Teksti:
Hannu Koivisto

Sanotaan heti aluksi, että olen punavihervärisokea. En ole vihreä siinä mielessä, kuin se yleisesti ymmärretään. Olen eri lailla vihreä, ajatuksiini ei mahdu punaista. Kannatan polkupyöräilyä, en sähköpolkupyörien hankintatukea. Ajan dieselillä. En tule koskaan omistamaan sähköautoa. Kannatan ainoaa päästötöntä ja tehokkainta energiaa, ydinenergiaa. Syön myös lihaa.

Sähköautojen lataukseen tarvitaan paljon sähköä ja se pitäisi tuottaa ympäristöystävällisesti. Ainakaan tehoton tuulivoima ei ole vaihtoehto.
Akkuihin tarvittava kobolttituotanto tuhoaa Kongossa luontoa ja elinympäristöä. Atacaman autiomaan liepeillä Chilessä ihmisten vähistä vesivaroista käytetään 21 miljoonaa litraa päivässä litiumin tuotantoon, joka on toinen elintärkeä akkujen valmistukseen tarvittava luonnonvara. Nyt paikalliset eivät voi tuottaa ruokaa, koska ei ole vettä.

Öljyjalosteet ovat edelleen järkevin auton käyttövoima. Nykydieselien päästöjen pieneneminen on ollut huimaa. Biodieselien päästöt ovat liki nolla.

Väärävärivihreä metsäkeskustelu ei ole ilmastolle hyväksi. Ympäristöväki toivoo että metsiä ei hakattaisi ja Suomen metsät pilaantuisivat ja mätänisivät tuottamaan metaania.

Suomessa on järkevää polttaa puuta ja käydä vaikka savusaunassa. Metsä on hiilinielu, jos sitä hoidetaan kestävästi, kuten suomalainen metsänhoito tekee. Kuulostaa tuulesta temmatulta että puun savukaasuihin kuolee ihmisiä. Tupakan polttoon kuolee varmasti.

Metsä on ehtymätön luonnonvara, samoin turve. Turve on suomalaisten uusiutuva öljy. Niitä tulee hyödyntää, jotta kansakunnalla on varaa elää luontoa säästäen. Turve työllistää, sen tuotanto on puhdasta. Uusimpien tutkimusten mukaan turvekentät eivät pilaa lähijärvien vesiä.

Turvekerros kasvaa suomalaisella suolla keskimäärin puoli millimetriä vuodessa (Maaseutumedia). Turvetta syntyy lisää 50 miljoonaa kuutiometriä joka vuosi. Sen verran sitä voisi ottaa käyttöön, ilman että turvevaranto alkaisi vähetä. Nyt otetaan alle puolet. Jotkut silti uskovat vakavissaan, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara.

Turve korvaa kivihiiltä. Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen soissa makaa energiaa 13 000 terawattitunnin edestä. Soita joilla on luonnonarvoja, tietysti säästämme.

Osaamattomalla ympäristöajattelulla asiat on ajettu siihen pisteeseen, että kivihiilen poltto lisääntyy turpeen kustannuksella. Kivihiilen ostoon menevät varat lähtevät Suomesta, eivätkä milloinkaan palaa. Ollaan me rikkaita, kun tuohon pystymme. Todellisuudessa emme pitkään pysty.

Kehitysmailla ei ole varaa olla ekologisia, koska heidän on selviydyttävä teollisuusmaiden jätteistä ja nykyaikaisesta kolonianismista. ”Poissa silmistä, poissa mielestä”, ajatellaan kun alkeellisiin maihin siirretään saastuttavaa tuotantoa ja jätteitä.

Haluan, että Suomessa tuotetaan enemmän lihaa. Suomi on maailman toiseksi ekologisin maa (Global Footprint Networking). Samaa lähdettä käyttävä WWF väittää, että Suomi on maailman yhdeksänneksi huonoin.

Suomen malli kuluttaa vain 0,44 maapalloa vuodessa. Törkeään manipulaatioon syyllistyvä WWF väittää meidän käyttävän 3,8 maapalloa vuodessa (Eija-Riitta Korhola). Aivan kuin Intia ja Kiina olisivat ympäristöasioissa edelläkävijöitä ja Suomi takapajula. Käykääpä Delhissä Intiassa, niin ymmärrätte. Tai käykää Baikal-järven eteläpuolella Burjatiassa katsomassa paikallista teollisuutta. Baikalissa on maailman sulasta makeasta vedestä viidennes.

Suomi voisi olla merkittävä terästuottaja. Kiinan terästeollisuuden päästöt ovat seitsenkertaiset tonnia kohti. Tuetaan teollisuuttamme kuten kiinalaiset ja maailma olisi parempi paikka. Meillä olisi enemmän töitä, tuottavuutta vientiä ja hyvinvointia.

