Milloin hallintaoikeustestamentti on syytä tehdä?

(Päivitetty: )
Teksti:
kotilaakari.admin

Vain harvoilla on pahan päivän varalle tehty edunvalvontavaltuutus.Valtuutuksella voi etukäteen määrätä, kuka hoitaa asiat ja miten, jos on itse myöhemmin kyvytön toimimaan esimerkiksi dementian vuoksi.

Terveenä ja voimissaan ajattelee helposti, että vielä ei ole kiirettä. Hoitotestamentti, testamentti ja edunvalvontavaltuutus kuuluvat joihinkin myöhempiin vuosiin – sitten, kun vanhenee tai sairastuu vakavasti. Voi kuitenkin sattua onnettomuus, tulla äkillinen ja vakava sairaskohtaus kuten aivoinfarkti tai voi sairastua etenevään muistisairauteen.

Hoitotahto, testamentti ja valtuutukset

Osa on miettinyt omaa hoitoaan ja laatinut hoitotahdon, miten toivoo oman hoitonsa sujuvan, jos ei ole sellaisessa kunnossa, että pystyy siihen itse ottamaan kantaa. Testamentilla voi päättää, miten kuoleman jälkeen omaisuus, rahat ja tavarat jaetaan. Puolisoiden kesken aika moni raha-asia hoituu, jos on yhteinen pankkitili, johon molemmilla on käyttöoikeus. Voi myös kirjoittaa valtakirjan, jolla puoliso voi hoitaa muutkin tarvittavat asiat. Yksinäinen tai leski voi sopia vastaavasta järjestelystä oman lapsen tai muun läheisen kanssa, johon luottaa. Näillä keinoin voidaan selvitä hyvin.

Edunvalvontavaltuutus on virallinen sopimus

Edunvalvontavaltuutus on keinoista lopullisin ja virallisin, sillä se on vahvistettava maistraatissa, ja sen lisäksi tarvitaan lääkärintodistus tai muu vastaava selvitys, jolla todetaan, että henkilö on kyvytön hoitamaan omia asioitaan. Vastaava asiakirja voi olla esimerkiksi sosiaalityöntekijän antama selvitys, jos potilas kieltäytyy menemästä lääkäriin eikä lääkärintodistusta muuten saada.

Edunvalvontavaltuutus on varautumista tilanteeseen, jossa lähipiirissä joko ei ole ketään, joka voisi raha- ja muut asiat hoitaa tai henkilö haluaa valita jonkun läheisistään niitä hoitamaan. Perheoikeuden dosentti, tutkija Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Helsingin yliopistosta sanoo, että vaikka edunvalvontavaltuutuksen tekee hyvissä ajoin, sitä ei voi vahvistuttaa maistraatissa ennen kuin on tarve eli esimerkiksi muistisairaus on edennyt niin pahaksi, että raha- ja muiden asioiden hoito ei enää suju.

Edunvalvontavaltuutus etukäteen

Valtuutuksen voi siis tehdä valmiiksi allekirjoituksineen ja puolueettomine todistajineen odottamaan, jos sitä edes koskaan tarvitaan. Onhan mahdollista, että fyysinen terveys ja järki riittävät elämän loppuun asti tai esimerkiksi puoliso pystyy asiat hoitamaan. Kun edunvalvontavaltuutus on tehty, mutta sitä ei ole viety maistraattiin vahvistettavaksi, niin sen voi myös muuttaa, jos olosuhteet muuttuvat ja itse ymmärtää vielä muutosten merkityksen. Voi käydä esimerkiksi niin, että valtuutetuksi sovittu sairastuu tai muihin edunvalvontavaltuutukseen kirjattuihin asioihin tulee muutos. Edunvalvontavaltuutuksen voi muuttaa vielä sen vahvistamisen jälkeenkin, jos kykenee ymmärtämään muutosten merkityksen.

Kyse on siis varautumisesta pahimman varalle. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä valmiiksi, kun elämässä on kaikki kohdallaan ja itse on terve, mutta sen voi tehdä vielä esimerkiksi muistisairauden alkuvaiheessa. Anna Mäki-Petäjä-Leinonen suosittelee, että valtuutus olisi hyvä tehdä ammattitaitoisen juristin avulla esimerkiksi lakiasiaintoimistossa. Valtuutetuksi haluamansa ihmisen kanssa tulisi myös keskustella asiasta etukäteen.

