Miksi ympäristöteot vain maalaisten harteilla — haloo Helsinki!

Jaa kaverilleTilaa Seura

Ympäristöteot ovat maaseudun hyvissä käytännöissä kehittyneet koko ajan. Kaupunkien olisi syytä panna myös kortensa kekoon.

Paras tapa suojella luontoa maataloudessa on hyvät viljelytavat ja hyvät käytännöt. Oli se luomua, IP:tä tai tavanomaista.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeää. Sanonta ”maa on lainassa tulevilta sukupolvilta” pitää edelleen paikkansa.

Kun maa elää, se pidättää ravinteita ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön. Kun elävää maata lannoitetaan, ravinteet päätyvät lautaselle.

Kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita on pakko käyttää, ettei maa köyhdy, eikä rikat valtaa alaa. Luomussa pyritään toisenlaisiin käytäntöihin, mutta se tarkoittaa myös että osa pelloista on vajaakäytössä.

Pienimuotoisesti voidaan toki asia hoitaa omassa puutarhassa vaikka kuokalla, mutta ei ammattiviljelyssä. Maataloutta syytetään yleisesti vesistöjen sotkemisesta. Sikäli tämä pitää paikkansa, että pellosta valuu ravinteita MTT Jokioisten tutkimuksen mukaan jonkin verran, oli se viljelty tai ei.

Suomessa on kuitenkin eri alueita ja erilaista maaperää. Keski-pohjanmaalla on erittäin voimaperäsistä karjataloutta, mutta Perämeri ja Merenkurkku ovat puhtaita. Kiitos viljelijöille. He tietävät mitä tekevät.

Näissä keskusteluissa ohitetaan yhteiskunnan tuottaman kuonan vaikutus. Kaupunkien kakkapäästöjä laiminlyödään jopa tahallisesti. Esimerkiksi Viikistä, Suomen suurimmasta jätevesipuhdistamosta  valui mereen saman verran typpeä,  kuin 200 000 kakasta kertyy. Ketään ei sanktioitu. Koska laki antaa siihen luvan.

Toisin on maalla. Kurikka on hyvä esimerkki. Suomen eturivin jätevesijärjestelmä löytyy sieltä. Ylijuoksutuksia ei tehdä. Suurin osa jopa perämetsien taloista on viemäröity.

Siellä ei tapahdu samaa kuin Vantaanjoella, jossa asuntojen jätevedet ovat edelleen sakokaivojen varassa, vieläpä lukuisten vesistöjen vieressä. Putkikauppiaat hierovat käsiään. Koska ongelmaan paneudutaan?

Jäteveden puhdistamista laiminlyödään ja jätettä valutetaan suoraan mereen ylijuoksutuksina. Aivan sama kuinka pitkä putken kautta, sinne sitä menee.

On paljon tutkimuksia joita lukemalla oppii maaperäkemiasta ja biologiasta. Mutta kuka niitä lukee, tuntuu että ei ainakaan isojen etelän kaupunkien virkamiehet ja ympäristöviranomaiset.

On olemassa erilaisia tutkimuksia, jotka kumoavat toisiaan. Luke, Helsingin yliopisto ja viimeisin ja mielenkiintoisin on Limnologi Matti Lappalaisen väitöskirja. Se kumoaa suuren osa 30 vuoden tiedosta, ja uskottavasti.

Kun puhutaan jätevesilaitosten ongelmista, niitä on. Joko fosforin talteenotossa tai typen käsittelyssä. Kemiallisista prosesseista kiistellään.

Töölönlahti on törkeässä kunnossa. Sinne pumpataan vettä Hietaniemestä, vesi on 15 vuoden aikana hiukan kirkastunut, muttei puhdistu.

Kauppatorilta menee kolme putkea kakkaa suoraan mereen. Kaupungin sekavesijärjestelmä ei voi toimia mitenkään.

Tiesittekö tätä arvon päättäjät, Greenpeace, WWF, natanvihreät ihmiset? Maalla on ongelmia, mutta niitä korjataan. Miksi ette panosta kaupunkeihin myös? Iso ongelma on suuret laitokset. Yhtä ollaan taas pykäämässä  lisää ruuhkasuomeen.

Maaseudun puolesta on sanottava fakta, että järvi-Suomi tarjoaa laimennusvettä Itämereen. Suurten järvien fosforipitoisuus on 10 milligrammaa grammassa. Suomenlahdessa vastaava luku on 30 mikrogrammaa grammassa.

Pankaa Helsingin veroäyriin sentti lisää, ja tehkää kerrankin kaupungissakin ympäristöteko.

Ympäristöteot eivät olisi vain maalaisten harteilla. Syyllinen pitää aina löytää. Yleensä se löydetään maaseudulta.

 

 

X