Olen vihreä siinä mielessä, että pyrin välttämään tuhlausta. Ostan ruokaa tai kulutustavaroita vain tarpeeseen. Lennän toki usein – Lentokoneet lentävät joka tapauksessa ilman minuakin.

Kannatetaan suomalaista ruokatuotantoa, se on ekoteko. Suomalainen vesijalanjälki naudanlihan tuotannossa on 7222 kiloa, globaalisti vesijalanjälki on 14964 kiloa (Mika Jalava, Aalto yliopisto). Meillä piisaa vettä niin paljon, että kadutkin pestään juomavedellä.

Suosittelen vilun karistamiseen ja sähkön tuotantoon turpeen tai puun polttamista. Ydinvoima — Ja Tack, kyllä kiitos. Miksi vastustetaan ydinvoimaa — koska niin kuuluu tehdä, vaikka se on ainoa päästötön energialähde. Energiaa tarvitaan, töpselistä tuleva sähkö on pakko tuottaa jollain. Toinen vaihtoehto on ostaa sähköä ulkomailta. Siitä emme enää piittaa, miten se on siellä tuotettu. Halutaan tuulivoimaa, mutta tuulimyllyjä ei haluta rakennettavan.

Vihreä politiikka sotii kaikkea hyvä vastaan ja ajaa meidät alas. Vihreälle buumille ei paraskaan kelpaa.

Virallinen vihreys on tekopyhää, mutta yksilön vihreys on valintoja. Kuunnellaan vähemmän vihreitä poliitikkoja ja järjestöjen propagandaa tai muita matkasaarnaajia.  Ajatellaan itse omilla natanvihreillä aivoillamme, niin maailma ehkä pelastuu todennäköisemmin. Säästäminen on parasta vihreyttä.

Jenkki tarvitsee ruokaansa keskimäärin 17 hehtaaria, suomalainen muistaakseni kolme-neljä hehtaaria. Yksi jenkki käyttää moninkertaisen määrän muovipusseja suomalaiseen verrattuna (1500/50).

Vihreä liikkeen takana on valtava maailmanlaajuinen bisnes. Ympäristöliike haluaa siirtää suomalaisen tuotannon sinne, missä ei piitata vihreistä arvoista. Tämä haisee pahasti tekopyhältä.

 

PS. Artikkelikuvassa lihakarjaa kurikkalaisella aamulaitumella. WWF on väittänyt, että 85 prosenttia kotieläinten syömästä proteiinista on ulkomaista soijaa. Lehmät syövät WWF:n mukaan rehua, joka kelpaa ihmisravinnoksi. Lehmät eivät syö Suomessa ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa, eivätkä ne syö soijaa ollenkaan. WWF ilmoittaa viestivänsä ruoan ympäristövaikutuksista, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Tiedon hankintaa olisi syytä tehostaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lue myös

Mainos

Mainos

Kommentointi

Tämänkaltaista vihreyttä tulisi kannattaa voimakkaasti.
Jos nykyisellä vihreiden puolueella olisi likikään tämän kaltaiset arvot, olisivat olleet pääministeripuolue jo monen eduskuntakauden ajan.

Jos turvekerros kasvaa keskimäärin 0,5mm vuodessa, se tarkoittaa sitä, että kun turvetta nostetaan merin syvyydeltä (metriin mahtuu 1000 millimetriä), kestää keskimäärin 2000 vuotta, ennen kuin suon turvepeite on palautunut samalle tasolle. En kutsuisi tuota nyt ainakaan äkkiseltään kovin uusiiutuvaksi.

Turvesoista on tuotantokäytössä muistaakseni 1,5 prosenttia. JOs se tuplataan, niin tuotannossa olisi kolme prosenttia. Osa turvesoista otetaan muuhun käyttöön turvekerroksen loputtua, esimerkiksi laitumiksi tai ruokohelven tuotantoon.

Mahtava juttu ja täyttä totta. Täydet pisteet kirjoittajalle. Tämä pitäisi kansallisesti julkaisesta jokaisessa valtamediassa. Tätä tekopyhää ja kaksinaamaista vihreyttä on jo kuultu ihan riittävästi. On hämmästyttävää, miten niin moni fiksukin ihminen lähtee tekovihreään propagandaan mukaan tajuamatta mistään mistään ja ottamatta todellisista faktoista lainkaan selvää.

Jaksaisitpa laittaa näihin Hannu vähän lähteitä niin jaksaisi ehkä lukea ensimmäisen kappaleen yli. Todella moni puolueeton tutkimus on tullut siihen lopputulokseen että sähköautoilu on huomattavasti ekologisempaa kuin bensa-autoilu, vaikka se sähkö tuotettaisiin bensaa polttamalla laitoksissa. Sitä ei muuta vanhan vänkyrän asenneongelmat, mitä tämä kaikki on ilman lähdeluetteloa.

Pirjo P: En laita blogiin lähteitä. Sähköautojen akkutuotanto on ongelma. Suosittelen lukemaan tekstin loppuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X