Suomi hoiti panssarivaunujen telaketjut tyylikkäästi rähmällään

Ari Korvola
Blogit Korvo kuulolla 2.4.2015 17:11

Alkuvuodesta 2013 Helsingin Vuosaaren satamasta paljastui merkillinen kontti. Sitä purettaessa paljastui sisällöksi panssarivaunujen varaosia, bruttopainoltaan noin 10 tonnia. Kyseinen kontti oli lähtenyt matkalle Venäjältä ja määränpää oli Syyria, jossa juuri silloin oli syttynyt raivokas sisällissota. Presidentti Assadin hallitus kukisti kapinallisia pitkälti venäläisvalmisteisin asein, muun muassa raskailla panssarivaunuilla.

Asekontti oli ehtinyt Finnlines-varustamon välittämänä jo Antwerpeniin, josta varustamo  sen erinäisten havaitsemiensa paperiepäselvyyksien takia palautti Suomeen. Tulli takavarikoi kontin oitis, ja alkoi asian selvittely. Lastihan oli EU:n vientirajoitusten perusteella laiton.

Tullin rikostorjuntaa ei juuri kiinnostanut, kuka tai mikä kontin omisti. Se lähti tutkimaan – ja sittemmin syyttämään – Finnlinesin kolmea konttorityöntekijää eli tahoa, joka teki asiassa hälytyksen.  Kyseessä oli siis klassinen viestintuoja ammutaan -tapaus.

Vilkuilin asioiden etenemistä sivummalta. Seuran toimittaja Mikael Vehkaoja oli ansiokkaasti aiheen kimpussa ja raportoi aiheesta lehteen useammankin kerran. Tapaus oli kiistämättä mystinen ja siksi mielenkiintoinen.

Tullin esitutkinnassa keskeisintä oli konttoriväen tekemisten selvittely. Toki panssariosien omistajaakin etsittiin mutta huonolla menestyksellä. Nimi tiedettiin, se oli International Invest Company Ltd. Tämän enempää ei yhdeksässä kuukaudessa tullin tutkijoille selvinnyt.

Miksi? Vaihtoehtoja on kaksi: Joko ei osattu tai ei haluttu.

Asiaa käsiteltiin Helsingin käräjäoikeuden istunnossa, jonne ilmestyi paikallinen advokaatti ja ilmoitti edustavansa lastin omistajaa. Oikeuden kannalta oli kyse ilmoitusasiasta, kummempia todisteita ei omistajuudesta tarvittu. Tarina kuitenkin päättyi onnellisesti: Finnlinesin konttoristit selvisivät kahden vuoden vankeusuhasta ja epäilyt raukesivat, aselasti palautettiin advokaatin edustamalle omistajalle International Invest Company Ltd:lle.

Kyseinen firma on eriskummallinen aseostaja. Siis sellainen on toki olemassa. Pikaisella googlauksella paljastuu, että yrityksen toimipaikka on Syyriassa ja toimiala ”food and tea”. Ilmeisen panssaroitua ja kovaa teetä välittää tohtori Eng Madhanah Rabia, osoite box 30310 Damascus.

Tuollaisen tiedon saa kuka tahansa maallikko selville alle minuutissa, ei siihen tarvita yhdeksää kuukautta. Viranomaisten kannalta koko jupakka onkin kiusallinen, ja tätä kautta päädytään julmaan johtopäätökseen: Asiaa ei haluttu avata, ainoastaan siivota se pois päiväjärjestyksestä vähin äänin: Venäjän ja Syyrian Assadin asekaupat eivät kuulu meille.

Kekkosen aikaan takavuosikymmeninä Suomi oli rähmällään ja varoi ärsyttämästä itäistä naapuriaan. Olihan se synkkää ja hävettävää aikaa.

Lue lisää: Venäjältä Suomen kautta Syyriaan lähetettyjen panssarivaununosien mysteeri työllisti tullia – mitä selvisi?

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt