Miten vähän me tiedämme

Me luulemme, että tiedämme jotain — miten vähän me tiedämme loppujen juuri mistään. Todella vähän tiedetään ympäristönsuojelusta.

Olen kartoittanut asiaa joidenkin tutkijoiden ja limnologien kanssa vesiensuojeluun liittyviä asioita.

Jätevesien puhdistamista, fosforin käyttäytymisestä ja typpiyhdisteiden vaikutuksia.

Yksi arvostettu limnologi kysyi: ”Olet tutkinut asiaa viis päivää, minä viisi vuotta, miten voit jostain jotain ymmärtää?”

Kun auktoriteetkin ovat asioista keskenään eri mieltä, päätin luovuttaa. Totuuksia on tarjolla kohmelokaupalla. Poimi niistä nyt sitten totuus.

On vaikea ymmärtää miten vaikeita asioita nämä ovat ymmärtää, kokonaisuutena. Sen kun tajuaa, tulee suorastaan helpottunut olo.

Ne jotka eivät ole päässeet edes sille tasolle, että ymmärtäisivät miten vähän ymmärtävät, ovat usein eniten äänessä.

Typpi ei ole vain typpi

Typpi ja typpiyhdisteet, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, orgaaninen typpi… Mikä on hyvää luonnolle ja vesistölle?

Jotkut typen yhdisteet ovat tarpeellisia vesistölle, jotkut eivät.

Vedessä pitää olla typpeä jossain muodossa. Mikäli vedessä ei ole riittävästi oikeaa typpeä kasvit pulahtavat ottamaan sen ilmasta.

Fosfori ei ole kaikki liukoista, eikä pahaa

Jätevesien puhdistamoissa käytetään ferrisulfaattia ja ferrosulfaattia, yleensä ilmeisesti ferrosulfaattia, ja muita aineita.

Fosfori on tarpeellista, mutta se aiheuttaa myös harmia. Selvitellessäni nousi esiin yksi asia: jäteveden puhdistamoissa käytännöt eivät ole läheskään aina luonnon kanssa toimivia.

Fosfori on tärkeä ravinne. Kun se levitetään maahan, pellolle tai puistoon kompostoidun jätevesilietteen mukana, sen käyttäytyminen saattaa olla haitaksi luonnolle.

Yhteiskunnan etu on yhtä tärkeä kuin luonnon

Edessä on kuulemma ilmastovaalit.

Ilmastovaikutukset ovat huulilla ja näkyvät ahkerasti poliittisten ehdokkaiden somekanavilla. Esiin nousevat uskomukset ja uskonto, tiede ja tottumukset.

Kaikki ovat joka alan asiantuntijoita, viiden tunnin perehtymisellä.

Ilmastouskonto on uskonto, joka ei ota huomioon yhteiskuntaa eikä taloutta. Vain vahva talous kykenee suojelemaan ympäristöään.

Jos Suomi lakkaa hyödyntämästä luonnon varojaan, ne hyödynnetään jossain muualla.

Paras ilmastoteko on tehdä asiat täällä, eikä kehittymättömissä maissa.

Vesiensuojelussa myös kaupungit vastuuseen

Yksi tärkeä asia on jäänyt vesiensuojelussa taka-alalle: Kaupunkien jätevesilaitoksien toiminta.

Siellä käytetään näitä kemikaaleja, joiden vaikutuksista kiistellään. Joku asiantuntija oli sitä mieltä, että jäteveden ilmastamisessa tehdään virheitä. Ja ne ovat todella kalliita virheitä, jotka usein juuri maalaiset maksavat.

Kun jätevesilietteestä kompostoitua lietettä levitetään paksuja kerroksia leikkikentille, ojien pientareille ja teiden viherkaistoille, siitä liukenevat ongelmat luetaan maatalouden päästöiksi.

Tietoa jalostetaan kuin puhdistamolietteen fosforia, monin tavoin, hyödyllisesti ja haitallisesti.