alkuperäinen kuva: OSCE Parliamentary AssemblyCC BY-SA 2.0.

X