Önniäispoliitikot eivät ymmärrä ruokatuotannon tarkoitusta

Önniäispoliitikot ovat niitä, jotka arvostavat mielestään suoluontoa, hakkaamattomia metsiä ja viljelemättömiä peltoja, mutta eivät ymmärrä, että luonnon antimet on luotu käytettäviksi ja kansantalouden vetovoimaksi.  Önniäispoliitikoille on pakko kertoa, miksi meidän on syytä myös syödä lihaa. Emme elä pelkästään önniäisiä ja kasviksia syömällä.

Ruokatuotanto ei ole ainoastaan ympäristön suojelua, vaan ympäristön suojelu on osa ruokatuotantoa.

Artikkelikuvassa jonkinlainen önniäinen, jonka syöminen ei paljon nälkää siirrä.

Pelastamme maailman, jos kykenemme tuottamaan mahdollisimman paljon hyvää ravintoa.

Ilman naudanlihan tuotantoa luomun tottaminen ei ole edes mahdollista, eikä paljon muunkaan ruuan. Jos me haluamme vähentää lihankulutusta, vähennämme samalla ruuan tuotantoa. Aikaisempi hallituksen linjaus oli, että luomua pitää lisätä  ja rajusti. Linjaukset ovat ristiriidassa. Ruuan tuotanto ja erityisesti luomu tarvitsee eläimiä. Eläimet syövät ruohoa, joka on luomukierrossa välttämätön ja eläinten lanta on parasta lannoitetta. Kemiallisia lannoitteita ei Suomessa saa luomussa käyttää, toisin kuin esimerkiksi Itävallassa. Jätevesilietteessä on taas raskasmetalleja ja lääkejäämiä. Sitä muuten levitetään surutta leikkipuistoihin ja teiden varsille — mutta ne luetaankin maatalouden päästöiksi.

Miten onnistumme ruokkimaan ihmiset, jos emme voi hyödyntää kotieläintaloutta? Jätetään nyt sikseen hallituksen arvailut eläinten ympäristövaikutuksista, koska ne perustuvat asiantuntemattomiin mielipiteisiin ja kuvitelmiin, ei tutkimuksiin. Ja niistä jahkailu olisi nyt ajanhukkaa. Önniäispoliitikot voivat jatkaa aiheesta.

Jos Suomi haluaa pelastaa maailman, se pyrkisi tuottamaan mahdollisimman paljon hyvälaatuista ravintoa. Jos meitä on kohta kahdeksan miljardia ihmistä maapallolla, meidän on syytä varautua ruokkimaan heidät. Ei ole Suomessakaan kaukana ollut se aika, kun purimme puunkuoresta tehtyä leipää, pettua, kun ei muuta ollut.

Kun maapallon väestö kasvaa, paljonko meillä on varaa jättää resursseja käyttämättä?

Suomessa pitäisi käyttää sanaa ”ruokaturva”. Kotieläimet muuttavat meille kelpaamattoman ruohon ja rehuviljan ihmisen ravinnoksi kelpaavaksi. Eläimet ovat tehokkaita ruokatehtaita. Meillä on paljon viljelysmaata ja vesivaroja. Jos meidän pitäisi olla huolissamme vesivaroistamme, meidän pitäisi lopettaa katujen peseminen juomavedellä. Suomalainen nauta kuluttaa puolet vähemmän vettä, kuin globaalisti kulutetaan. Eikö juuri Suomi voitaisiin valjastaa ekologiseksi ruokatehtaaksi?

Peltoakin meillä on valtavasti asukaslukuun verrattuna. Suomalainen maatalous on myös tehokasta. Ei näissä kesäpakkasissa italialaiset tai ranskalaiset edes kykenisi tuottamaan ruokaa.

Haluan kertoa näille önniäispoliitikoille, että pyrkikää mahdollisimman monipuoliseen ravinnon tuottamiseen täällä, missä se tehdään puhtaasti luontoa vähemmän kuormittaen ja eläinten hyvinvoinnista huolehtien.  Se olisi ekoteko, jos mikä.

Terveellisen ruokavalion kriteerit täyttyvät jo nyt, miksi huonontaa sitä? Ei hallituksen tehtävä ole vaikuttaa kansalaisten ruokailutottumuksiin. Kyllä kansalaiset tietävät, mitä suuhunsa panevat — ilman ministereiden neuvoja.