Mitä edunvalvontavaltuutus koskee?

Valtuutuksella voi määrätä tarkkaan, mitä se koskee. Se voi pitää sisällään niin raha-asiat kuin esimerkiksi hoitoon liittyvät järjestelyt. Edunvalvontavaltuutukseen voi myös nimetä useamman valtuutetun, yhden vaikka huolehtimaan talousasioista ja toisen henkilön itseään koskevista asioista. Voi myös nimetä esimerkiksi kaikki lapset huolehtimaan asioista yhdessä. Jos on tehnyt hoitotahdon, sen voi laittaa liitteeksi edunvalvontavaltuutukseen.

Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata hyvinkin tarkkoja määräyksiä omasta taloudestaan kuten esimerkiksi alimman hinnan, jolla asunnon voi tarvittaessa myydä. Kyse on henkilön terveenä esittämästä selkeästä tahdonilmaisusta, jota on kunnioitettava ja joka velvoittaa valtuutettua. Valtuutus siis sitoo valtuutettua.

Edunvalvontavaltuutuksen ajatuksena on, että ihminen ei tee sairauden vuoksi menetetyn harkintakyvyn tai muistin puutteen vuoksi itselleen vahingollisia ratkaisuja kuten hukkaa omaisuuttaan, jätä laskujaan maksamatta ja että henkilöä ei huijata eikä käytetä hyväksi.

Mitä valtuutuksen tekemiseen tarvitaan?

Valtuutettu joutuu aluksi esittämään maistraatille luettelon valvottavansa varoista ja omaisuudesta. Edunvalvontavaltuutukseen voi myös kirjata, että haluaa noudatettavan valvonnassa holhoustoimilakia. Silloin valtuutetun on säännöllisesti esitettävä tilit maistraatille. Valtuutetulla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja korvaukseen kuluistaan.

Matkassa saattaa olla monta yllätystä, sillä valtuutettu sitoutuu tehtävään mahdollisesti pitkäksikin aikaa. Olosuhteet muuttuvat ja esimerkiksi valvottavan dementia voi sumentaa mielen niin, että tämä tulee vainoharhaiseksi ja epäilee koko ajan, että häneltä
varastetaan tavaroita ja rahaa.

Helppoa asioiden hoitamisesta sopiminen ei aina ole. Hoito ja kuolema ovat hyvin henkilökohtaisia ja intiimejä asioita, minkä vuoksi etukäteen jo käytännön järjestelyistä keskusteleminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi yksinelävän ihmisen ainoa elossa oleva sukulainen saattaa tietää, että joutuu mahdollisesti hoitamaan sukulaisen asiat tämän sairastuttua ja kuoltua. Jos toinen ei tee itse aloitetta, voi olla vaikea mennä ehdottamaan papereiden tekoa varmuuden vuoksi. Myös omat lapset voivat pelätä vanhan äitinsä tai isänsä suuttuvan, jos tälle ehdottaa, että pantaisiinko nyt kaikki paperit varmuuden vuoksi kuntoon. Vastaus saattaa olla kipakka: ”Toivotko sinä minun kuolemaani.” Vanhuksen taas saattaa olla vaikea tehdä päätöksiä, koska hän voi pelätä rasittavansa näin lapsiaan tai suosivansa yhtä.

Lisätietoja:

Oikeusministeriö: Mitä edunvalvontavaltuutus on?
Maistraatti: Edunvalvontavaltuutuswww.maistraatti.fi/fi/Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus/
Muistiliitto: Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas.
Sydänliitto: Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus

  • Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti.
  • Valtuuttaja nimeään valtuutetun, jolta hän on etukäteen kysynyt suostumuksen tehtävään.
  • Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa.
  • Kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan.
  • Valtakirja tai kopio siitä annetaan valtuutetulle.
  • Kun maistraattia pyydetään vahvistamaan valtuutus, tarvitaan myös lääkärintodistus tai muu vastaava selvitys, josta selviää, että henkilö ei enää pysty huolehtimaan asioistaan. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut.
  • Maistraatti valvoo valtuutettua.

Viva 12/2012

Teksti: Leena Mallat
Kuva: Colourbox

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X